Kesä on koetellut kasveja sekä pitkän kuivuuden, runsaiden sateiden että pitkän hellejakson myötä, mutta ihmeellisesti kaikki näyttää yllättävän hyvältä. Lähdetään kierrokselle keittiöpuutarhan luota. Tykkään todella paljon noista vaalean keltaisista melko matalista auringonkukista. Tuo korkeus sopii minulle hyvin, kukkia on helpompi ihailla, kun ne jäävät reilun metrin korkeudelle.
Keittiöpuutarhan kivipenkissä kukkivat viime vuoden kosmoskukkien ja koristeporkkanoiden siemenistä itsekseen kylväytyneet kukat. Hyvä, että nämä olivat omatoimisia, koska kivipenkin kaikki tsinniat kokivat karun kohtalon alkukesän viileydessä ja menetin ne. Taustalla kukkivat edelleen tuoksuherneet.
Tässä samoja kosmoskukkia. Taustalla on pensasmustikoiden suojaksi tehty "laatikko", jossa jyrsijäverkko pitää rastaat poissa kypsyvien mustikoiden apajilta.
Myös arboretumin pöytäkiven luona on viime vuonna esikasvatettujen koristeporkkanoiden jälkeläisiä. Katsoin jo keväällä, että maasta näyttää nousevan tutun näköisiä taimia ja ilokseni ne ovat kukkineet jo pitkään.
Eilen kiersin Rillan ja kameran kanssa katsomassa yleisnäkymiä arboretumissa ja tuntuu siltä, että puut ja pensaat ovat ottaneet kasvupyrähdyksen. Varmaan juuret ovat päässeet kohopenkkien alle saviseen kasvualustaan ja kasvit ammentavat sieltä sekä ravinteita että kosteutta. Uusia taimia kastelin, mutta aikaisempien vuosien istutukset joutuivat pärjäämään omillaan.
Kuvan keskellä vasemmassa reunassa kukkivat 'Color Flash' tarhajaloangervot ja niiden väri toistaa samalla alueella kukkivien Sweet Annabelle pallohortensioiden sävyä. Ihan kuvan etureunassa on keijunkukka 'Marmalade' ja sen oransiin taittuva sävy on yllättävän kaunis. Minulla on kasvamassa näiden pikkutaimia, joita siirrän vielä havujen väleihin.
Tässä jaloangervojen kaksi ryhmää näkyvät paremmin.Vasemmalla olevan kohopenkin reunaan pitäisi ehkä siirtää jotain perennoja.
Tämän näkymän monet vivahteet olivat aika ihastuttavia isolla näytöllä alkuperäisessä kameran kuvakoossa, mutta kuvan pienentäminen tänne blogiin vie tehoa pois. Yhtä kaikki, monin paikoin näyttää jo mukavan rehevältä.
Köynnösaidassa kukkii 'William Baffin' köynnösruusu, se on istutettu vuonna 2022. Otin kuvan pysäköintialueen puolelta.
Tarhakurtturuusu 'Louisa Bugnet' Rosa Rugosa -ryhmästä kukkii myös runsaasti tällä hetkellä. Tämän pensaan istutin kesällä 2023 ja tänä vuonna se on kasvanut paljon. Ruusu tuoksuu miellyttävältä ja tälle on erityistä, että ruusun nuput ovat punertavat, mutta kukat aukeavat valkoisina. Ostin tälle tänä vuonna kaksi taimea seuraksi, jotta aikanaan kolmen ruusun ryhmä olisi näyttävämpi.
Köynnösaidan monivuotiset köynnökset ovat pitkistä kuivista jaksoista huolimatta kasvaneet tänä vuonna. En ole kastellut näitä lainkaan. Kuvittelen, että syksyllä köynnösten viereen lisämäni biohiili, komposti ja multa ovat auttaneet kasveja. Tämän aidan vieressä kasvualusta on nimittäin aika kuiva ja kivinen. Aikoinaan isäntä perusti ratsastuskentän pohjan (aidan oikealla puolella) ajamalla sinne monia kymmeniä traktorin peräkärrykuormallisia kiviä ja niitä valui myös kentän ulkolaidoille. Onneksi ratsastuskenttä toimii nyt tarpeellisena pysäköintialueena eikä jäänyt tyhjän pantiksi.
Nyt köynnösaidan viereen istutetut puut ja pensaat alkavat näyttää siltä kuin istutusvaiheessa suunnittelin. Kuvan oikeassa reunassa on kiinanlaikkuköynnös 'Annikki'.
Seison kuvaa ottaessani melko lähellä arboretumin pohjoisreunaa. Selkäni takana odottaa vielä yksi tälle syksylle suunniteltu kunnostusprojekti. Täytyy kurkistaa myös pressun alle, mitä kuuluu viime vuoden kitkemisjätteille. Minulla on ainakin monta uutta laatikollista silputtuja puiden oksia ja lehtiä. Niistä aion sekoittaa lisää kuiva-ainesta seokseen ja ehkä luomulantaa myös tarvitaan?
Olen tyytyväinen, että tämän kevään uudet istutukset ovat hengissä pitkästä hellejaksosta huolimatta. Uskon toiveikkaana, että uudet perenna-alueet näyttävät ensi vuonna jo paljon paremmilta.
Sen verran kuivuus koetteli pöytäkiven vieressä kasvavia rusokirsikkapuita, että ne ovat jo alkaneet värittyä ruskaan. Istutin puut vasta keväällä 2024, joten niiden juuret eivät vielä ulotu kovin syvälle. Puut kasvoivat viime vuonna ihan hurjasti ja pelkäsin, ehtivätkö ne valmistautua talveen. Mutta kaikeksi onneksi ne lähtivät keväällä reippaina kasvuun ja voivat hyvin. Ruska saattaa olla tänä vuonna hieno?
Kuvan oikeassa reunassa amerikanpihlaja esittelee punaisia marjojaan.
Tänään on sadepäivä ja olen siitä onnellinen. Perennoja istuttaessani maa on ollut niin rutikuivaa, että vesi tulee todella tarpeeseen. Meillä satoi edellisen kerran 15.8. ja sen jälkeen on tullut pari pikkuripsua, joista ei mittariin kertynyt mitään.
Hyvää viikonloppua!
.jpeg)
.jpeg)
