KEVÄT ON EDENNYT

 

Kerroin pihajuttuja viimeksi viikko sitten ja sen jälkeen on tapahtunut huima edistys. Lumet ovat sulaneet hämmästyttävällä nopeudella ja lumikellot ovat avautuneet.

Huvimajan lähellä näitä lumikellomättäitä kasvaa nurmikossa. Olen jo aikaisemmin kertonut, että lumikellon pikkuinen sipuli on varmaan joskus tippunut perennoja jakaessa multapaakusta ja vuosi vuodelta näiden mättäiden koko kasvaa. Aika ihanaa!

Alueelle tippuu vuosittain mongolianvaahteran lehdet ja niistä tulee kivasti humusta. En haravoi lehtiä vaan annan lehtisilpun ravita nurmea ja näitä suloisia kevään kukkia.

Jouluruusut näyttävät elinvoimaisilta ja uskon niiden viihtyvän paremmin tässä huvimajan pohjoispuolen perennapenkissä. Nuppuja on näkyvissä, mutta en vielä ole leikannut vanhoja kulahtaneita lehtiä pois. Lauantain vastaisena yönä oli pakkasta -5,5 astetta, viime yönä hieman vähemmän, mutta pakkanen ei taida jouluruusua haitata.

Joutsenet ovat päässeet jo uimaan rantavedessä, mutta yön pakkasen jälkeen ranta on kevyessä jäässä aamupäivisin. Olemme pohtineet isännän kanssa, voisiko olla mahdollista, että jäät lähtevät järvestä jo maaliskuun puolella? Se olisi aika poikkeuksellista.

Tuntuu aika vaikealta uskoa, että vielä on vielä maaliskuu.  Olen saanut leikattua hortensiat ja pensasruusut ja muitakin matkalle sattuneita pensaita. 

Iso peräkärrykuorma piikkisiä ruusunoksia meni yllättävän pieneen tilaan haketuksen jälkeen. Tämän laatikollisen levitän jonku istutusalueen pohjalle, jotta piikeistä ei olisi haittaa koiralle tai itselle. Oksasilppu on joka tapauksessa hyödyllistä maanparannusainesta. 

Välillä pilkon leikatut oksat saksilla pieniksi paloiksi suoraan kohteessa ja välillä olen käyttänyt oksat silppurin kautta. Tämä kottikärryllinen on menossa silppuriin ja paluukuormalla tuon oksa- perennanvarsisilpun takaisin ja levitän pensaiden juurelle ohuen kerroksen. Siitä tulee hyvää humusta ja ravintoa ajan kanssa. 

Valtaosa krookuksista on vielä piilossa, mutta ihan äskettäin on arboretumin kallion vieressä ponnistanut krookuksia mullan pintaan. Nyt on ahkerasti kierrettävä katsomassa löytyykö vielä lisää ilon aiheita.

Tänään palmusunnuntaina pikkuiset virpojat tulevat jo aamupäivällä ilahduttamaan mummia ja ukkia. Voimme siis yhdessä katsoa, miten kääpiöpensastomaateissa on kasvamassa tomaatinraakileita. Kaikki lapsenlapset ovat innokkaita keräämään tomaatteja ja muitakin hedelmiä ja marjoja suoraan puskasta. 

Hyvää sunnuntaita ja kesäaikaa - muistithan kääntää kellonviisarit. 

TOMAATEISSA RAAKILEITA, TAIMIA KASVAA JA KYLVÖJÄ TEHTY

 

Jokainen innostunut harrastajapuutarhuri ymmärtää, että raakileiden ilmaantuminen 22.1. kylvettyihin kääpiöpensastomaatteihin eli microdwarfeihin, saa ilon läpättämään mielessä. 

Kuvassa poseeraa 'Jip & Janneke' microdwarf aurinkoisella taimipöydällä. Raakileita on ilmaantunut tasaista tahtia. 

’Vilma’ pensastomaatin siemenet kylvin myös 22.1, mutta 'Vilman' kasvutapa on erilainen, vaikka niihinkin on kehittynyt nuppuja ja muutama kukkakin löytyy. Kuva osoittaa, että microdwarfit ovat todellakin kääpiöpensastomaatteja, kun vertaa kokoa pensastomaatti 'Vilmaan'. Tässä vaiheessa Vilma kasvaa ensin korkeutta. Tiedän kyllä kokemuksesta, että Vilma pensastomaatti kasvaa jatkossa hyvinkin leveäksi.

