Kerroin jo kesäkuussa, kuinka kaadetun terijoensalavan paikalle alkoi muotoutua uusi istutusalue. Osa 1 löytyy täältä. Nyt on luvassa kooste tämän kasvukauden vaiheista ja Varjolehdoksi nimetyn alueen kasveista. Alue sai nimensä, kun kookas terijoensalava hallitsi valo-olosuhteita. Pysyköön nimi edelleen, sillä yhä edelleen ympäristössä on kookkaita puita, jotka siivilöivät valoa eli nyt puhutaan ehkä enemmän puolivarjon alueesta. Pyrin istuttamaan auringosta pitävät kasvit uuden alueen valoisimpiin kohtiin.
Sain kesäkuussa kivipolun valmiiksi myös reunakivien osalta. Kaivoin pienemmät (mutta painavat) reunakivet maan sisään ja yritin jättää sopivan pinnan maan päälle. Näitä kivipolun reunoille laitettuja isoja ja pienempiä kiviä löytyi omasta metsästämme yhden kallion päältä. Joskus kauan sitten paikalta oli lohkottu kiveä rakennusten perustuksia varten ja edelleen sieltä löytyi erilaisia jäljelle jääneitä lohkareita. Nyt kivet ovat ilona puutarhassa.
Kuten edellisessä osassa kerroin, nuo liuskekivet ovat Kivitorin kautta ostettuja Oriveden musta XL liuskekiviä. Nämä XL -kokoiset liuskekivet pysyvät hyvin paikoillaan, eivätkä ole keikkuneet asennuksen jälkeen. Tasaista polkua on ollut huonojalkaistenkin helppo kulkea, tämä tuli kesän puutarhavierailujen aikana todettua.
Tämän terijoensalavan ”muistokiven” taakse istutin kuusi pionia. Kiinanpioneja ovat ’Bowl of Beauty’ (2) ja yksi ’Angel Cheeks’. Itoh-hybrideitä edustaa kolme ’Sonoma Rose Future’a. Ihastuin tähän yksinkertaisin kukin kukkivaan pioniin, kun olen seurannut sen kaunista kukintaa arboretumin puolella.
Kuvassa näkyy kukkivia enkeliperhoangervoja, siirsin huvimajan alueelta siementaimia tänne. Oikeassa reunassa kukkii 'Quicksilver' haltiankukkia, ne siirtyivät loppukaudesta tällä alueella toiseen paikkkaan. 'Quicksilver'in lehtiä kuvataan sekä hopeanhohtoisiksi että tumman pronssinvihreiksi täydennettynä hopeanharmaalla sävyllä. Kuvassa lehdet näyttävät pronssin sävyisiltä. Vaaleat kukkavanat nousevat lehdistön päälle ja sirot kellomaiset kukat kukkivat pitkään kesä-heinäkuussa.
Suurin osa kivipolun oikealla puolella kasvavista kasveista on istutettu jo vuonna 2020. Tänä kesänä istutin tyhjään multatilaan polun reunaan mm. pitkään kukkivan Rozanne jalokurjenpolven.
Jo vuosia paikalla kasvanut nyppykurjenpolvi ja sen edessä vasemmalla osittain näkyvä helmiäishalikka innostuivat tänä vuonna kukkimaan runsaasti, varmasti lisääntynyt valo oli niille mieleen. Oikeassa alakulmassa näkyy pieniä valkoisia posliinirikon kukkia. Taustalla on tarhavarjohiipan kauniita sydämellisiä lehtiä.
Samaan aikaan kesäkuussa kukkii sinisessä sävyssä polun toisella puolella 'Little Bay Denoc' tarhakurjenmiekka. Laitoin useampia alkuja kasvamaan ja toivon mukaan ne olisivat ensi kesänä tuuheampi kukkiva kasvusto. Kivien viereen maata peittämään saa ehkä levitä 'Cambridge' peittokurjenpolvi. Tarkkailen sen yhteensopivuutta alueen muiden kasvien kanssa vielä ensi kesänä.
