TAMMET TALON ITÄPÄÄDYSSÄ

 

Yritin etsiä kuvia talon päädyn vanhoista tammista. En ole kuvannut tammia niin paljon kun pitäisi. Hyvän kuvakulman löytäminen on myös haasteellista. Jotta saisi puun kokonaan näkyviin, on mentävä tarpeeksi etäälle. Yritän muistaa ensi kesänä ottaa parempia kuvia tammien alueelta.  

Ensimmäinen kuva on otettu talon pohjoispuolelta. Tässäkin kuvassa 200-vuotiaan puun latva jää kuvan ulkopuolelle. Valitettavasti myrsky katkaisi kaksihaaraisen tammen toisen puoliskon elokuussa 2016.

Tässä kuvassa keskellä näkyy yli 40-vuotiaan tammen runkoa. Tammi on touko-kesäkuun vaihteessa kauniin vihreä. Puun latva jää taas kokonaan kuvan ulkopuolelle.

Kuvan etualalla on riippajalava. Jalavan takana vasemmalla puolella on äsken mainittu nelikymppinen tammi ja kaksisataavuotias tammi on oikealla puolella.

Tämä kuva on otettu myös Ruusupuistossa vähän kauempaa kuin edellinen kuva, mutta edelleen puiden latvat jäävät kuvan ulkopuolelle. Katsokaa, miten kauniisti alkukesän valo leikkii tammen lehdissä. Jään usein katsomaan hienoja puita varsin onnellisena.

Kunnolla puun ikään ehtinyt tammi ojentelee oksiaan varsin laajalle. Lastenlasten keinu on kiinnitetty tammen oksaan. 

Ilmasto on todennäköisesti muuttunut sen verran lämpimämmäksi, että nämä pihapiirin tammet ovat ryhtyneet tekemään siementaimia lähistölle. Tammenterhot kulkevat lintujen ja jyrsijöiden mukana kauemmas ja nyt näiden pihatammien pieniä jälkeläisiä kasvaa lähimetsissä. Isäntä on pyrkinyt merkitsemään metsissä kasvavat tammet nauhalla, ettei vahingossa kaataisi niitä rehevää kasvustoa raivatessaan. 

Tammet ovat minulle tärkeitä ja ne tuovat puutarhaan ajan jatkumoa. Vaikka olen istuttanut paljon pieniä kukkivia puita, ovat tammet todella lähellä sydäntäni. Ne kuuluvat itseoikeutettuina vanhan talon viereen. Tässä heinäkuun kuvassa taustalla olevien tammien lehdet ovat jo tumman vihreitä.

Olen istuttanut arboretumiin 5 metsätammea ja lisäksi lintujen tuomina siellä kasvaa kolme näiden pihatammien jälkeläistä. Todennäköisesti tammia tulee vielä lisää.

PUUTARHASSA KUKKIVAT PUUT

Pensaista norjanangervoilla on hyvä kukintavuosi

Sirotuomipihlajat aloittivat, perässä rusotuomipihlaja, luumut ja parhaillaan aloittamassa kirsikat ja omenapuut. Mikä ilo ja onni katsella niitä ja nauttia kauneudesta. Mies ei oikein ymmärrä, miksi niitä pitää monta kertaa päivässä ihastella, mutta ihastelenpa kuitenkin.

Sirotuomipihlaja 26.5.2020

Sirotuomipihlaja

Sirotuomipihlajat keskipenkissä ovat näyttäneet hyvin kauniilta, vaikka istutin ne vasta vuosi sitten. En vain kertakaikkiaan saa niistä otettua sellaista kuvaa, kuin silmät näyttävät. Enkä ole saanut aikaiseksi panostaa kuvaamishetkiin, koska on niin paljon tärkeää tekemistä.

Riippajalava on myös ihana

Tehtävät seuraavat toisiaan ja välillä syrjäydyn uuteen puuhaan kesken edellisen. Mieli on keveän keväinen ja raato kovilla kaikesta vääntämisestä, kaivamisesta, kärräämisestä, kanttaamisesta, konttaamisesta ja kitkemisestä. Voiko ihminen paljon enempää toivoa?

Viime syksynä istutettu rusotuomipihlaja on myös kukkinut kauniisti

Oi, vanhat tammet - ja tiedättekö mikä mahtava surina tammen kukinnoissa, kuin ilmalaivue konsanaan

Keskellä takana tammi kevätasussaan, oikealla edessä riippajalava

Luumutkin ovat täynnä kukkia

Etualan vanhassa luumupenkissä kasvavat yli 20 vuotta vanhat luumupuut, takana viime syksynä rakennettu graniittikivipenkki - siellä ovat kasvamassa kirsikkaluumut ja rusotuomipihlaja

Meidän piti viritellä kastelusysteemi, sillä sateet ovat visusti kiertäneet meidän puutarhan. Kannoin kastelukannuilla 500-600 litraa vettä päivässä uusille istutuksille. Määrä oli helppo nähdä 1000 litran vesisäiliöstä. Koska ennusteet eivät luvanneet vettä, mies viritteli pumpun järveen. En halua, että kaikki istuttamani puut, pensaat ja perennat kuolevat ennen kuin edes pääsevät juurtumaan.