Kurkistetaan vielä ’Estilo’ suippopaprikoita ennen yläkertaan kiipeämistä. ’Estilon’ siemenet laitoin multaan 16.1 ja ne ovat nyt tässä vaiheessa. Kuvasta näkee tarkemmin katsoessa, että Estilot ovat tehneet nuppuja.

Tomaattipussissa mukana tullut mysteeripaprikan siemen kasvaa tyynesti ja taidan kasvattaa sen ihan uteliaisuuttani satoa tuottavaksi, jos se siis tekee paprikoita.

Yläkerrassa on kasvamassa 1.3. kylvettyjä runkotomaatteja: Karma Purple multiflora, Tundra, Midnight Sun, Sweet Cream, Pumkin Spice, miniluumutomaatti Modus, Gardener’s Delight, Supersweet 100 ja Yellow Pearshaped. Olen kiinnostuneena seurannut näiden hyvin erilaisia lehtiä.

Kameran tarkennus taisi osua Karma Purple Multifloraan, jonka pitäisi tuotekuvauksen mukaan tehdä tomaatteja, joiden hedelmäliha on rakenteeltaan ja maultaan "niin täydellinen." Odotan ihan täpinöissäni, että pääsen maistamaan. 

Keijunmekkojen itäminen oli tänä vuonna jostain syystä tuskallisen hidasta, mutta vihdoin viimein 16.1 kylvetyistä siemenistä on kasvamassa yhteensä 7 taimea ja siihen on tyytyminen. No, se taitaa kyllä riittää omiin tarpeisiini ihan mainiosti.

Kelloköynnöksen siemenet laitoin tänä vuonna multaan vasta 16.2. sillä ajattelin nyt helpottaa taimien kanssa pärjäämistä ennen kuin saan ne istutettua ulos lopulliseen kasvupaikkaansa. On tyypillistä, että kelloköynnöksen siemenet itävät omaan tahtiinsa ja siksi taimien kasvu on eri vaiheissa. Kelloköynnöksiä on kasvamassa yhteensä 10 kpl ja määrä riittää varsin mainiosti.

’Dara’ koristeporkkanat ovat nyt tällaisia hentoja, mutta kunhan ne aikanaan istuttaa ulos, niiden kasvu tanakoituu kovasti.

Kokeilen ensimmäistä kertaa kasvattaa sirokesäkynttilä ’Sparkle Whiten’ taimia. Tässä erikoisessa kuvassa sen taimia on etualalla. Minulla oli vakava keskustelu kamerani kanssa, joka ei suostunut millään tarkentamaan haluttuun kohteeseen. En tiedä, onko kamerassa joku vika vai käyttäjässä (jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköinen vastaus).

Kylvin sirokesäkynttilän siemenet 18.2. ja jostain lähteestä löysin tiedon, että kylvös kannattaa laittaa jääkaappiin muutama päivä kylvöstä, joten tein näin ja pidin lootan siellä lähes viikon ja nyt minulla on kasvamassa 10 sirokesäkynttilän taimea. En kyllä tiedä, oliko ohje kylmäkäsittelystä oikea tai tarpeellinen? Tiedätkö sinä? Saa nähdä mitä näistä tulee, toivoisin kuitenkin saavani kukkivia taimia, sillä tykkään kovasti hennoista tuulessa huojuvista sirokesäkynttilöistä.

10.3.2016 laitoin mullan pintaan ’Summer Jewel Lavender’ punasalvian siemeniä siis perennoja. Oikeassa reunassa näkyy punasalvian pikkutaimia sirkkalehtivaiheessa. Tämä on itselleni ihan tuntematon, onko joku teistä kasvattanut näitä? Siemenet itivät nopeasti valossa ja jään jännittäen odottamaan mitä näistä tulee.

17.3. laitoin kasvamaan ’Italian Cassico’ basilikaa ja ne ovat myös itäneet.