Istutin alkukesän aikana uudelle alueelle paviljongin lähelle myös 'Karl Foester' koristekastikkaa tai pitäisikö sanoa tupaskastikka? Pari heinän epäselvää kukintoa näkyy kuvassa. Olen nyt vähän innostunut koristeheinistä perennojen kavereina ja kokeilen vahvistuuko vai hiipuuko innostus jatkossa. 'Karl Foesterin' pitäisi olla helppohoitoinen ja näyttävä, eikä se leviä tietojen mukaan liian voimakkaasti. Mielessäni vilistää ihania kuvia keinahtelevista heinistä sopivien perennakavereiden kanssa.
Koska ihastuin tähän mielikuvaan, muutin vielä ensimmäistä suunnitelmaani ja siirsin elokuun lopussa purppuraomenapuu Hopan (puu näkyy paviljonkia vasten) pois tältä alueelta arboretumiin.
Toukokuussa tyhjä multa-alue näytti suurelta ja ajattelin ensin purppuraomenapuun olevan tarpeellinen säilyttämään alueen valo-olosuhteet varjohiipoille, sinikämmenille ja kumppaneille. Kesän aikana huomasin em. perennojen viihtyvän aivan hyvin ja mielessä muotoutui uusi kuva alueen kasveista.
Kiven takana polun kulmassa on kokeiltavana timanttikastikan taimia, en tiedä, kuinka talvenkestävä se on. Tuotekuvauksen mukaan timanttikastikka kasvaa noin metrin mittaan ja sen heleänvihreät kauniisti kaartuvat lehdet ovat koristeellisia. Loppukesästä kasvia koristavat näyttävät sulkamaiset röyhykukinnot, lehtien syysväri on keltaoranssi. Tämän ei pitäisi levitä voimakaasti. Ei siedä talvimärkyyttä. Aion siis seurata sekä talvikestävyyttä että muitakin ominaisuuksia.
Edessä timanttikastikka. Polun takana kuvassa oikealla näkyy tarhamagnolia 'Leonard Messel'.
Sateenvarjojalavan kohdalla polun reunuskasvina näkyy rönsytiarelloja, siirsin niitä lisää jalavan alle elokuussa. Daaliat olivat tänä kesänä alueella täydennyskasveina ja täyttivät tehtävänsä ihan hyvin. Minua vähän harmitti, että tämän alueen daalioista moni osoittautui eri lajikkeiksi kuin olin tilannut. Syksyllä pystyin ainakin merkitsemään juurakot oikeilla väreillä talvetukseen.
Täältä suunnasta katsottuna (kuvan oikea alakulma) polun reunassa kasvaa muutama 'Schneewittchen' tarhakeijunkukka. Sillä luvataan olevan runsas ja pitkään jatkuva kukinta kesä-elokuussa. Keijunkukkien tapaan pienet valkoiset kukat nousevat lehtiruusukkeen yläpuolelle. Tummanvihreissä lehdissä on vaalea marmorikuviointi. Korkeus kukkivana 30-40 cm.
Tässä 18.7. otetussa kuvassa purppuraomenapuu 'Hopa' on vielä paikoillaan.
Kuten jo mainitsin, toukokuun kiireissä uusi tyhjä alue piti saada jollain tavalla istutettua, mutta tiesin jo silloin, että paneudun perennojen sommitteluun vielä loppukesän aikana. Kun kuluneen kesän puutarhavierailut tulivat päätökseen, käärin hihat ja aloitin työt.
Ensimmäiseksi siirsin itseltä 'Joan Senior' tarhapäivänliljoja kääpiövuorimäntyjen väliin. Kyseiset päivänliljat ostin jo kesän 2025 aikana ja ne olivat kasvaneet arboretumin perennakolmion keskellä kokoa oikein hienosti. Kyseinen paikka oli jo istutusvaiheessa lähinnä "lastenkoti", sillä päivänliljat jäivät piiloon korkeiden perennojen keskelle. Nyt nämä pääsivät paremmin parrasvaloihin.
Aion pitää kohopenkin reunassa kasvavat kääpiövuorimännyt matalina ja tuuheina vuosikasvustoja typistämällä.
