sunnuntai 25. lokakuuta 2026

LOKAKUUN LOPPUSUORA

 



Lokakuun toiseksi viimeinen viikko alkoi reippailla pakkasöillä. Viikko sitten sunnuntaina oli tällaiset näkymät. Aamupäivällä usva leijui järven pinnalla ja maisema oli aika taianomainen.



Näissä rannan koivuissa on vielä vähän keltaisia lehtiä jäljellä, mutta tämän vuoden ruska ei päässyt leiskumaan aivan yhtä upeasti kuin useina muina vuosina.



Kaksi pakkasen puraisemaa terassihortensiaa on nyt viety talvetuspaikkaan, samoin japaninverivaahtera. Daalian juurakot odottavat tallissa lajiteltuna, jotta nekin saa vielä samaan suojaan.

Aika näyttää, säilyvätkö kuvan hortensiat hengissä ensi kevääseen ja onnistuuko kukinta kolmantena vuonna peräkkäin. Tämä kesä oli niiden suhteen erinomainen, siitä täytyy olla tyytyväinen.



Jänisverkkojen parissa on mennyt monta monituista iltapäivää, eikä työ ole vieläkään valmis, mutta onneksi loppusuora jo häämöttää edessä.



Timanttikastikan kuuraiset kukinnot ovat aika hauskan näköisiä.

Sain lämpökompostoreista tyhjennettyä hienoa kompostia, jota vein tarpeellisiin kohteisiin puutarhassa ja nyt kompostoreihin mahtuu talven aikana tulevaa biojätettä mukavasti.



Japaninhappomarja on saanut tähän mennessä väriä vain aivan versojen kärkiin.



Olen täyttänyt muita puutarhakomposteja viemällä niihin syyssiivouksissa tulevaa kasvijätettä. Nyt kuvan keltainen hevoskastanja on jo paljas lehdistä. 

Tämä syksynä olen täyttänyt isoja säkkejä mm. hevoskastanjan ja tammen lehdillä. Säkit odottavat hevosten vanhassa katoksessa ja odotan saavani niistä lehtimultaa ajan kanssa tai sitten käytän jo osittain maatuneita lehtiä istutusalueilla tai komposteissa.



Tänään heräsimme talviaikaan siirrettyjen kellojen kera. Nyt ei kuitenkaan ole näin kaunis aamu kuin tässä viime viikon sunnuntain kuvassa.

Yritän saada tänään aamulenkin jälkeen viimeiset jänisverkot paikoilleen. Sitten olisi pakolliset syystyöt tehty, mutta onhan ulkona monenlaista puuhaa vielä odottamassa, niitä voi kuitenkin tehdä sen mukaan kuin huvittaa, jos huvittaa. Mukavaa sunnuntaita!


12 kommenttia:

  1. Oi, että huurtienen puutarhasi on kaunis ja järvi monipuolisesti upea kaikkina vuodenaikoina.
    Suuressa puutarhassasi menee varmasti kilometritolkulla verkkoja kasvien suojaukseen. Se ei ole niitä hauskimpia syyshommia, mutta ehdottomasti tarpeen. Kyllä harmittaisi vaurioiden löytyminen, jos jättäisi verkottamisen kesken.
    Erinomainen etu, jos on tilaa säilöä syyslehtisäkkejä jonnekin sivummalle. Hyvää multaahan niistä ajan kanssa tulee. Kuten myös ainesta uusien istutusalueiden rakentamiseen.
    Toivon leppoisia talvehtimispäiviä hortensioillesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järvi näyttää monenlaisia näkymiä vuoden mittaan, enkä väsy sen katselemiseen. Verkkoja saa kyllä väkertää. Tänä vuonna piti taas yhdistää lisää verkkoja toisiinsa kiinni, koska puut ovat levittäneet alaoksiaan laajemmiksi.
      Laitoin tänä vuonna lehtiä säkittäessäni kerrosten väleihin vähän kanankakkaa, biohiiltä ja pikkuisen oksasilppua. Katsotaan, mitä ”keitoksesta” syntyy.
      Kiitos!