Koska tulevana kesänä täytyy saada erilaisia kesäkukkia keittiöpuutarhaan ja vähän muuallekin, kylvin viime vuonna ostetun pussin pohjan kiinanasterin siemeniä 17.3. Nämä eivät ole vielä itäneet, mutta olisi kiva, jos siemenissä olisi vielä eloa.

Tässä viime kesän kuva 'Silvery Rose' kiinanastereista, joita kasvatin siemenestä ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Tämän kiinanasterin kukat avautuivat nupusta valkoisina ja jonkun ajan päästä kukan väri muuttui tuollaisiksi vaaleanlila-vaaleanpunaisiksi. Samaan aikaan oli siis yleensä molempia sävyjä kukassa. Kuvassa näkyy myös sirokesäkynttilän herkkiä kapeita kukintoja.

Tässä 'Silvery Rosen' kukan väri näkyy vielä paremmin. Tässä kuvassa kaverina on iisoppi. Iisopit ovat viihtyneet monivuotisina keittiöpuutarhan kivipenkissä. Välillä minun täytyy hieman rajoittaa iisopin kasvua, sillä se leviää hyvin. Pitääkin muistaa viedä iisopin alkuja myös arboretumin perenna-alueelle. Se on yksi pörriäisten rakastamista kasveista.

Kylvin myös leijonankitoja, saa nähdä onnistunko tänä vuonna niiden kanssa. Viime kesänä leijonankitoja kasvoi parissa laatikossa keittiöpuutarhassa. 

Laitoin taas kokeeksi kolme kasvihuonekurkku ’Cordoban’ siementä multaan 19.3. Nämä kuuluvat monen vuoden kokeiluihin eli vien taas taimet huhtikuun loppupuolella kasvihuoneeseen pieneen telttaan toiveissa aikainen kurkkusato. Loput kurkut kylvän vasta vähän myöhemmin.

Eilen lauantaina kylvin tuoksuherneet. Harkitsin monien kehumia ”siemenetanoita”, mutta laitoin kuitenkin siemenet perennaruukkuihin (ne löytyivät minulta helposti toisin kuin etanatarpeet) ja olen aikaisempien vuosien kokemuksella onnistunut Cecilia Wingårdin ohjeita noudattaen. 

Kunhan taimet tulevat mullan pintaan, siirrän nämä ruukut pusseineen lasiverannalle viileään.

Eilen ruukutin postin mukana tulleet daalian juurakot. Vielä ei tietysti olisi ollut kiire, mutta halusin tutkia juurakoiden kunnon. Nyt ainakin näkee, jos joku ei lähde kasvuun lainkaan ja voin tehdä kyseisestä juurakosta reklamaation. Suurimmassa osassa juurakoista oli onneksi silmut näkyvissä.

Taimipurkkien määrä lisääntyy, mutta vielä monta lajia odottaa kylvämistä. Näinhän tässä aina käy 😀.

Nyt lähden jatkamaan pensaiden leikkelyä ja perennapenkkien siivoilua. 

PIHAPUUHIA

Viimeisen viikon aikana lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta ei meillä silti ole vielä lumetonta. Nyt on riittänyt puiden ja pensaiden oksien leikaamista ja olen hiljalleen siistinyt perennojen kasvustoja, mutta se työ on vasta alussa. Kuvan etureunassa näkyy kontiaisen kekoja, niitä pääsee tasaamaan, kunhan keot vähän kuivahtavat.

Kävin katsomassa, näkyykö krookusten piippoja kääpiövuorimäntyjen edessä, mutta vielä ei ole mitään havaittavissa. Rilla sen sijaan havaitsee kaikenlaista tähystyspaikaltaan.

Onneksi viikko sitten heti aamulla isäntä kuljetti arboretumiin pari kohtuullisen isoa kiveä, joille olin valmistellut paikan jo syksyllä. Viikko sitten alkoi olla aika lailla viimeiset hetket liikkua painavalla kalustolla nurmikolla. Eilen illalla otetusta kuvasta voi nähdä, että monin paikoin nurmen päällä on vettä.

Samalla kerralla myös pari isoa kaivon rengasta saapui taitavasti kuljetettuna keittiöpuutarhan reunaaan. Ihailen aina isännän taitoa peruutella erilaisia yhdistelmiä, sillä puiden ja istutusten väisteleminen mutkitellen isoilla koneilla sujui oikein mallikkaasti. 

