Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotkan puistot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotkan puistot. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

VIERAILU KOTKAN PUISTOISSA


Viime kesän ainoa lomareissumme suuntautui 24.8. Mustilan taimipäiville ja sieltä edelleen Kotkaan, missä yövyimme yhden yön. Kotkassa ehdimme sekä lauantaina että sunnuntaina kiertää Kotkan upeita puistoja. Tämä oli kokemus, mikä jätti poltteen päästä puistoihin uudelleen myöhemminkin. Puistojen suunnittelija kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen onnistui loistavasti tavoitteessaan: "Hyvä puisto on sellainen, jossa ihminen kokee sydämessään, että tänne hän haluaa palata".
Haluaisin seuraavan puistovierailun Kotkassa ajoittaa kevääseen, olisi upeaa nähdä lukuisat hedelmäpuut ja muut kevään / alkukesän kukkijat kukkaloistossaan.





Kaupungin keskustassa sijaitseva Isopuisto levittäytyy vanhan ortodoksisen kirkon ympäristöön. Siellä hämmästyttivät suuret perenna-alueet, mitkä olivat persoonallisisempia, kuin yleensä puistojen istutukset. Nämäkin monimuotoiset istutukset olisi hauska nähdä myös keväällä tai alkukesällä. Ihailin graniittikivien käyttöä istutusalueiden pengertäjänä. Yllä olevassa kuvakulmassa graniittikivi peittyy tässä kuvakulmassa ryöppyävien perennojen alle.



Monessa kohdassa oli käytetty pienikukkaisia kärhöjä perenna-alueilla, tämä vielä kukki.


















Sapokan vesipuistossa kiersimme sekä lauantain iltakävelyllä että uudestaan sunnuntaina. Aivan huikea paikka! Ihailin tapaa millä kasvit oli luonnollisesti istutettu toistensa lomaan kerroksellisesti.  Köynnöksiä oli kivasti käytetty paljon, valtaosa näytti olevan pienikukkaisia kärhöjä. Vaikka aluetta oli rakennettu paljonkin, niin silti lopputulos oli tosi luonteva. Pidin myös kovasti eläimiä esittävistä kivipatsaista (näyttivät kiveltä - en koskenut). 











Tällaiset patsaat olivat viehättäviä






Sylikoira Rita. Tunnelma oli tälläkin alueella erityinen, ja nuo kivet!



Joka puolella oli paljon graniittikiviä, ah! 27.7.2019 Hesarin lehtijutussa oli maininta, että puistoon tuotiin rakennusvaiheessa lähes kilometrin verran sokkelikiveä eli purettujen rakennusten kivijalkoja. Kiviä oli taidokkaasti käytetty istutusten pengertämiseen ja moneen muuhunkin. Olin aivan haltioissani. Antaa kuvien puhua...











Kivijalkakiviä - ja miten kauniisti ja luontevasti kasvit on tähän istutettu, tässäkin köynnös ...





Pidin näistä monimuotoisista kivikkoryhmistä, vaikka kasvit eivät kukkineet tulee erilaisista sävyistä kiinnostava näkymä
Tietääkö teistä kukaan, ovatko nämä yllä kuvassa näkyvät puut  riippajalavia vai sateenvarjojalavia? Niitä oli käytetty useassa kohdassa ja olivat joka tapauksessa kerrassaan upeita - ja minua jäi kaihertamaan se "täytyy saada" -ajatus. Kiinnostaisi tietää, onko teillä ollut harmina kirvat, jos siis omistatte jomman kumman version? Ja miten olette onnistuneet mahdolliset kirvat häätämään? Minulla olisi tällaiselle paikka mietittynä, jos uskallan ostaa. Olen nähnyt muutamia kuvia kirvojen ruskistamista sateenvarjojalavista, eikä se olisi oikein toivottavaa, varsinkin kun maksavat aika lailla.



Rita oli myös ihastunut puistoon, tosi paljon löytyi nuuskittavaa.



Kävelimme ihanaa maisemareittiä Sapokan vesipuistosta Katariinan meripuistoon. Reitillä sai nauttia hienosta lehtometsästä ja mahtavista kivistä.





Karhulan Jokipuisto oli vuorossa viimeisenä ennen kotimatkaa. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen halusi kaikilla suunnittelemillaan puistoilla olevan oma erityispiirteensä. Karhulan Jokipuisto "muutti todeksi taidemaalarin Claude Monet´n maalauksen lummelammesta" (lainaus Helsingin sanomat 27.7.2019).













Mikäli et ole vielä Kotkan puistoissa vieraillut, suosittelen ehdottomasti! Aikaa kannattaa varata, sillä tutkittavaa löytyy paljon.