'Rotfuchs' tähkätädykeellä pitäisi tietojen mukaan olla pitkä kukinta-aika ja lupaus toteutui ainakin tänä kesänä. Perennan korkeus näyttäisi olevan noin 40-45 cm ja kukinta-aika on kesästä ja kasvupaikasta riippuen kesäkuusta elokuuhun. Toivon tämän ’Rotfuchsen’ osoittautuvan kestäväksi.
Sain siirrettyä monta pulskaa tähkätädykettä. Ostin keväällä 2025 Korpikankaalta tädykkeen pikkutaimia parin euron hintaan /kpl. Olen oikein iloinen, että näistä oli tullut jo tämän kesän aikana varsin tuuheita. Nämäkin jäivät arboretumin perennakolmiossa muiden korkeampien perennojen peittoon ja ansaitsivat saada paremman paikan.
Jos siltä tuntuu, voin tulevaisuudessa laajentaa tätä penkkiä, mutta toistaiseksi yritän täyttää tämän nykyisen alueen perennoilla.
Tässä elokuussa otetussa kuvassa näkyy vielä reunakasveina harokatajia. Itse asiassa viime talven aikana suunnittelin niille aivan toisen paikan arboretumissa, mutta en ehtinyt kevään kiireissä aloittaa kyseistä arboretumin projektia ja puutarhan luvatut vierailut olivat alkamassa. Joten ongelmana oli tilattuja ”ylimääräisiä” istutusta odottavia taimia ja toisaalta tyhjä istutusalue odottamassa perennan taimia. Ratkaisin pulman istuttamalla katajat ensimmäisen kesän ajaksi kohopenkin reunakasveiksi.
Kaunis matalana kasvava harokataja 'Nana' levittäytyy moninkertaiseksi (1 taimi täyttää noin neliön) ajan myötä, joten tämä kuvan paikka ei olisi järkevä näin monille taimille ja katajat olisivat myös esteenä alueen laajentamiselle, jos siihen tulisi inspiraatio. Näin ollen siirsin katajat arboretumiin elo-syyskuun taitteessa ja reunakasviksi tuli jalopähkämöitä.
Sain omasta takaa siirrettyä myös 'Magnus' kaunopunahatun siementaimia alueelle 11 kpl. Soisin niiden viihtyvän tässä kohopenkissä ja ottavan paikan omakseen.
Siirsin keväällä kaksi kauppanimellä Sundae Fraise myytävää syyshortensiaa kivipolun järven puolelle paviljongin lähelle. Neljän metrin siirto oli ilmeisen onnistunut, sillä nyt nämä hortensiat kukkivat paremmin kuin kertaakaan edellisessä asuinsijassaan.
Keskellä kuvaa valkoisena kukkivien virginiantädykkeiden viereen siirsin omista kasvustoista valkoalpin alkuja ja muutaman jalopähkämön alun.
Illan hämyisiä tunnelmia.
Uusi kasvikokeilu tänä keväänä oli suokuokka ’Compacta' Andromeda, se näytti kivalta tämän istutusvuoden ajan. Elokuun kuvassa suokukan vihreitä varpuja näkyy hortensioiden edessä. Kukinta alkukesällä oli nätti ja samoin koko kasvin olemus kasvukauden loppuun asti. Laitoin tämän kasvamaan tarhamagnolian, atsalean ja hortensioiden eteen maanpeitekasviksi.
Tietojen mukaan suokukka on hyvin pieni ja tuuhea ikivihreä pensas. Lehdet ovat kapeat ja tummanvihreät. Vaaleanpunaiset pyöreähköt kellokukat ilmestyvät alkukesällä. Kasvin korkeus on noin 20 cm. Toiveena on kostea kasvupaikka, sietää märkyyttä. Au-Va. Voihan olla, että suokukka ei menesty ensimmäistä vuotta pidempään, mutta pidetään peukkuja.
Istutin tähän myös 'Herbstfreude' komeamaksaruohoja, koska tykkään niin kovasti niiden kasvutavasta.