Pyysin jättämään kaivonrenkaat pientä rinnettä vasten vinoon. Kunhan lumi sulaa ja maa vähän kuivahtaa, pitää muotoilla maapohja renkaiden asemointia varten. Toivon, että renkaita saa vähän siirrettyä rautakankien avulla ihmisvoimin. Ajattelin hyödyntää renkaita keittiöpuutarhan vuoroviljelyssä ja niihin saa kivasti myös kesäkukkia.

Eilen oli vielä näin reippaasti lunta arboretumin eteläpäässä. 

Kuvan aluetta on aurinko lämmittänyt ja lumi on sulanut varsin hyvin. Tästä voi muuten todeta, että viikon takainen kivien kuljetus ei painanut nurmikkoon jälkiä. Rilla tarkensi katseensa kahteen joutseneen, jotka tuttuun tapaan ovat saapuneet tiluksille. Joutsenet näkyvät kauempana olevan tuuhean männyn vasemmalla puolella. 

Rillan takajaloista kuvan etureunaan päin voi nähdä osan syksyllä maahan laitetuista hollaninkurjenmiekkojen piipoista. Hienoa, että ne osoittavat elämisen merkkejä. 

Ulkona touhutessa huomaa kaikenlaisten tehtävien odottavan vuoroaan. Hienoa, että keväiset puuhat ovat taas käsillä ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Hyvää viikonloppua!

KEVÄINEN AURINKO JA KEVÄISET PUUHAT

 

Eilen lauantaina 7.3. tein monen tunnin rupeaman, kun vaihdoin totuttuun tapaan paprikat, pensastomaatti ’Vilmat’ ja ensimmäisen kylvöerän microdwarf kääpiötomaatit suurempiin ruukkuihin. No, microdwarfeja en ole kasvattanut aikaisemmin, mutta päättelin niidenkin hyötyvän lisääntyneestä kasvualustasta, kun kuitenkin availevat jo kukkiaan. 

Samoilla sotkuilla koulin myös kaikki itäneet runkotomaatit ja muutamia muitakin taimia ja vein ne yläkertaan jatkamaan kasvuaan.

Käytin jälleen pionien mukana tulleita ruukkuja ja laitoin purkin yhteen kulmaan varastolannoitteeksi  kananakakkaa. Koska olen ollut todella tyytyväinen Biolanin kylvö- ja taimimultaan, jatkan sillä edelleen, vaikka se onkin kalliimpaa kuin jotkut muut taimimullat. 

Käytän tätä samaa tuotetta sekä siementen kylvämiseen että taimien kasvatukseen jo monen vuoden kokemuksella. Tuote sisältää turpeen, kompostin ja hiekan lisäksi myös rahkasammalta ja magnesiumpitoista kalkkikivijauhetta. Mykorritsa ja hyötymikrobit on luvattu tuoteselosteessa sisältyvän multaseokseen. "Ilmava rakenne edistää juurten hyvinvointia" todetaan pussin kyljessä ja olen samaa mieltä kokemukseni kautta, kunhan ei sorru liialliseen kasteluun. En tietenkään ole kokeillut kaikkia myynnissä olevia taimimultia eli varmasti on muitakin hyviä vaihtoehtoja, mutta on minulla myös vuosien takaa hyvin surkeita kokemuksia heikoista multaseoksista, jolloin sain myös melkoisen invaastion harsosääskiä riesaksi. Suosittelen joka tapauksessa vertailemaan tuoteselosteita, kun valitsee itselle sopivaa kasvatusmultaa. Varmaankin jokaisella harrastajalla on omat toimintatavat eli voi olla, että tämä minun lempituote ei sovi heille :). Jotkut osaavat myös sekoittaa itselle taimikasvatukseen sopivan multaseoksen, mutta se vaatii sekä viitseliäisyyttä että tietotaitoa.

Minun ei ole onneksi tarvinnut taistella harsosääskien tai muiden tuholaisten kanssa moneen vuoteen. En tiedä vaikuttaako multa asiaan vai onko vain ollut hyvä tuuri? Laitan kyllä aina taimipurkin pintaan vermikuliittia tai perliittiä, se auttaa ehkä osaltaan?

