KESKIKESÄN PENSASRUUSUJA

 

Keskikesän pensasruusut ovat olleet ihanasti kukassa. Keskellä näkyy suviruusu 'Poppius', joka kuuluu tarhapimpinellaruusuihin tai voidaan puhua myös Rosa Spinosissima-ryhmästä.

'Poppius' aloittaa kukinnan tavallisesti hieman juhannusruusun jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa.  Kukat ovat puolikerrannaisia, tuoksuvia ja kukinta on yleensä runsas. Kuvan Poppius kasvaa "Ruusupuiston" aidanteessa ja toinen Poppius on Arboretumin pohjoisaidan edustalla ja sekin kukkii runsaasti. Poppius kukkii edellisen vuoden versoilla. 

Kasvupaikaksi kannattaa varata aurinkoinen tai puolivarjoinen, melko runsasravinteinen paikka, mutta oman kokemukseni mukaan pensasruusut pärjäävät myös melko vähäravinteisessa kasvupaikassa. Ehdottomasti kannattaa huomioida, että tämä ruusu tekee juurivesoja. 

Olen istuttanut tähän kuvan aidanteeseen näitä juurivesoja tekeviä lajeja, koska ruohonleikkuri kiertää aluetta joka puolelta. Jää nähtäväksi, pysyvätkö aidanteen ruusut omalla alueellaan. Kerrotaan, että Poppius on saanut nimensä Juvan pappilassa syntyneen Gabriel Poppiuksen mukaan. (lähde: Mustilanpuutarha.fi).

Morsionruusu eli 'Juhannusmorsian' kasvaa Poppiuksen vieressä. Kuten nimestäkin voi päätellä, on kukinta-aika juhannuksen tietämillä, mutta vaihtelua on tietysti riippuen alkukevään ja kesän säistä. Kukat ovat hennon lilanvaaleanpunaisia, mutta huomattavasti vaaleampia kuin Poppiuksella. Tämäkin ruusu kuuluu Rosa Spinosissima-ryhmään.

Kuva on otettu vastavaloon aidanteen toiselta puolelta. Juhannusmorsian sopii minusta tosi kauniisti vieressä kasvavan tumman violetein kukin kukkivan puistosyreeni 'Ainolan' läheisyyteen.

Tämäkin ruusu muodostaa juurivesoja ja seikka kannattaa ottaa huomioon istutuspaikkaa valittaessa.

Juhannusruusu 'Plena' kukkii Poppiuksen toisella puolella. Muistatte ehkä, että minulla on myös hyvin vanhaa kantaa olevaa juhannusruusua väentuvan kulmalla, sen kukinta alkoi jo ennen juhannusta, kun taas tämä aidanteen juhannusruusu oli muutaman päivän jäljessä. Tämäkin ruusu kuuluu Spinosissima -ryhmään. Kukan väri on ihanan valkoinen.

'Ainola' puistosyreenin toisella puolella on samaisesta Rosa Spinosissima -ryhmästä ihanainen 'Tove Jansson', jonka kukat hehkuvat voimakkain värein samettimaisen tummanpunaisina. Tove Jansson on yksi Helsingin Yliopiston ruusujen jakostusprojektin tuloksista. Tämä ruusu jää edellä esiteltyjä ruusuja hieman matalammaksi, ehkä noin 1.5 metrin korkeaksi. Juurivesoja kasvaa voimakkaasti.

Kaikki aidanteessa kasvavat ruusut voivat kasvaa yli kahden metrin korkeuteen ja lehdet saavat syysvärin. Lannoitteeksi sopivat parhaiten eloperäiset ja hitaasti liukenevat lannoitteet.

Kun perustin tämän aidanteen kasvualustan syksyllä 2020, kanttasin ensin nurmikon pois (hurja työ), sillä isäntä oli tuonut minulle tätä väylää pitkin multaa traktorilla ja nurmikko oli sekä hyvin tiukaksi junttaantunutta että rikkaruohoista. 