Tänä keväänä istutettu Dolgo paratiisiomenapuu

Nimetön purppuraomenapuu etupihalla on aivan täynnä kukkia

Norjanangervo tässäkin

Nämä ovat oikein mieleisiä

Toivoisin tapaavani kaikki viime syksynä istutetut kasvit, mutta muutama vielä on visusti piilossa tai sitten kuollut.

Tulppaanit ilahduttavat myös, mutta muutama viime syksynä maahan laitettu ilmaantui esiin oudon sävyisinä, ehkä tulkitsin kuvan mielessäni omaan mailmaan paremmin sopivaksi ja todellisuus olikin aika valju lilahko - no, näitä sattuu. Valkoiset ovat kyllä suosikkeja ja samoin tummat kaunottaret.

Nämä muun tilauksen mukana bonuksena saadut tulppaanit ovat kiva yllätys. Väri on todellisuudessa hieman pehmeämpi, aurinko saa nämä loistamaan.

Pahoittelen, että olen ollut niin vähän koneella ja kaikkia ruokatauoilla lukemiani postauksia en ole muistanut kommentoida, ehkä tämä hektisyys kohta vähän rauhoittuu?

Olen todella iloinen kaikista uusista lukijoista ja siitä vuorovaikutuksesta, mikä on täällä puutarhablogien puolella. Kiitos, että olette! 

PUUTARHAN VANHAT PUUT

Kuten on tullut jo aikaisemmin mainittua, puutarhamme perusta on hyvin vanha, joten alueelta löytyy myös vanhoja puita. Vanhimpien rakennusten ikä ei ole tarkasti tiedossa, mutta vuonna 1843 maalatussa taulussa ovat pihapiirin punainen väentupa ja aitta olleet jo tukevasti pystyssä. Tässä taulussa näkyy rannan lähellä olevia kuusia, joista yksi on vielä elossa. Perimätieto kertoo, että kuuset istutettiin 1820-luvun alussa. Näiden kuusten takana rannan puolella kulki tuohon aikaan yleinen kärrytie.

Puutarhan vanhin kuusi näkyy kuvassa (yllä) lähellä rantaa, tämän noin 200-vuotiaan kuusen vieressä kasvoi pitkään toinen samanlainen, mutta se kaatui talvimyrskyssä vuoden 1990 alussa. 

Puutarhan reunoilta löytyy useampi noin 100-vuotias metsäkuusi ja ainakin yksi vanha hopeakuusi, tosin lajinimi ei ole varma.

Voisiko tämä olla hopeakuusi? Yritin zoomata ylöspäin puun alimpiin osiin, joissa neulaset ovat kyllä hopan sävyissä.

Vanhan kuusen alla seisoessaan tuntee itsensä aika pieneksi. Nämä kuivat oksat ovat niin korkealla, ettei niitä yletä karsimaan.

Jykevät vanhat kuuset suojaavat talon pohjoispuolella pihapiiriä. Näitä kuusia on yhteensä 9 ja mäen kumpareella kasvaa myös viehättävä monilatvainen mänty.

Puutarhan vanhimman puun titteliä kantaa tammi. Surukseni myrsky lohkaisi vanhan tammen toisen haaran 26.8.2016. Onni onnettomuudessa oli, että pitkä ja painava puun haara kaatui juuri kahden rakennuksen väliin. Tämän tammen ikä ei ole tiedossa, mutta sitä on arveltu yli 200 vuotta vanhaksi. Tammi kasvaa päärakennuksen itäpäädyssä.

Vanhan tammen edelleen pystyssä oleva elelänpuoleinen haara näkyy yllä kuvassa taaempana oikealla. Edempänä oleva "nuori" tammi on istutettu 1980.

Kuten kuva osoittaa vanha tammi on kasvanut kaksihaaraisena aivan alhaalta asti ja juurenniska on ontto. Lapset pääsivät piiloon puun "sisään". Mieheni isä oli kertonut, että tammi oli samannäköinen jo 1930-luvulla. Tuntuu ihmeeltä, että se on pystynyt pystyssä näin kauan.

19.5.2019

En tiedä, miten olisi pitänyt toimia lohjenneen haaran kanssa, mutta jätimme sen paikoilleen. Osaako joku teistä neuvoa?

Kesäkuun alussa tammen lehdistö on vaalean vihreä, vanhaan tammeen lehti puhkeaa myöhemmin kuin nuorempaan.

Kesäkuisia näkymiä puutarhasta kuvattuna tammien alta. Vanhat puut ovat niin upeita, tämäkin tammivanhus on nähnyt, miten päärakennusta alettiin rakentaa. Päärakennuksen ensimmäinen kerros valmistui 1866, toisen kerroksen rakennutti mieheni isoisä 1930 -luvun alussa. Olisi ollut hienoa, jos näitä vanhoja jaloja lehtipuita olisi ollut enemmänkin, mutta ilmeisemmin kasvualusta ei ole sopiva ainakaan alavalla osalla etelän puolen puutarhaa. Tämä oli luultavasti syynä siihen, että kärrytien viereen rantaan istutettiin kuusia.

Tammet syysasussa.

Puutarhan laitamilta löytyy yli 40 vuotta vanhoja koivuja, pihlajia sekä pari metsävaahteraa.

Rannassa kasvaa tervaleppiä ja eri-ikäisiä koivuja.