Taimia alkaa siirtyä jo alakerran salin ikkunoiden eteen, sillä nämä suuremmat ruukut vaativat enemmän tilaa. 

Ulkona on ollut aivan ihanan keväinen sää. Lumen pinta on vajentunut, mutta meillä on silti koko puutarhan peittävä lumikerros joka puolella. Tämän viikonlopun aamuina oli hieno sää viilettää järven jäällä suksilla luistellen.

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa uutta maaliskuun viikkoa, kevät etenee aivan selvästi!

TAIMIA HOIVAILLEN MAALISKUUHUN

 

'Jip & Janneke' microdwarf kääpiöpensastomaatti aukoo nuppujaan ja minä leikin mehiläistä, jotta kukat pölyttyvät.

Taimipöydällä on tiivis tunnelma, onneksi kasvilamput antavat päältä päin lisävaloa. Lisäksi taimipurkit ovat tarjottimien päällä ja käännän taimet joka aamu niin, että valon suunta vaihtuu ja taimista tulee tasaisia.

Nuppuja siellä täällä ja ne saavat hymyn huulille. 

Myös pensastomaatti ’Vilman’ neljässä taimessa on nuppuja, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin näissä microdwarfeissa. Vilman kasvu etenee hieman erilailla kuin microdwarfien. 

Kuten huomaatte, käytän ainakin kahdeksatta vuotta taimikasvatuksessa näitä kuvassa näkyviä perennaruukkuja. Vahvat muoviruukut kestävät hyvin käsittelyä ja niiden muoto helpottaa taimien asettelun ilman hukkatilaa. Ruukun koko on 10x10x10 cm. 

Muoviruukku on ekologinen, kun sen käyttöikä pitenee, eikä ruukkua hävitetä perennan oston ja istutuksen jälkeen. Näissä on hyvät reiät pohjassa, lisäksi muoviruukussa taimimullan kosteus on helpompi säädellä kuin esim. turveruukuissa. 

Aamuisin sumutan taimet suihkepullolla ja kokeilen taimipurkkien painoa ennen kuin annan niille pikkuisen lisää vettä. Ruukun painosta oppii helposti havaitsemaan, jos multa on jo valmiiksi kosteaa. Liikakastelu voi koitua taimien kohtaloksi. 

’Dara’ koristeporkkanan taimet itivät jälleen todella tehokkaasti. Yläkerrassa on nyt koulittuna 56 taimea ja kylvöastiaan jäi vielä harvakseltaan kasvamaan 14 taimea. En näköjään ikinä opi laittamaan vain muutamia siemeniä kasvamaan. 

’Oeschberg’ purppurarevonhännän siemenet itivät nopeasti. En ole kasvattanut näitä aikaisemmin. Kokeilin rivikylvöä ja olisi ehkä pitänyt tehdä hajakylvö. No, taidan aloittaa tänään näiden koulimisen, etteivät taimien juuret myöhemmin häiriinny liikaa. Onneksi sirkkalehtivaiheessa kouliminen on oikein suositeltavaa.

Näille purppurarevonhännille ennustetaan noin 70 cm kasvukorkeudeksi. Voi olla, että olen jossain vaiheessa hukkumassa näihin esikasvatuksiin. Yritin laskea purppurarevonhäntien taimimäärää ja lopetin 60 kohdalla. En ehkä kouli näitä kaikkia :D.

Ensin ajattelin jättää tänä vuonna kelloköynnökset kasvattamatta, mutta muutin mieleni ja nyt on 5 taimea koulittuna ja lisää koukkuja on näkyvissä. Vaikka kasvatuksen loppuvaiheessa kelloköynnös on aika tilaa vievä ja tarttuu herkästi kärhillään joka paikkaan, on sen kasvun seuraaminen kuitenkin aika koukuttavaa.

Keijunmekot (ei kuvassa) itivät tänä vuonna hitaasti, mutta lopuksi sain niitä koulittua 6 taimea ja määrä on minulle ihan sopiva.

Kokeilen tänä vuonna kasvattaa ensimmäistä kertaa myös sirokesäkynttilän taimia. Taimet ovat vasta nousseet pintaan ja ovat niin pikkuisia, että kuva jäi ottamatta. 