Puutarhan suunnasta katsottuna takarivissä kasvaa kaunis kalliokielo. Kuvassa kalliokielon lehtiä näkyy ihan edessä.
Kuvan etualalla näky polun varressa 'Lilafee' idänvarjohiippan taimia, jotka istutin tänä keväänä. Hävitin vahingossa tuon pinkin, lilaan taittuvan perennan taimilapun. Olisiko se mahdollisesti 'Splendens' tai joku muu tarhalaukkaneilikka? Täytyy kuvata ja tarkistella sitä ensi kesänä, jos se selviää tulevasta talvesta. Olisi hauska saada tuo mahdollinen tarhalaukkaneilikka viihtymään reunakivien lomassa.
Siirsin myös rohtopähkämöt arboretumin perennakolmiosta Varjolehtoon polun viereen, koska ne jäivät kuvan kasvupaikalla korkeampien perennojen alle piiloon. Rohtopähkämö 'Ukkie' kukki pitkään heinäkuussa, kasvin korkeus on noin 30 cm. Rohtopähkämö on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi.
Olette varmaan huomanneet, että arboretumin perennakolmio oli hyvä kasvatuspaikka pikkutaimille, mutta siellä kasvaa nyt paljon korkeita, kauas näkyviä perennoja, joten oli hyvä pelastaa matalammat kasvit paikkaan, jossa ne näkyvät ja saavat arvoisansa ihailun osakseen.
Uskon, että laitan myös ensi kesänä tänne joitain daalioita täydentämään perennojen kukintaa.
Tällainen oli siis Varjolehdon laajennuksen ensimmäinen kesä. Täytyy sanoa, etten yhtään kaivannut terijoensalavaa. Itse asiassa kaunis ja iso vaahtera hoidetun puutarhan ulkopuolella tuli nyt paremmin näkyviin, kun se ei jäänyt terijoensalavan taakse piiloon. Yhtään salavan versoa ei ponnistanut maasta esiin, joten puun juuriston poisto onnistui hyvin (tästä kerroin enemmän jutun 1. osassa).
Ensimmäisen kesän aikana tyhjää multatilaa oli näkyvissä, mutta katsotaan, miltä seuraava kesä näyttää.
Kasvilista:
Sateenvarjojalava Ulmus 'Camperdownii'
Havut
- Japaninmarjakuusi Taxus cuspidata
- Kartiomarjakuusi Taxus x media
- Kanadanhemlokki 'Jeddeloh' Tsuga canadensis
- Kartiovalkokuusi 'Conica' Picea glauca
- Kääpiöserbiankuusi 'Karel' Picea omorika
- Kääpiövuorimänty Pinus mugo 'Pumilio'
- Pesäkuusi Nidiformis picea albies
- Tuivio Microbiota decussata
Pensaat
- Grönlanninhanhikki 'Nuuk' Potentilla tridentata
- Koivuangervo Spirea betulifolia
- Pallohortensia 'Strong Annabelle' Hydrangea ar. 'Abetwo'
- Puistoatsalea 'Satomi' Rhododendron
- Suokukka 'Compacta' Andromeda
- Syyshortensia Sunday Fraise 'Rensun' Hydrangea paniculata
- Tarhamagnolia 'Leonard Messel' Magnolia x loebneri
Perennat
- Etelänkevätesikko Primula elatior
- Haltiankukka 'Quicksilver' Heucherella
- Helmiäishalikka Mertensia virginica
- Hopeasyysvuokko 'Robustissima' Anemone tomentosa
- Idänvarjohiippa 'Lilafee' Epimedium grandiflorum
- Jaloangervoja lahjaksi saatuja alkuja
- Jalokuunlilja 'Fragrent Blue' Hosta
- Jalokuunlilja 'Sum and Substance' Hosta
- Jalokurjenpolvi 'Rozanne' Geranium
- Jalopähkämö Betonica macrantha
- Itoh-hybridi pioni 'Sonoma Rose Future'
- Kaunopunahattu 'Magnus' Echinacea purpurea
- Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
- Kilpiangervo Astiboides tabularis