Nurmikon poiston jälkeen möyhensin talikolla multaa ja sekoitin siihen kalkkia. Syksyn aikana kärräsin aidanteen kasvualustaan maahan tippuneita lehtiä paksun kerroksen ja lehtien päälle ripotin kanankakkaa vauhdittamaan kompostoitumista ja päälle kippasin vielä kasvihuoneen kasvualustat. Maaperässä oli paljon kastematoja, jotka siirsin poistetuista nurmipaakuista jatkamaan hommia aidanteen kasvualustaan.

2.6.2021

Keväällä 2021 istutin aidanteeseen pensasruusut ja syreenit ja siinä yhteydessä lisäsin vielä hiekkapitoista istutusmultaa hieman kohopenkiksi, mutta nyt multa on laskeutunut aika lailla nurmen tasalle, ilmeisesti lehdet ovat kompostoituneet pensaiden hyötykäyttöön.

Tällä hetkellä neljä vuotta istutuksen jälkeen eri lajeista koostuva aidanne alkaa olla tuuhea ja toimii hyvin tontin itärajan reunustajana. 

Tänään on taas ropissut vettä ihan runsaasti. Ensi viikko on toivon mukaan poutainen ja lämpimämpi.

KESÄKUUN LOPPUSUORA

 

Vesihanat todella aukenivat juhannuksen alla ja nyt on satanut niin, että paussi olisi paikallaan. Viime viikon sateen saldo oli 51 mm ja tällä viikolla on tähän mennessä satanut 43 mm. 

Omoshiro loistokärhö on kukkinut jo jonkun aikaa. Kivien takana kukkii valkoinen nietospensas ja kauempana takana 'Holger' isabellansyreeni.

Alkuviikon työskentelin tiiviiseen tahtiin jopa sateessa, koska yritin saada puutarhan siistittyä keskiviikkoillan vierailuryhmää varten. Tiistaina myöhemmin iltapäivällä alkoi kuitenkin sataa ja tuulla niin niin voimalla, että oli pakko paeta sisälle.

Keskiviikkona kitkin märillä hanskoilla koko päivän, välillä sattui sadekuuro ja kävin sisällä pitämässä tauon, etteivät vaatteet olisi kastuneet aivan litimäräksi.

En olisi uskonut, että aurinko alkoi paistaa jo ennen Marttojen ryhmän saapumista ja saimme viettää puutarhakierroksen auringon paistaessa. Kuvassa morsionruusu kera Ainola puistosyreenin.

Kuvassa "Ruusupuiston" aidannetta, jossa kukkivat morsionruusu, suviruusu Poppius, juhannusruusu ja kuvan ulkopuolella Tove Jansson ruusu sekä ruusujen vieressä näkyvä puistosyreeni Ainola. Jalosyreenit ovat jo lopettelemassa kukintaansa.

"Helmikaaren" rinne on koristeltu mm. keltamaksaruohon ja 'Elke' verikurjenpolven yhdistelmällä. Tämä toimii minusta aika hyvin, vaikka keltamaksaruoho päättikin levitä tänne ihan itsenäisesti.

Onneksi Marttojen reippaat osallistujat olivat varustautuneet saappailla tai sopivilla kengillä, sillä arboretumin nurmi ei millään kyennyt imemään kaikkea edellisen vuorokauden sadetta ja paikoitellen nurmella oli ihan lammikoita.

Vaaleanpunainen 'Yuki Cherry Blossom' nietospensas kukkii tällä hetkellä, kaukana takana näkyy kukkiva lumipalloheisi 'Pohjan Neito'.

Teresanruusut kukkivat sekä puutarhassa että täällä arboretumissa.

Pimpinellaruusu 'Tove Jansson' on vaikea kuvattava, mutta se on herättänyt paljon ihastusta tässä arboretumin kivien takana.

Tällaiset ryhmät ovat tosi antoisia minullekin, koska ihmiset ovat niin mukavia ja iloinen puheensorina ja keskustelu tuntuu sydäntälämmittävältä. Tälle kesälle on tässä vaiheessa varattu seitsemän ryhmää erilaisista yhdistyksistä, muitakin vielä mahtuu ;). Ryhmä saa omalla ajalla opastetun kierroksen ja halutessaan kahvitarjoilun.

