TALVEN TUNTUA

 

Tallennan tänne puutarhapäiväkirjaan, että uusi vuosi 2026 on alkanut reippaassa pakkasessa. Maanantaina oli hetken jopa -27 astetta mittarissa. Tänään perjantaina mittari näyttää -25,3 astetta, kun hörpin aamukahvia. Isäntä näki lukeman -26, kun laski aamulla koiran ulos.

Lunta satoi viime vuoden puolella noin 10 cm, joten pieni lumikerros on suojana kasveilla, vaikka saisihan lumihuntu olla vähän parempi ainakin arkojen kasvien päällä.

Maisema on näyttänyt aurinkoisina päivinä hyvin kauniilta, mutta minulle riittäisi kyllä pakkasen pienemmät lukemat. Pitkään jatkuneen flunssan jälkimainingeissa kävelylenkit kovassa pakkasessa eivät tunnu oikein mukavilta.

Tänään on lämmitetty uuneja ja onneksi verokirjanpito edistyi melkein valmiiksi.

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille!

PUUTARHAVUOSI 2025

 

Lahjaksi saatuja sinivuokkoja kukki keväällä monin paikoin. Haaveena on saada niitä levitettyä aikanaan myös arboretumin puiden juurille.

Puutarhavuoden 2025 arviointi

Vastaan tänäkin vuonna Minnan, Hiidenkiven buutarhassa -blogi , hyvään haasteeseen hieman mukaillen vastauspohjaa omiin tarpeisiini. On hyvä arvioida kasvukauden aikana saatuja kokemuksia ja tapahtuneita asioita, sillä näistä koosteista on itselle hyötyä tulevina vuosina. 

Mainittakoon aluksi, että kesän 2025 sää oli vaihteleva. Meidän tontilla kevät oli kylmä ja pakkasöitä riitti toukokuun 13. päivään asti. Senkin jälkeen mittarin lukema painui monena yönä nollaan. Hallaharsoja sai siis viritellä ja kylmyys vaikutti monien kesäkukkien kasvuun mm. tsinnioille se koitui kohtaloksi.

Kylmä ja kuiva kevät vaihtui viileäksi ja kuivaksi kesäkuuksi, kunnes juhannuksen tietämillä alkoi sataa reippaasti. Kesäkuussa satoi lopulta 120 mm. Heinäkuun alussa oli myrskytuulia sateen kanssa ja oja tulvi jopa joeksi arboretumin länsirajalla.

Heinäkuun ensimmäinen hellepäivä oli muistiinpanojeni mukaan 12.7. ja sen jälkeen riitti lämmintä pitkäksi aikaa. Harvinaisia 30 asteen helteitä oli todella monta kertaa ja pitkä helteinen jakso päättyi vasta elokuun puolella.

Uusia toimintatapoja

Vuonna 2024 valmistunut lasiveranta oli hyvä ja tarpeellinen paikka kesäkukkien taimikasvatuksessa. Sisällä itäneet ja alkuvaiheen esikasvatuksesta hyötyneet taimet oli kiva saada verannalle. Öisin levitin taimien päälle 1-3 hallaharsokerrosta tilanteen mukaan. Taimet pääsivät kuitenkin tottumaan ulkolämpötiloihin ja valoon paremmin kuin sisällä ikkunoilla kasvaessaan. Eikä Rilla päässyt leikkimään taimipurkeilla.

Haketimme paljon oksia lehtineen. Varsinkin koivunoksista tuli mukavasti vihermassaa hakkeeseen. Olen kokeillut käyttää syntynyttä oksalehtisilppua biokompostereiden kuivikkeena hyvällä menestyksellä. Biojätettä lisätessä laitan em. kuivikkeen kanssa reilulla kauhalla myös biohiiltä ja kompostit näyttävät toimivan hyvin. Seuraan tätä kokeilua ja kerään itselleni tietoa.

Isäntä värkkäsi syksyllä hevostalliin stryoksilla vuoratun noin kuution ”mökin” ja siellä yritän ensimmäistä kertaa talvettaa verijapaninvaahteran, terassihortensioita ja daalianjuurakot. Styroksialueen keskellä on pikkuinen patteri, joka käynnistyy, jos lämpö laskee alle +3 asteeseen.