- Kiinanpioni 'Bowl of Beauty' (2)
- Kiinanpioni 'Angel Cheeks'
- Komeakuunlilja 'Francee' Hosta fortunei
- Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' Sedum
- Koristekastikka /tupaskastikka 'Karl Foester' Calamagrostis x acutiflora
- Kynttilätulikukka Verbascum chaixii album
- Loistosalvia ’Rose Queen’ Salvia x sylvestris
- Loistotädyke 'Royal Blue' Veronica austriaca ssp. teucrium
- Nyppykurjenpolvi Geranium reardii
- Palloesikko Primula denticulata
- Patjaharso Gypsophila cerastioiides
- Peittokurjenpolvi 'Biokovo' Geranium x cantabrigiense
- Peittokurjenpolvi 'Cambridge' Geranium x cantabrigiense
- Punatähkä 'Floristan Weiss' liatris spicata
- Punasalvia 'Summer Jewel Lavender' Salvia coccinea
- Posliinirikko Saxifraga x urium
- Punakolmilehti Trillium erecta
- Rohtopähkämö 'Ukkie' Stachys offinalis
- Rotkolemmikki 'Jack Frost' Brunnera macrophylla
- Rönsytiarella Tiarella cordifolia
- Sinikämmen Glaucidium palmatum
- Siperianurjenmiekka 'Snow Queen' Iris sibirica
- Siperiankurjenmiekka Alba maatiainen Iris sibirica
- Sormivaleangervo Rodgersia aesculifolia
- Sulkasalvia 'Blue spire' salvia yangii
- Syysleimu ’Elli’ Phlox paniculata
- Syyspäivänlilja Hemerocallis citrina
- Tarhakalliokielo Polyconatum x hybrium
- Tarhakeijunkukka 'Schneewittchen' Heuchera
- Tarhakurjenmiekka 'Little Bay Denoc'
- Tarhapäivänlilja 'Joan Senior'
- Tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum
- Timanttikastikka Calamagrostis brachytricha
- Tuoksumatara Galium odoratum
- Tähkätädyke 'Rotfuchs' Veronica spicata
- Valkoinen jouluruusu Helleborus niger
- Valkoalpi Lysimachia clethroides
- Valkotäpläimikkä
- Varjoyrtti Pachysandra terminalis
- Vuorenkilpi
Sipulikukat
- Lumikello
- Ukkolaukka 'Purple Sensation'
- Narsissi 'Mount Hood'
- Narsissi 'Actea'
.jpeg)






.jpeg)
















Hieno kertomus varjolehdon istutusalueen rakentumisesta! Hyvin voin samaistua noihin mielenmuutoksiin, kun joku alue alkaa hahmottua, ja jokin kasvi vain ei sitten oikein sovikaan paikalleen. Tuo laattapolku on todella kaunis😍
VastaaPoistaOlin tosiaan aluksi ihan vakuuttunut koristeomenapuusta tuolla, mutta kesän edetessä tuntuikin siltä, että sen paikalle saa paljon muuta kivaa. Lisäksi yhä enemmän tykkäsin vuoden 2020 istutusten tuomasta taustasta, joka ilman terijoensalava tuli ihan eri tavalla esiin.Ja onhan tuolla jo nyt puita lähellä. Onneksi Hopa näytti asettuneen mukavasti uuteen paikkaan arboretumissa.
PoistaMinäkin tykkään polusta hurjasti, se on sekä kiva kulkea, että tuo näkymään ”sitä jotain” viehättävää. Kiitos Liisa.
Henkeäsalpaavan kaunista ja tuo työmäärä, jonka olet tehnyt on erittäin arvostettavaa! Tutkin myös tuota varjolehdon istutusalueen rakentumista, mielenkiintoista. Mielenmuutokset ovat tyypillisiä meille tarhureille ja erittäin suotavia, moni paikka kehittyy ehkä toisin kuin on ajatellut aluksi ja löytyy mielenkiintoisia kasveja. Laattapolku on todella kaunis ja ihailen, olet siis myös kivenpyörittäjä!