Muut avoimet aukiolot voi tarkistaa blogin yläpalkista tai Ryönänhovin puutarhan kotisivulta:

https://www.ryonanhovinpuutarha.fi/

Tervetuloa!

JUHANNUS VIETETTY

 

Juhannus on vietetty ihan reippaalla vauhdilla pikkuväen kanssa. 

Ennen juhannusta meilläkin saatiin vihdoin sadetta reilummin. Torstain vastaisena yönä satoi 15 mm ja torstaina 17 mm. Nämä antoivat hyvän ensiavun kaikille puutarhan kasveille. 

Juhannusaattona paistoi onneksi aurinko, vaikka lämpötila ei kovin korkealle noussutkaan. Meillä kokoontuivat tyttären ja pojan perheet, jotta pienet serkukset pääsivät tapaamaan toisiaan. Neljä lastenlasta ovat aikamoisen vauhdikas porukka. Vanhin on 4 v7kk ja nuorin on 1v 8kk ja kaksi muuta siltä väliltä. 

Söimme lasikuistilla pitkän pöydän ääressä ja se oli ehkä lapsistakin kivaa. Minusta ainakin tuntui, että olimme melkein ulkona ilman tuulta ja hyttysiä. Lisäksi ruokatarpeet oli helpompi viedä kuistille kuin huvimajan alueelle. 

Perjantain poudan jälkeen lauantai oli taas sadepäivä, silloin vettä satoi 11 mm. Keskimmäinen tytär saapui lauantaina eli koko jälkikasvu on ollut mukana juhannuksen vietossa.

Nyt meni viisi päivää kokonaan ilman puutarhatöitä. Ennen juhannusta siivosin ja valmistin tarjottavaa ja pikkuväki on aika hyvä järjestämään mummille ja muillekin ohjelmaa. Toisaalta sateessa kitkeminen ei ole oikein kivaa. 

Nyt palataan arkeen ja töitä on odottamassa melkoisesti. Kitkettävää on sateen jälkeen ihan joka puolella. Tällä viikolla meillä on yksi yksityinen ryhmävaraus ja sen lisäksi puutarha auki torstaina klo 16-18 ja sunnuntaina klo 14-16. 

SYYREENEJÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN

 

Korkeuksiin kurottavat puistosyreenit ostin noin 35 vuotta sitten unkarinsyreenin nimellä, mutta voivat olla muutakin lajiketta. Ihan kuvan keskellä korkeimpana näkyy hevoskastanja. 

Takana näkyy "Ruusupuistoon" johtava portti. Vielä ruusut eivät kuki, mutta nuppuja on kyllä aika paljon. Ruusupuiston alue istutettiin 2020, puut ovat jo muuttuneet puiden näköisiksi.

Ihan edessä kivien takana nuppuja availee nietospensas 'Yuki Snowflake' ja riippajalavan oikealla puolella näkyy hieman isabellansyreeni 'Holgerin' valkoisia kukkia.

Tässä samaiset isabellansyreenit oikealla. Riippajalavan alta edempänä pilkottaa vähän tummia 'Andanken an Ludvig Späthin' kukintoja.

Ruusuorapihlaja on istutettu vuonna 2021 tai 2022, sillä jänis pääsi yhtenä talvena kanaverkon sisään ja söi puun oksat melkein alas asti. Onneksi kyseinen pensasmallinen ruusuorapihlaja jatkaa elämäänsä Arboretumissa ja kukkii myös. Otin opikseni ja olen sen jälkeen laittanut kunnollisen ja riittävän korkean verkon suojaamaan tätä jänöille maistuvaa puuta.

Ruusuorapihlaja saa asua Ruusupuistossa nimensä vuoksi ;). Läheltä katsottuna sen kukkien sanotaan muistuttavan pieniä ruusunnuppuja.