Uusia rakenteita puutarhaan kaudella 2025

Huvimajan alueelle valmistui uusi terassilaudoitus huhtikuussa, aikaisempi oli tullut tiensä päähän. Nyt ei enää mene jalka laudasta läpi. 

Uusi portti arboretumin länsirajalle tuli valmiiksi toukokuussa. Samalla sain tehtyä portin molemmin puolin istutusalueet.

Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Jossain määrin. Oma tapani on säätää ja viimeistellä suunnitelmat vasta istutusvaiheessa. Talven aikana tehty raakile muuttuu ja muotoutuu tehdessä. 

Ihan kaikkia suunnitelmia en saanut toteutettua ja toisaalta tein istutuksia, jotka keksin vasta kevään ja kesän aikana.

Arboretumiin tuli huomattavasti lisää perennoja. Siirsin puutarhan puolelta paljon omia perennoja ja ostin myös itselle uusia perennan taimia. Yhä edelleen on maan peittäminen kesken, mutta on jännittävää nähdä kevään tilanne, toivottavasti kaikki istutetut kasvit lähtevät kasvuun elinvoimaisina.

Uudet kasvit

Istutin uusia puita 10, matalia havuja 30, pensaita 61, ostettuja perennoja 155 ja köynnöksiä 5 kpl. Muistin vielä, että ostin myös Korpikankaalta 100 perennan pikkutaimea, jotka lähtivät hyvin kasvamaan.

Uusia ostettuja taimia asettui edellisen mukaan puutarhaan 361 taimea, löysin vielä kolme kuittia, joten päivitin kasvitietoja jutun julkaisun jälkeen. Onneksi sain ostotaimien lisäksi jaettua itseltä paljon vanhojen perennojen alkuja arboretumiin. Lisäksi kasvatin muutamia perennoja siemenestä.

Tallennan nämä tiedot blogiini, jotta voin tulevaisuudessa tarkastella, missä vaiheessa tämä taimien ostaminen vähenee. Luullakseni se vähenee, kun arboretum alkaa olla sen suuntainen, kun visioissani näen. Laajan alueen kasvittaminen ei ole ihan nopeaa.

Menetitkö kasveja?

Toinen tuohituomi kuolla kupsahti arboretumissa, syy tähän menetykseen on tuntematon. Ehkä jotain selviää, kun keväällä kaivan sen juuripaakun irti tutkittavaksi.

Terijoensalavan halkeama laajeni viime talven aikana huomattavasti. Kuvakulma on huono, mutta halkeama ulottui lähes maahan asti. Todennäköisesti tämä talvi kiilaa halkeamaa vielä suuremmaksi. On suuri vaara, että myrskytuulien aikana puu halkeaa lopullisesti ja painavat rungot tekevät tuhoa kaatuessaan. Tämän vuoksi olisi varmasti järkevää toimia hallitusti ennakkoon. 

Terijoensalava on kuulunut puutarhan maisemaan jo kauan ja on haikeaa ajatella sen hävittämistä. Toisaalta salava on hyvin roskaava puu ja olen jo alkanut miettiä mahdollisuuksia sen tilalle. Onko teillä kenelläkään kokemuksia terijoensalavan kannon ja paksujen juurien jyrsimisetä eli voisiko sillä menettelyllä saada eliminoitua uudet maasta puskevat salavanversot? Haaveilen uudesta istutusalueesta tuolle paikalle, mikäli joudun luopumaan terijoensalavasta.

Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Haaveilen edelleen patsaista tai suurista kauniista ruukuista, joita näkee vanhoissa englantilaisissa elokuvien puutarhoissa. Jos isken silmäni johonkin, niin into vaimenee hintalapun nähtyäni. Olisi kiva saada vanhan pylvään päälle tuollainen ruukku. Olen aika valikoiva materiaalien suhteen.

Onhan minulla paljon muitakin puutarhahaaveita, mutta kaikkien toteutuminen ei ole mitenkään mahdollista. 

Mikä asia kuluneelta puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan kesästä 2025?