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä laitoin lisää tomaattien siemeniä multaan. Eihän runkotomaateilla olisi vielä kovin kiire ollut, mutta näköjään en malta odottaa pidempään. Maaliskuussa tulee vielä paljon lisää kylvettävää, joten on myös järkevää porrastaa siementen itämiseen käytettävä lämmin tila.

Maaliskuu on alussa ja aurinko pilkistelee vähän pilvien takaa. Ilmassa on ihan selvästi keväään merkkejä, vaikka lumi peittää vielä puutarhan. Eilen kävin tarkistamassa varjostusverkkojen tilanteen ja oli melkoisen raskasta pahkuta 30 cm hangessa pitkin arboretumia. Hanki kesti Rillan painon, mutta minä putosin joka askeleella nuoskalumeen.

Tässä on muuten yllätystaimi. Paprikansiemen oli piilossa tomaatinsiementen seassa, joten on aika mielenkiintoista katsoa, millainen tästä oikein kasvaa.

Keväistä maaliskuuta ja nautitaan vihreiden versojen kasvusta!

MAATA NÄKYVISSÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN

Maaliskuun loppusuora on menossa ja tämän verran on meillä paljastunut maata lumen alta talon eteläseinustalla. Hyvä alku, mutta todellisuus muualla puutarhassa on toisenlainen.

Mönkijän renkaiden alla on huvimajan alueen terassilaudoitus, ajattelimme kolata sen näkyviin, mutta homma olisi pitänyt tehdä puuterilumen aikaan. Nyt lumi on tuossa niin koppuraista ja tiukassa, että luovutin heti alkuun. Tehköön aurinko tehtävän. 

Suunnittelemme laudoituksen korjausta, sillä se on huonossa kunnossa.

Kovien yöpakkasten todennäköisyys on ennusteiden mukaan vähentynyt. Kovilla pakkasilla tarkoitan parin edellisen viikon yli -10 asteen pakkasia ja kylmää viimaa. Tuulenpuuskat puhalsivat monena päivänä ja tuntui välillä, että joku puu kaatuu niskaan.

Yöpakkaset ovat pitäneet lumen sulamisen hitaampana, mutta päivällä ihana aurinko on paistanut siniseltä taivaalta. Sain omenapuut leikattua viime viikon perjantaina ja muutenkin kiersin puutarhaa saksien kanssa. Paljon leikattavaa ja siistittävää on vielä edessä. 

Nyt minäkin pääsen esittelemään lumikelloja, jotka perinteisesti nousevat ensimmäisenä edellisen kuvan mongolianvaahteran juurella. 

Nuput ovat vielä tiukasti kiinni, mutta varmasti ihan pian ne aukeavat.

Kartiovalkokuusien ja nuorempien tuijien varjostusverkot ovat tarpeen aurinkoisella ja tuulisella säällä, koska maa on vielä jäässä.

Kovien tuulenpuuskien aikaan verkkoja on saanut pitää silmällä, sillä muutamat pienemmät verkot ovat lähteneet tuulen matkaan ja ovat vaatineet uuden asennuksen havun päälle. Rilla kyllä mielellään auttaa villisti lentävän verkon jahtauksessa, mutta se mokoma ei laita niitä paikoilleen.

Olen siistinyt perenna-alueita sieltä täältä sen verran, mitä lumen alta on paljastunut. Yön pakkasen jälkeen hankikanto on auttanut pysymään kovan lumen päällä. Ihan mukava silputa kuivia talventörröttäjiä kaikessa rauhassa mullan pintaan. 

Osan perennojen kuivista varsista olen vienyt kompostiin tekeytymään.

Olen todella tyytyväinen, että lämpökompostori on puhissut ihan koko talven, luukkua avatessa höyry nousee. Kohtuullisen lämmin talvi on auttanut. Olen lisännyt biohiiltä jokaisella biojätteen lisäyskerralla. 

Katsura on suojassa verkon takana ja siilikuusi nököttää kallion vieressä. Eiköhän täälläkin lumet pian sula, sillä lähestymme jo huhtikuun alkua. 

Odotan niin hartaasti kaikkien pienten sipulikukkien näkemistä.