Puutarhaa kiertävät vanhat pihasyreenit kukkivat vielä, mutta kohta niiden kukinta on ohi. 

Tässä huvimajan eteläpuolella viihtyvät muuten edelleen siemenestä kasvattamani 'Nora Barlow' lehtoakileijat. Taustalla on mirrinminttua.

'Palibin' pikkusyreeni on alkanut availla kukkiaan. 

Odotin niin hartaasti, että viime yöksi ennustettu sade olisi antanut puutarhan kaipaamaa vettä, mutta meillä satoi vain 3mm. Toivottavasti tänään tai huomenna sataisi lisää. 

Pitää välillä siirtyä sisätöihin. Olen viettänyt kaiken ajan puutarhatöissä, joten siivotakin pitäisi. Pojan perhe tulee meille viettämään juhannusta, enkä taida kehdata esitellä näin sekaista huushollia. Leivottavakin on, jotta mummin pienet prinsessat saavat jotain herkkuja.

Hyvää juhannusviikkoa teille kaikille!

SIIRTORUMBAA JA ERGONOMIAA?

Olen viime päivät siirtänyt puutarhan puolelta perennoja arboretumiin. Se onkin mielenkiintoinen operaatio. Siirrettävävänä on ollut mm. pitkään paikallaan kasvaneita kuunliljoja, jotka ovat mahtavan tiiviiksi kasvaneita jurrikoita. On saanut ihan kunnolla painia, että saan jostain välistä pistolapion iskettyä niin, että paakku on mahdollista äheltää maan pinnalle. Hienoja taimia olen kyllä saanut!

Kuunliljoja on päätynyt mm. liuskalehtilehmuksen latvuksen alle. 'Illusia' atsaleat poksautavat pian nuppunsa auki. Laajensin tämän alueen penkkiä ainakin puoli metriä.

Tässä samat kuunliljat (kolmea eri sorttia) tänä aamuna kuvattuna. Ovat jo reippaasti pystypäin kolme päivää siirron jälkeen. 

Siirsin aika mukavan suuria lämpäreitä kukkivia sammalleimuja puutarhasta edellisen kuvan kohtaan vähän ylöspäin penkkiä. Siellä tämä kyseinen väri sointuu hyvin sekä kohta kukkivan 'Palibin' pikkusyreenin että parhaillaan kukkivan 'Violetta' kanadanatsalean kanssa. Sammalleimujen siirrosta on tänään viisi päivää ja kuvan otin aamulla.

Ajellen siis multakuorman kanssa kaivamassa perennoja ylös, lisään kuoppiin uutta multaa tilalle ja samalla virkistän muutenkin kyseistä perennapenkkiä täydennysmullalla…. sitten siirryn arboretumiin ja lisään suunnitelemaani istutuspaikkaan reilusti uutta multaa ja sitten asettelen jakopalat … kastelen reilusti….kastelen lisää…lisään multaa ja painellen jakopalat uuden mullan kanssa tiiviisti maahan. Ja kastelen … ja kastelen seuraavat lähipäivät. 

Arboterumin kasteluveden haen edelleen isosta ojasta kastelukannuilla, enkä ole jaksanut laskea, kuinka monta kastelukannullista kannan joka päivä. Kun kannu on molemmissa käsissä pysyy ainakin tasapainossa. Tämä jorina liittyy Betweenin oivalliseen aiheeseen puutarhurin ergonomiasta puutarhatöissä :). 

Onneksi mylläsin tämän huvimajan pohjoispuolella olevan alueen jo syksyllä. Tänne siirsin kaikki tähän mennessä kukkimattomat jouluruusut.

Eli jouluruusuja päätyi tänne neljä kappaletta. Tuo parhaiten näkyvä on jo aika suuri ja toivon sen viihtyvän paremmin tällä muhevan humuspitoisella alueella ja kukkivan ensi keväänä. 

Tämä edessä keskellä oleva jouluruusu on viime jouluksi ostamani joulukukka ja nyt se saa asettua puutarhaan.