Puutarhavierailuihin ilmoitettu viimeinen sunnuntai 17.8.2025 oli häkellyttävä, sillä vieraita tuli niin paljon kahden tunnin aikana. Olin siitä tietysti hyvin kiitollinen, mutta tuollaisen vierailijamäärän kanssa yksilöiden kohtaamiseen ei jää juurikaan aikaa. 

Tämä tilanne vahvisti ennakkoon sovittujen ryhmien tarpeellisuuden, sillä silloin voi opastetun kierroksen aikana paremmin vastata kysymyksiin ja vuorovaikutus on antoisampaa.

Syksyn aikana olin mukana VisitMäntyharjun järjestämissä kokoontumisissa kunnan matkailutarjontaan liittyen. Keskustelu ja ideointi oli mielenkiintoista.

Suurimmat saavutukseni puutarhassa kuluneena vuonna?

Keittiöpuutarhaan kärrättiin uutta kivituhkamursketta todella monta kottikärryllistä. Sitä ennen oli tietysti kitkettävä kaikki kasvavat heinät ja rikkaruohot.

Yksi ilon aihe oli arboretumin saarnipenkin etureunan laajennus, muokkaus ja perennojen istutus.

Mikä kasvi yllätti positiivisesti?

Kokeilin taas useamman vuoden tauon jälkeen kasvattaa daalioita perennojen lomassa ja se osottautui hyväksi ratkaisuksi huvimajan alueella. Daaliat täydensivät perennojen kukintaa mukavasti. Nyt daalianjuurakot ovat tallissa pakkasvahdin kanssa ja toivottavasti ne lähtevät hyvään kasvuun keväällä.

Oliko pettymyksiä?

Ehkä tähän voi mainita, että parin uuden pensastomaattilajikkeen kokeilu ei vastannut odotuksia makunsa puolesta. Ne jäävät jatkossa pois kasvatuslistalta. Palaan näihin myöhemmin.

Hyötytarhassa ja kasvihuoneessa kasvatus on kaiken aikaa yhtä oppimista. Heinäkuussa alkanut pitkä hellejakso toi vihannespunkit kasvihuonekurkkujen harmiksi. Yritin tilata ajoissa biologista torjuntaa, mutta Biotus Oy ilmoitti, ettei petopunkkeja ollut valitettavasti saatavissa, joten lopulta poistin kaikki kurkut kasvihuoneesta. Onneksi varhainen kurkkujen esikasvatus antoi minulle runsaan sadon ennen kun vihannespunkit iskivät.

Pitikö puutarhabudjettisi?

Tänä keväänä selvisin yhdellä tilatulla multakuormalla (vajaa 18 tonnia) lannoitettua istutusmultaa.

Huvimajan terassialueen budjetti oli tiedossa jo ennen päätöstä. Valtaosan uusista kasveista tilasin ennen kevättä tarjouspyynnön kautta, mutta kyllähän minä taas ostin kesän aikana melkoisesti muitakin kasveja.

En tee varsinaista budjettia, mutta tietysti harkitsemme kustannuksia ennen ostopäätöksiä. Toisaalta emme ole useaan vuoteen matkustelleet lainkaan ja monesta muusta asiasta säästän mielummin kuin puutarhasta. Eli valintakysymyksiähän nämä ovat. 

Täytyy myös ajatella, että puutarhani on puutarhamatkailun yritystoimintaa, joten yrittäjällä on aina kulunsa. 

Mitä opit / vinkit ensi kasvukaudelle?

Tuoksuherneiden tukikehikot on laitettava paremmin, jos sattuisi taas rankkasade kovalla tuulella kuten tänä kesänä. Muina vuosina samat tuet ovat pärjänneet aivan hyvin, mutta alkukesä 2025 kasvatti tuoksuherneet korkeiksi ja tuuheiksi kasvustoiksi, joten kova vaakatuuli sateen kanssa osui niihin tuet kallistaen. Onneksi pysyvää haittaa ei tullut.

Tuijien leikkaaminen on parempi tehdä loppusyksystä kuin keväällä.

Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Olen tainnut aina vastata tähän Minnan kysymykseen monivalinnan kohdalla "into pinkeänä".

