Sunnuntaina satoi uutta lunta ihan reippaasti ja pakkastakin on ollut jopa -22 astetta tiistain vastaisena yönä. Tällä viikolla on saanut nauttia aurinkoisista kävelylenkeistä noin -10 asteen pakkasessa. Edelliset taimikuvat laitoin viikko sitten ja kasvua on selvästi nähtävissä. Ainakin itse olen asiasta hyvin vakuuttunut.
'Vilmat' ovat niin söpöisiä ja 'pörröisiä'. Tässä vaiheessa kasvu alkaa nopeutua, ainakin aikaisempien vuosien perusteella voi niin toivoa.
Kuvassa kolmen Vilman takana häämöttää 'Olly' paprika ja kokoeron voi huomata sekä tästä että aivan ensimmäisestä kuvasta. Paprikat kylvin 13.1. ja 'Vilmat' 3.2. Paprikan kasvu alkaa tästä eteenpäin kiihtyä.
Kaikki taimet kasvavat 10x10x10cm kokoisissa perennaruukuissa. Säästän aina ostamieni perennojen hyvät vahvat muoviruukut ja käytän niitä vuosi toisensa perään. Näissä on se hyvä puoli, että pohjassa on sopivat reiät ja muoto sallii tiiviin asettelun taimipöydälle.
Nyt on seitsemän Vilman lisäksi koulittu 19 tomaatin taimea 2.3. tehdystä kylvöstä. Näitä tomaattipurkkeja on mm. kuvan vasemmassa reunassa keskellä. Sirkkalehdet ovat vielä aika huomaamattomat vermikuliitin keskellä.
Tämä määrä tomaatteja on varsin riittävä itselleni. Päätin viime vuonna, etten tänä vuonna ahda tomaatteja niin tiiviisti kasvihuoneeseen, sillä loppukaudesta hoitotyöt ja kypsien tomaattien poiminta onnistuu paremmin kun tomaatit ovat väljemmin.
Pitää vielä kuulostella, haluavatko lapset kokeilla kasvattaa ulkona seinustalla jotain runkotomaattia, voin 'tilausten' mukaan kylvää heille taimia kasvamaan vielä maaliskuussa.
Yläkerran taimipöytä ikkunan edessä alkaa olla sen verran täynnä, että kohta on siirrettävä orvokit naapurihuoneen ikkunan eteen. 23 orvokkiruukkua vie jonkun verran pöytätilaa. Nuo valkoiset kasvivalot ovat vähän vinksallaan, mutta toimivat hyvin. Katossa on ruuvatut koukut ja ripustan valot sähköjohdosta kattoon roikkumaan (näissä valoissa on pitkät johdot). Valoja voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan johdosta vetämällä.
Ensimmäinen erä basilikaa on pöydällä pienoiskasvihuoneessa ja sieltä alkaa työntyä vihreää kasvualustan pinnalle.
Ehkä muistatte, että kelloköynnökseni itivät kahden viikon haitarilla. Niinpä 13 kelloköynnöstä on hieman eri vaiheissa kasvua.
Jälkijoukko on tässä tilanteessa. Mutta hyvin pontevasti ovat kasvamassa.
Taivuttaminen kannattaa tehdä varoen, jottei napsaise versoa poikki, vaikka ei siinäkään pahasti käy. Tämän jälkeen kelloköynnöstä voi kiepulella väljästi tuen ympäri - kunhan pituutta tulee lisää, ja sitähän tulee melkoisella vauhdilla. Itse en latvo kelloköynnöksiä, sillä jokaisesta lehtihangasta pursuaa uutta kasvua ihan latvomattakin.
Taidan vaihtaa nämä neljä kelloköynnöstä suurempiin ruukkuihin lähiaikoina.
Viherterapiaa tarvitaan. Tänään on ollut oikea viima lähes vaakatasossa - siis ulkona.






