Arovuokot ovat viihtyneet todella hyvin luumupenkissä. Kukinnan jälkeen siirrän näitä arboretumiin, mutta kukkikoon ensin loppuun asti. 

Myös vuorenkilpiä olen siirtänyt arboretumiin, koska ne ovat hyviä maanpeittäjiä ja taistelevat hienosti rikkaruohoja vastaan ja niitä molempia riittää omasta takaa. 

Meillä ei ole satanut juuri lainkaan, joten maa on yllättävän kuivaa, eikä uusia taimia voi jättää pärjäämään ilman vettä. Sen vuoksi kastelen tänä keväänä istutettuja puiden ja pensaiden taimia, perennojen taimia, kylvöjä ja siirrettyjä jakopaloja. Polarin kellon mukaan kävelen pitkin poikin puutarhaa helposti 15 000 - 20 000 askelta päivässä joko kastelukannuja kantaen tai eri työvaiheiden johdosta tai iltalenkillä kameran kanssa tai muuten vain ihmetellen.  Lenkkeilytarve tulee siis hyvin täytettyä.

Kuvan etualalla näkyy viime syksyn yksi työmaa. Ehkä muistatte, että kärräsin syksyllä kasvihuoneen kasvualustat, syksyn lehtiä, oksasilppua sekä kippasin kesäkukkaruukujen sisällöt jne. tämän kolmionmallisen alueen pohjaksi ja levitin myös vähän multaa päälle. Nyt keväällä olen tuonut tähän paljon lisää multaa ja tänne on istutettu perennojen alkuja mm. helminukkajäkkärät näkyvät kuvassa. 

Tuskin perenna-alue näyttää vielä kovin kummoiselta tänä kesänä, mutta on siellä myös kylvettyjä kesäkukkia seassa. 

Taimikarusellissa kuluu yllättävän paljon multaa, koska samalla parannan tulevaisuutta varten arboretumin kasvualustoja. Saan tänään kulutettua loppuun toukokuussa tilatun istutusmullan eli voin onnitella itseäni siitä, että reilun kuukauden aikana olen lapioinut omakätisesti piirun verran auki 18 tonnia multaa. Lapio täynnä multaa heitetään tarpeelliseen kohtaan ja toistetaan.. ja toistetaan. 

Onneksi isäntä on auttanut siten, että hän laittaa traktorin kauhalla multaa vanhan peräkärryn lavalle ja kuljetan peräkärrykuormaa mönkijällä suoraan kohteeseen. Tässä vaiheessa ei parane enää päästää traktoria pyörimään istutusten sekaan. En edes uskalla ajatella, että olisi pitänyt koko multakasa lapioida kottikärryyn ja siten viedä tarpeellisiin paikkoihin. 

Olen ihan riittävän raihnainen jo peräkärrykuorman tyhjentämisestä, saati sitten, jos olen saman päivän aikana lapioinut kolme peräkärryllistä. Kummasti sitä aina lapioi samaan suuntaan kroppaa kiertäen, vaikka yrittää päättäväisesti välillä vaihtaa työsuuntaa.

Mönkijä on jo vanha, mutta toimittaa tehtävänsä hyvin. Kuvassa multakuorma on melkein kokonaan tyhjennetty, loput mullat päätyivät graniittipenkin perennojen väleihin.

Toiveena on, että tästä eteenpäin pärjään ilman kuorma-autokuormallisia istutusmultaa. Isäntä lupasi siistiä pysäköintialueen multakuorman paikalta ja levittää mursketta kentälle, jotta sen saa lanattua kuntoon kesän puutarhavieraita varten. 

Tällä jutulla en todellakaan halua valittaa, nämä ovat vain faktoja. Lisäksi on oikeasti kiva huomata, että vielä tämän ikäisenä onnistun tekemään puutarhatöitä tässä mittakaavassa, ensi vuonna voi olla täysin eri tilanne, joten olen tämän vaiheen voinnistani vilpittömän onnellinen. 