Nyt juuri pää on flunssan vuoksi sumea ja olo ryytynyt, joten suurta intoilua ei juuri nyt ole ilmassa. Päivä alkaa onneksi pikkuhiljaa pidentyä ja kevään lähestyessä uskon, että innostus nousee tuttuun tapaan. Odotan kiinnostuneena, lähtevätkö viime kesän perennasiirrot arboretumissa kasvamaan ja toivottavasti muutkin istutukset ovat hengissä. 

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista)
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Minnan blogista löytyvät tarkemmat kysymykset ja vastausvaihtoehdot. Itse sovelsin tätä kivaa haastetta omiin tarpeisiini ja siihen Minnakin antoi luvan haasteen avaussanoissa.

Kukka & Kaali -blogin Pauliina haastoi kaikki lemmikin omistajat, joten kuulun siihen sarjaan Rillan omistajana. Pauliina mainitsi hauskasti, että myös kastemadot sopivat lemmikeiksi, joten tämän vuoksi rohkaisen teitä kaikkia tarttumaan tähän mukavaan haasteesen. 

Toivon teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta 2026! 

Olen kiitollinen blogiystävilleni kaikesta antoisasta vuorovaikutuksesta ja kiitos kaikille teille, jotka vierailitte puutarhassa kesän 2025 aikana!

Mikäli ikäviä yllätyksiä ei satu, puutarhassa pääsee sovittuina aikoina vierailemaan myös tämän 2026 kesän aikana. Katso tarkemmat tiedot: Ryönänhovin puutarha

JOULU ON VIETETTY

 

Joulun aika oli pienten tonttujalkojen vilinää, kun kaikki lapsemme perheineen olivat täällä viettämässä joulua. Pojan perhe yöpyi tiistaista perjantaihin ja tyttären perhe oli sekä aaton että tapaninpäivän. Serkuilla alkavat sujua yhteiset leikit jo oikein mukavasti. Iältään neljä pikkuista ovat kahden ja viiden vuoden välillä.

Joulupukkia odotettiin ja saimme taas tutun mukavasti jutustelevan joulupukin, jolle 5-vuotiaan johdolla esitettiin laulu ja hauskoja kysymyksiä sateli varsinkin kohta kolme vuotiaan taholta. 

Joulua edeltävinä viikkona siivosin taloa kaikessa rauhassa ja valmistin tarjottavaa joulupöytään. Koska väkeä oli paljon, kului myös ruokaa aika tavalla. 

Oli kiva laittaa pikkuisia varten koristeeksi vähän tonttuja ja 5-vuotias totesi, että täällä on iiiso joulukuusi. Kuusi haettiin taas omasta metsästä, kiitos siitä isännälle. Itselle laitoin kukkia.

Kuusen ympärillä ei päässyt pyörimään, mutta lapset ottivat kyllä ilon irti juostessaan rinkiä huoneesta toiseen.

Joulun pyhien jälkeen viikonloppuna oli hyvin rauhallista ja hyvä niin, sillä sain jostain aikamoisen rajun flunssan, joka iski täydellä teholla lauantaina. Edellisestä sairastamisesta onkin kulunut kaksi vuotta. Vieläkin on veto poissa, mutta ehkä tästä toivutaan.

Onneksi pian olemme taas uuden vuoden kynnyksellä ja ehkä minäkin taas käännän katseen puutarhan asioihin ja blogikin alkaa elää tauon jälkeen. 

ENSI LUMI JA HAVUPUUHIA

 

Lauantaina aamukahvilla mittari näytti -6,4 astetta pakkasta ja maahan oli satanut ensimmäinen lumi. Tämä ensimmäinen lumiharso kesti yli vuorokauden ja nyt sunnuntain hämärtyessä illaksi on edelleen hieman lunta siellä täällä. 

Erityisen ihana oli nähdä aurinko lauantaina pitkästä aikaa.

Teimme Rillan kanssa kaksi pitkää lenkkiä aurinkoisesta säästä nauttien. Rilla sai melkoisia hepuleja, se kiersi täyttä vauhtia kaahaten ja minua kierrellen, sillä taisi olla yhtä hauskaa kuin monilla lapsilla ensimmäisenä lumisena päivänä.