VastaaPoistaLämmin kiitos Saila. Mielenmuutoksia tulee varsinkin, kun en ole ammattisuunnittelija, vaan minun pitää omin silmin nähdä uuden alueen kehitys. Mietin tuota aluetta paljon talven aikana ja maalailin mielessäni näkymää, mutta konkreettinen työ paikan päällä vasta osoitti, millainen pohja istutusalueesta muodostui. Lisäksi istutetut kasvit kasvukauden aikana alkavat ”puhua” omaa kieltään, mitä pitää tietysti kuunnella :).
PoistaKivet ovat lähellä sydäntäni ja varsinkin kasveihin yhdistettynä. Kiviä on tullut pyöritettyä tällä tontilla 40 vuotta, mustan, että heti ensimmäisenä kesänä aloin kerätä talon länsipäädyn pengerrykseen niin isoja kiviä, kuin sain pyöritettyä paikalle. Tuolloin isäntä oli vielä niin kiireinen omissa töissään, etten viitsinyt häntä vaivata.
Kauniilta näyttää. Kiva kuva Rillasta puutarhaa katselemassa.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaHyvä raportti uuden alueen kehittymisestä. Paljon olet saanut aikaan vain yhden kesän aikana. Kaikki näyttää jo niin rehevältä ja runsaalta, vaikka aukkopaikkoja ja tyhjää multatilaa onkin vielä kasvien väleissä.
VastaaPoistaNuo väärällä lajikenimellä tulevat kasvit ovat rasittavia, olipa kyse sitten daalioista tai perennoista. Hyvä, että merkkasit daalioiden värit juurakoita nostaessasi, niin ensi kesänä on helpompi ryhmitellä niitä sopiviin kohtiin. Ne sopivatkin hyvin perennojen sekaan täydentämään kukintataukoja.
Tähkätädykkeesi on todella kaunis. Toivottavasti taimet talvehtivat hyvin. Sinun kasveillasi lienee paremmat mahdollisuudet onnistuneeseen talvehtimiseen kuin minun syysalesta hankkimallani taimella. Pitää ehkä viedä sille kuusenoksa suojaksi sitten kun näyttää tulevan pidempiä pakkasia.
Onnea myös tarhalaukkaneilikan talvehtimiseen. Sellainenkin olisi taas kiva saada itselle mutta pitäisi selvittää, miten sen saisi talvehtimaan paremmin. Muutaman vuoden se menikin ihan kohtuullisesti. Jospa sinulla olisi parempi tuuri sen kanssa.
Aurinkoista päivää!
Onneksi sain kesän loppupuolella monta aukkopaikkaa istutettua, mutta varmasti tehtävää on vielä ensi keväänä. Joo, väärät lajikkeet harmittavat varsinkin, jos on tehnyt etukäteen suunnitelman värisävyistä, eikä se sitten toteudukaan. No, toivon saavani talvetettua onnistuneesti ne daaliat, joille toivon jatkoa puutarhan asukkaina.
PoistaTarhalaukkaneilikka saattaa olla epävarma talvehtija, ostin sen vuoksi vain yhden taimen kokeeksi. Pidetään peukkuja.
Kiitos! Tänään on ihanan aurinkoinen päivä, aamulla oli pakkasta -3 astetta ja mittari näytti pakkasta pitkälle aamupäivää.