Hyvää viikonloppua teille, lähden tästä kantamaan kastelukannuja ja vähän on vielä multaa lapioitavana 😊. Meidän kohdalla on lähes kaikki ennustetut sateen kuivuneet olemattomiin, oletteko te saaneet sateita virkistämään puutarhaa?

PUUTARHAKÄVELYN MIETTEITÄ

Keittiöpuutarhassa puna- ja keltasipulit ovat hyvässä kasvussa ja porkkanoilla, punajuurilla sekä herneillä on aika täydellinen itämisprosentti. Mikäli ihmettelette laatikoiden reunoilla olevia kiviä, ne osoittavat, etten ole vielä aivan huoleton hallaöiden mahdollisuudesta. Kivet pitävät hallaharsot paikoillaan, kun harsoja siis on tarpeen käyttää.

Helmipensaat loistavat kukkiessaan valkoisena.

Huvimajan alueella 'Exotic Emperorien' kukinta on ohi ja nyt erilaiset vaaleanpunaiset sävyt vaihtelevat. Seuraavana koittaa pioneiden aika, mutta sitä saadaan vielä odottaa.

Erityisen ihastunut olin tästä 'Groenland' tulppaanista, jolla on vihreä raita ulommaisissa terälehdissä. 

Nämä loistavat kauniisti auringon paisteessa.

Hevoskastanja kukkii myös. Kukat erottuvat vähän heikosti kaukaa otetussa kuvassa. Hevoskastanjan molemmin puolin puistosyreenit ovat kivunneet noin viiden metrin korkeuteen.

Astutaan muutama askel eteenpäin. Kirjovaahtera 'Drummondii' on ihanan heleän vihreä näin alkukesän lookissaan. Samaa sävyä toistavat atsaleojen oikealla puolella 'Golden Princess' keltajapaninangervot.

Toinen kuvakulma, mutta sama kirjovaahtera näkyy takana. Aivan kuvan oikeassa laidassa on punasaarni ja koristeomenapuu 'Rixi' kukkii vasemmassa reunassa. Revontuliatsalea 'Lilac Lights' ja kevätatsalea 'Fraseri' ovat kukkiessaan lähes samanvärisiä.

Koristeomenapuu 'Rixi' kukkii tänä vuonna runsaasti. Mantsuriankärhö nousee tuen sisällä.

Lumipalloheisi 'Pohjolan Neito' on niin täynnä nupussa olevia kukintoja, ettei paljon enempää sopisi. En malttanut olla ostamatta Hankkijalta ihanaa verijapaninvaahteraa Acer palmatum 'Atropurpureum'. Istutin sen suureen painavaan ruukkuun ja yritän talvettaa sen hevostallissa. Kuvassa sen leiskuva väri pilkottaa lumipalloheiden välistä takana. 

Loppukesällä 2022 istutettu tarha-alppikärhö 'Cecile' on kivunnut tämän pohjoisimman pergolan koko mitan ylös asti ja kukkia on ihanan paljon. Tämän vieressä kasvaa toinen tarha-alppikärhö eli 'Lemon Beauty', myös siinä on pulleat nuput valmiina avautumaan piakkoin.

Vielä muutama kuva lauantai illan kierrokselta.

Vuosi sitten istutettu koristeomenapuu 'Royalty' esittelee muutamia kukkia, mutta huomiotaherättävin on sen lehtien tumma väri.

Olen onnitellut itseäni, että tulin syksyllä istuttaneeksi sen ympärille 'Exotic Emperor' tulppaaneja ja aivan oikeassa alakulmassa osittain näkyviä 'Black Hero' tulppaaneja. Tummat tulppaanit sointuivat täydellisesti purppuraomenapuuhun ja toisaalta valkoiset tulppaanit olivat hyvä kontrasti. Ehkä levitän näitä sävyjä tänä syksynä suuremmalle kehälle 'Royaltyn' ympärille.

'Aamurusko' koristeomenapuu on vielä nuori, mutta kukat erottuvat kuitenkin pergolan vieressä.