Sateisen ja pilvisen marraskuun aikana olen tehnyt mm. havuaskarteluja. Sammalta otan omasta metsästämme eri paikoista pieniä määriä, jotta en aiheuta haittaa. Vieraan metsästä ei saa ilman lupaa kerätä näitä metsän antimia.

Sateisina päivinä olen myös siivonnut kaappeja ja sitä touhua kyllä riittää näin suuressa vanhassa talossa. Aika tavalla saa laittaa kierrätykseen erilaisia papereita, vaatteita tai tarvikkeita, joita on vielä edellisen siivouksen aikaan jättänyt talteen ”jos vaikka olisi tarpeen säästää” -ajatuksella.

Kaikkea hyvää teille, ei mene kauan, kun ollaan jo joulukuussa.

MANTSURIA

 

Ajattelin nimetä arboretumin eri alueita, jotta pysyn paremmin tolkussa kasvien sijainnista ja kasvilistoista. Mantsuria sai arvattavasti nimensä tämän aika laajan istutusalueen mantsurianjalopähkinäpuusta. 

Kirjaan vielä tiedoksi, että kyseisen puun suuren, taimistolla kaivinkoneella nostetun taimen, istutin keväällä 2023, mutta puun kohtaloksi koitui pian istutuksen jälkeen pitkäkestoinen kova pakkanen 10. kesäkuuta vastaisena yönä. Kasvuun lähteneet vihreät lehdet paleltuivat, eikä puu tämän jälkeen enää lähtenyt kasvuun. Onneksi kuitenkin sen suuresta juuripaakusta nousi reipas uusi runko, joka on elinvoimaisena kasvanut kesästä 2023 lähtien. Nyt puu on jo minun mittainen.

Keväällä 2025 viimeistelin Saarnipenkin pitkän itäreunan (kuvassa oikealla) ja toimenpide osoittautui kesän kasvukauden aikana onnistuneeksi, joten aloin katsella arvioiden vastapäätä olevaa Mantsurian länsireunaa. 

Mielessä pyöri samankaltainen ratkaisu pehmentämään turhan jyrkkää ja vähän tylsää kohopenkin reunaa.

Syyskuussa 2025 ryhdyin kanttaamalla muotoilemaan suuren kolmionmuotoisen istutusalueen länsireunaa. Käänsin irrotetut nurmipaakut ylösalaisin ja poistin samalla paakuista selvästi näkyvät rikkaruohot ja niitä riitti. Onneksi voikukat oli helppo nykiä pois, kun nurmitupas oli  kädessä ylösalaisin. Työ oli hidasta, mutta eteni kuitenkin. Kastematoja oli paljon ja ne irroitin hellästi ja laitoin takaisin möyhentämään nurmipaakkuja.

Seuraavaksi levitin nurmipaakkujen päälle pieniksi paloiksi silputtuja tomaatinvarsia ja ja vähän kanankakkaa vauhdittamaan kompostoitumista. Sitten lisäsin biohiiltä, sitä riittää viime syksynä ostetusta suursäkistä. Ai niin, ihan alimmaiseksi ripottelin myös vähän kalkkia, koska en usko kasvualustan saaneen kalkkia ehkä koskaan. Lopuksi levitin pinnalle kasvihuoneen kasvualustat. Muhikoon tehty laajennus kevääseen, jotta silloin voin istuttaa reunaan lisää perennoja. Tosin malttamattomana laitoin jo muutamia kuunliljan ja tarhakurjenpolven jakopaloja tähän kasvamaan. Kevät näyttää, ehtivätkö ne juurtua.

Ajattelin istuttaa tähän omista perennoistani valkoista haltiankukkaa, tarhakurjenpolvia, päivänliljoja, reunakasviksi ehkä kuunliljoja ja jalopähkämöä. Ukkolaukka Purple Sensationin ja hollanninkurjenmiekan sipulit kaivoin maahan nyt syksyllä. Suunnitelma tarkentuu vasta toteutumisvaiheessa.