Voi miten hauskaa onkaan kuvien ja tekstien välityksellä seurata tällaista aivan ammatimaisin ottein tapahtuvaa upeaakin upeamman puutarhan rakentumista. Kiitos, kun kerrot aina töiden etenemisestä vaiheittain. Samalla, kun laitat asioita itsellesi talteen, lukija näkee miten teet, ja saa hyviä ideoita. Tiedän kertomasi mukaan, että olet hankkinut taitosi vuosien varrella tekemällä ja oppimalla. Siksi nyt työsi seuraaminen on sitäkin antoisampaa. Olet ihan huippu suunnittelija ja toteuttaja. Tottakai ymmärrän, että näin suuri ja runsaskasvustoinen puutarha vaatii paitsi koneita ja hyvän apurin myös väljän budjetin onnistuakseen eli ei ole peruspuutarhurille mahdollista. Silti on samalla hauskaa huomata, että valintasi laajempiin istutuksiin on monesti osunut samoihin kasveihin, joita omassa paljon paljon pienemmässä puutarhassani olen kokeillut ja saanut onnistumaan, Rozanne, Biokovo ja Cambridge kurjenpolvet, posliinirikko, tarhakalliokielo, Grönlanninhanhikki, koivuangervo, siperiankurjenmiekka...Rantalaukkaneilikkaa olen myös kokeillut, mutta vain yksi useammasta taimesta on selvinnyt talvista ja jäänyt pidempään kasvamaan (1B vyöhyke). Parempaa onnea laukkaneilikoiden kanssa sinne! Kastikoista muuten hauska versio on myös pystykasvuinen, mutta ei silti jäykkä 'Overdam' koristekastikka. Oletko löytänyt suomalaisilta taimitarhoilta 'Little Bay Denoc' tarhakurjenmiekkaa?
VastaaPoistaIloitsen myös kovasti kuvissa näkyvistä avarista maalaistalon järvenrantamaisemista, jollaisissa olen viettänyt lapsuuteni.
-Mummopuutarhuri
Tämä sinun ihana kommenttisi ilahdutti minua kovasti, lämmin kiitos! Oma osaamiseni on syntynyt tekemällä oppimisesta 40 vuoden aikana yritysten ja erehdysten kautta, mutta pidän myös tärkeänä tiedon etsimistä mahdollisimman monista lähteistä, paljon on liikkeellä myös sellaista ”tietoa”, jota ei voi enää perustella paikkansa pitäväksi esim. pölyttäjiä ja pikkuisia hyötyeliöitä ajatellen.
PoistaTeen näitä koosteita itselleni puutarhapäiväkirjaan tallentaen, kuten mainitsit, mutta olen kyllä oikein iloinen, jos nämä kiinnostavat muitakin. Oli ihana kuulla, että meillä on paljon yhteisiä lempikasveja! Tarhalaukkaneilikka voi jäädä yhden kesän iloksi, sitä vähän epäilin, mutta ajattelin kuitenkin yhtä taimea kokeilla. Kerron ensi vuonna kuinka kävi.
’Overdam’ on ollut hankintalistallani, mutta en nähnyt sitä tänä vuonna myytävänä täälläpäin, ehkä löydän sen ensi vuonna. Ostin ’Little Bay Denoc’ tarhakurjenmiekat Hankkijalta, taimet olivat Satakunnan taimitukun kasvatteja.
On ilo asua järven rannalla maalaismaisemissa, kiva, että sinullakin on ollut se ilo lapsuudenkodissasi! Oikein mukavaa syksyn jatkoa sinulle ❤️.
Kiitos, ja kiitos paljon ostopaikkavinkistä! Tiedän keväällä katsoa, josko löytyisi.
Poista-Mummopuutarhuri
Pidän peukkuja, että löytyy.
PoistaMinäkin ihailin laattapolkua, no kaikkea muutakin. :)
VastaaPoistaTässä edellinen anonyymi. :)
PoistaKiitos Maarit, minustakin polku on sekä toimiva tarkoituksessaan että näyttää kivalta ja kutsuu kulkemaan :).
PoistaUpean näköistä jo yhdessä kesässä! Ja toisinaan tulee uusia ajatuksia jonkin alueen suhteen, ja silloin ei auta kuin siirtää jokin kasvi, onneksi Hopasi oli vielä aikan pieni ja helppo siirtää:)
VastaaPoistaHopa oli helppo siirtää vielä tässä vaiheessa. Kaivoin vähän isomman juuripaakun maasta, kuin keväällä. Yllätyin, että alueelle istutetut perennat kasvoivat noinkin hyvin istutusvuonna, vaikka tietysti tyhjää tilaa oli taimien väleissä. Jännittää ensi kevään näkymä, piilotin tuonne aika monta narsissin sipulia ja lumikellon sipuleja myös.
Poista