      Poista
  2. Talvisuojaukset on tärkeitä vaikka vähän ikävää puuhaa ainakin minusta.
    Joitakin töitä olisi vielä tehtävävissä jos tosiaan huvittaa tehdä. Mutta on kyllä huomattavaa kisaväsymystä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkkojen laitto on aika puuduttavaa, ainakin kun niitä on niin paljon kuin minulla. En aio ottaa kuitenkaan riskiä jänisten suhteen. Onneksi jotkut jäniksiä vähemmän kiinnostavat puut ovat kasvattaneet jo sen verran paksun rungon, että niitä en enää suojannut.
      Ymmärrän kisaväsymyksen, minulla on samoja oireita.

      Poista
  3. Ihania aurinkoisia usvakuvia! Ja timanttikastikat ovat saaneet oikeasti timantteja kukintotupsuihinsa.
    Verkotettavaa teillä tosiaan on pilvin pimein. Minulla sormet huutavat hoosiannaa jo pelkästä ajatuksesta. Me saimme muutamat omenapuut ja puskamme jo verkotettua. Katsuralle lisäsin vielä verkkoa varmuuden vuoksi, kun en tiedä kuinka herkullinen se jänisten mielestä on. Kauriit sen oksia yltävät kyllä napsimaan verkon yli.
    Minä lorautan vähän EMa-mikrobiliuosta veteen ja kastelen sillä pussitetut puutarhajätteet. Oletko koskaan kokeillut? Fermentointi nopeuttaa maatumista, kun jätteet pääsevät kompostiin tai maahan. Mutta tuo sinun konstisi kuulostaa lehtien kanssa ihan hyvältä sekin. Mikrobiliuos ei ole ihan halvimmasta päästä, mutta on toimiva apuri. Teen sillä kesäisin hyväntuoksuista nokkoslannoitettakin.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen varmuuden vuoksi suojannut katsuran joka syksy, en halua ottaa riskiä sen kanssa.
      Olisi kyllä kiva kuulla, jos joku on saanut kokemuksia katsuran pärjäämisestä ilman suojia.
      Aina oppii uutta, kiitos sinulle, että neuvoit tuon fermentointiaineen. Mielellään kokeilen varsinkin säkitettäville rikkaruohoille. Olen ennenkin kerännyt syksyn lehtiä jätesäkkeihin keväällä käytettäväksi, mutta ajattelin nyt tutkia kuinka nopeasti säkissä saa lehtimultaa. Suuri osa lehdistä saa tietysti jäädä puiden ja pensaiden juurille, enkä haravoi nurmikoakaan puhtaaksi.

      Poista
  4. Kuura kyllä syksyistä puutarhaa entisestään! Täälläkin aika valmista, enää yksi pionijuurakkopaketti tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kuuraisista näkymistä. Sinulla on hyvässä vaiheessa syystyöt!

      Poista
  5. Anonyymi10/25/2026

    Kiitos varsinkin upeista syksyisistä järvikuvista. Mikä onkaan ollut aito, kaikin aistein havaittava tunnelma kuvanottohetkellä, kun jo kuvatkin ovat noin hienoja!
    Olen joskus maaduttanut poistettua nurmikkoa säkeissä, mutta tuohan olisikin kokeilun arvoinen idea hitaasti maatuville tammen ja vaahteran lehdille. Mainitsemasi "mausteet" säkeissä varmasti nopeuttavat kompostoitumista!
    -Mummopuutarhuri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, kuviin (ainakaan näihin bloggeriin pienennettyihin kuviin) ei saa lainkaan yhtä hienoa tunnelmaa kuin omilla aisteilla koettuna. Isäntä on ostanut metsään puiden taimia ja niiden mukana on tullut hyviä säkkejä (ne ovat selvästi suurempia kuin tavalliset rullassa ostettavat jätesäkit) ja ajattelin hyödyntää noita säkkejä tällä kokeilulla. Luulisi, että jotain kompostoitumista tapahtuisi noille koville lehdille säkkimenetelmällä.
      Kiitos sinulle blogiystäväni!

      Poista
  6. Melkein upposin kuviisi, niin kauniita lokakuisia kuvia puutarhastasi jälleen! Upeaa usvaa, kuuran sokeroimia kasveja ja vaikka mitä ihanaa! Verkottaminen on kyllä syksyn yksi tärkeimmistä ja lähes ärsyttävimmistä puuhista, mutta melkein pakollinen tehtävä. Lempeää lokakuun loppua ja hyvää pyhäinpäivän aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. Verkottaminen on tosiaan aika tylsää, mutta pakollista monille jänisten herkuille.
      Minäkin toivon sinulle hyvää loppuviikkoa ja pyhäinpäivän viikonvaihdetta!

      Poista