Leikkasin jo kesällä rivissä olevat norjanangervopensaat muotoon, sillä norjanangervo kasvaa aika suureksi pensaaksi ja tässä kohdassa haluan, että muotoonleikattu vihreä aita tuo takana kasvavat pallohortensiat estradille, samalla pensasaidan ”alapuolella” oleva perennarinne tulee kauniisti esiin. ”Pensasaidalle” on tehty vasta yksi leikkaus, joten habitus varmasti paranee ensi kesänä uudelleen tehdyn muotoilun myötä.

Kesällä 2024 siirretyt vuorenkilvet kukkivat keskellä istutusaluetta toisen rusotuomipihlajan alla ja ne näyttivät sen verran mukavilta toukokuussa, että siirsin tänä kesänä lisää vuorenkilpiä alueen eteläsivulle (kuvan näkymän vasempaan reunaan). Ne saavat tulevaisuudessa verhota kohopenkin reunaa. Vuorenkilpien takana näkyvät päivänliljat kukkivat keltaisena juhannuksen tietämillä.

Tässä kevään kuvassa Mantsurian alue pilkistää takana keskellä.

Keväällä Mantsurian kukinnasta vastaavat vuorenkilpien ohella kaksi rusotuomipihlajaa. Myöhemmin kesällä vuorenkilpien vihreä kasvusto taistelee hyvin rikkaruohoja vastaan ja jää huomaamattomaksi.

Mantsurian eri puolilla kasvaa kolme marjaomenapensasta (kaksi näkyy kuvassa). Ne kukkivat valkoisenaan kesäkuussa. Tosin nämä kesällä 2023 istutetut pensaat eivät ole vielä kukkineet. 

Marjaomenapensaiden jälkeen kukintavuoro on kolmella 'Korea' tarhakotakuusamalla. Yllä kuva on otettu pensaiden istutusvuonna kesällä 2023. Näiden leveäkasvuisten, hieman lamoavien pensaiden kellomaiset kukat avautuvat meillä yleensä heinäkuussa. 

’Black Lace’ mustaselja tuo tummilla kauniinmuotoisilla lehdillään kontrastia ja sen edessä kasvavat jaloangervot ovat kiva kasvikumppanuus. Pallohortensioiden kukinnan alkaessa tämä Mantsurian alue loistaa vahvasti heinäkuun puolelta elokuun loppuun asti. 

Mistä kaikki alkoi?

Laitan tähän vielä ”ennen ja jälkeen” kuvat.

Tässä toukokuussa 2023 otetussa kuvassa työstän paikkaa mantsurianjalopähkinälle.

Muutama päivä myöhemmin kolme puuta on istutettu. Levitin tänne yhden olkipaalin kompostoitumaan. Olkien päälle tuli multaa.

Kesäkuussa 2023 on jo muutamia pensaitakin istutettu, mutta alueen muotoilu on vielä kesken. Tuolla taustalla on kahteen kumpareeseen istutettu metsätammet. Tällä hetkellä niiden välissä on köynnösportti.

Tämä kuvan tilanne näyttää aika ankealta.

Heinäkuu 2025 näyttää jo rehevämmältä. Muotoilin muuten syyskuussa nämä Tiny Wine purppuraheisiangervot. Ne näyttivät muotoonleikattuina aika kivoilta leikatun norjanangervoaidan kanssa.

Vuorenkilpien takana näkyy ’Voodoo Dancer’ tarhapäivänliljan lehtiä.

Pitkään kukkivat pallohortensiat tuovat minulle paljon iloa. Mantsurian alueelle nimensä antaneen mantsurianjalopähkinän lehtiä näkyy kuvan oikeassa reunassa.

Lopuksi vielä kauempaa otettu kuva, Mantsuria näkyy takana. Mainittakoon, että tuijan vasemmalla puolella kukkii 'Early Sensation’ syyshortensiat ja istutin kolme uutta pensasta tänä keväänä tuonne aivan kulmakaarteeseen  kuvan oikeaan reunaan. 

Uskon ja toivon hartaasti, että kokonaisuudessaan tämä Mantsurian alue vielä paranee tulevina vuosina, kun maanpeittäjäperennat verhoavat sen reunat. Aluehan on vasta kolmen vuoden ikäinen.

Puut:

• Mantsurianjalopähkinä julans mandshurica, istutettu 2023
• Punasaarni fraxinus Pennsylvania, istutettu 2021
• Rusotuomipihlaja amelanchier lamarckii (2) istutettu 2023

Pensaat:

• Marjaomenapensas malus toringo var. sarentii (3), istutettu 2023
• Mustaselja ’Black Lace’ sambucus nigra, istutettu 2023
• Norjanangervo ’Grefsheim’ spirea x cinerea (6) istutettu 2023
• Pallohortensia Sweet Annabelle hydrangea arborescens ’NCHA4’ (11), istutettu 2023
• Pensashanhikki ’Tilford Cream’ dasiphora fruticosa (13), istutettu 2023
• Purppuraheisiangervo Tiny Wine physocarpus opulifolius 'SMPOTW'(2), istutettu 2023
• Syyshortensia 'Early Sensation' hydrangea paniculata (3), istutettu 2025
• Rinneangervo
• Tarhakotakuusama ’Korea’ weigela Florida (3), istutettu 2023
• Kääpiövuorimänty pinus mugo 'Pumilio'(6), istutettu 2025

Perennat:

• Kallionauhus
• Kuunliljoja eri lajikkeita
• Tarhakurjenpolvi
• Tarhajaloangervo ’Color Flash’
• Saatua vanhaa päivänliljaa
• Tarhapäivänlilja ’Voodoo Dancer’
• Vuorenkilpiä

Sipulikukat:

• Iiris Tigereye hollanninkurjenmiekka
• Ukkolaukka Purple Sensation

UUSIA JOULURUUSUJA

 

Kiersin tutustumassa Hankkijan ulkomyymälän syysvalikoimaan ja hämmästyin, kun löysin sieltä pieniä suloisia jouluruusun taimia.

Voi olla, että näitä on ollut myynnissä muinakin vuosina jo lokakuussa, mutta minä en ole ennen ns. joulumyyntiä nähnyt.

Tuli heti mieleen, että kokeilen istuttaa jouluruusut vielä puutarhaan. Sääennusteissa on luvassa pilvinen jakso (todennäköisesti ilman pakkasia), joten voisi toiveikkaana ajatella taimien juurtuvan ennen maan jäätymistä.

Nämä kolme pikkuista taimea olivat ilman lajikenimeä, mutta kuten kuvista näkyy, kukat olivat tällaisia kauniin tummia. 

Taimissa oli oikein terhakkaan näköiset juuret, jotka oikaisin ennen istutusta

Jouluruusut päätyivät huvimajan viereen koristeomenapuu ”Royaltyn’ latvuston alle. Tänne siirsin jo aikaisemmin neljä jouluruusua muualta. 

Kasvupaikan voisi kuvitella olevan oikein sopiva jouluruusulle. Istutuksen jälkeen hain pari kottikärryllistä hevoskastanjan suuria lehtiä, joilla ympäröin taimet. Kuivat lehdet asettuivat ilmavasti ja taimet saivat toivottavasti luonnonmukaisen pakkaspeitteen. Saatan hakea myöhemmin jonkun havunoksankin näiden päälle.

Ehkä muistatte että tein tälle huvimajan alueelle vuosi sitten syksyllä ison kunnostuksen. Kuva on otettu 25.6.2025 ja alueelle syksyllä siirretyt kuunliljat kasvavat kauniisti varjoisimmassa paikassa. Ilahduin myös, että pieniin osiin jaetut ja uudelleen sijoitellut tarhakurjenpolvet kukkivat heti ensimmäisenä kesänä näinkin mukavasti. 

Kuvat vähän hämäävät, mutta alue on sen verran iso, että tänne mahtui kurjenpolvien ja kuunliljojen väliin jouluruusuja, jotka toivottavasti keväällä nousevat ja ilahduttavat tulevaisuudessa kukkimalla ennen kuin kuunliljat pääsevät kunnolla kasvuvauhtiin. Kurjenpolven taimia tarvitaan aina muuallakin, joten niistä voi osan siirtää, jos jouluruusut viihtyvät ja alkavat kasvaa kokoa.

Nyt alkuun toivon kuitenkin, että kaikki jouluruusut pysyvät talven hengissä ja lähtevät keväällä kasvuun.

Hyvää viikonloppua!