SIIRTORUMBAA JA ERGONOMIAA?

Olen viime päivät siirtänyt puutarhan puolelta perennoja arboretumiin. Se onkin mielenkiintoinen operaatio. Siirrettävävänä on ollut mm. pitkään paikallaan kasvaneita kuunliljoja, jotka ovat mahtavan tiiviiksi kasvaneita jurrikoita. On saanut ihan kunnolla painia, että saan jostain välistä pistolapion iskettyä niin, että paakku on mahdollista äheltää maan pinnalle. Hienoja taimia olen kyllä saanut!

Kuunliljoja on päätynyt mm. liuskalehtilehmuksen latvuksen alle. 'Illusia' atsaleat poksautavat pian nuppunsa auki. Laajensin tämän alueen penkkiä ainakin puoli metriä.

Tässä samat kuunliljat (kolmea eri sorttia) tänä aamuna kuvattuna. Ovat jo reippaasti pystypäin kolme päivää siirron jälkeen. 

Siirsin aika mukavan suuria lämpäreitä kukkivia sammalleimuja puutarhasta edellisen kuvan kohtaan vähän ylöspäin penkkiä. Siellä tämä kyseinen väri sointuu hyvin sekä kohta kukkivan 'Palibin' pikkusyreenin että parhaillaan kukkivan 'Violetta' kanadanatsalean kanssa. Sammalleimujen siirrosta on tänään viisi päivää ja kuvan otin aamulla.

Ajellen siis multakuorman kanssa kaivamassa perennoja ylös, lisään kuoppiin uutta multaa tilalle ja samalla virkistän muutenkin kyseistä perennapenkkiä täydennysmullalla…. sitten siirryn arboretumiin ja lisään suunnitelemaani istutuspaikkaan reilusti uutta multaa ja sitten asettelen jakopalat … kastelen reilusti….kastelen lisää…lisään multaa ja painellen jakopalat uuden mullan kanssa tiiviisti maahan. Ja kastelen … ja kastelen seuraavat lähipäivät. 

Arboterumin kasteluveden haen edelleen isosta ojasta kastelukannuilla, enkä ole jaksanut laskea, kuinka monta kastelukannullista kannan joka päivä. Kun kannu on molemmissa käsissä pysyy ainakin tasapainossa. Tämä jorina liittyy Betweenin oivalliseen aiheeseen puutarhurin ergonomiasta puutarhatöissä :). 

Onneksi mylläsin tämän huvimajan pohjoispuolella olevan alueen jo syksyllä. Tänne siirsin kaikki tähän mennessä kukkimattomat jouluruusut.

Eli jouluruusuja päätyi tänne neljä kappaletta. Tuo parhaiten näkyvä on jo aika suuri ja toivon sen viihtyvän paremmin tällä muhevan humuspitoisella alueella ja kukkivan ensi keväänä. 

Tämä edessä keskellä oleva jouluruusu on viime jouluksi ostamani joulukukka ja nyt se saa asettua puutarhaan.

Arovuokot ovat viihtyneet todella hyvin luumupenkissä. Kukinnan jälkeen siirrän näitä arboretumiin, mutta kukkikoon ensin loppuun asti. 

Myös vuorenkilpiä olen siirtänyt arboretumiin, koska ne ovat hyviä maanpeittäjiä ja taistelevat hienosti rikkaruohoja vastaan ja niitä molempia riittää omasta takaa. 

Meillä ei ole satanut juuri lainkaan, joten maa on yllättävän kuivaa, eikä uusia taimia voi jättää pärjäämään ilman vettä. Sen vuoksi kastelen tänä keväänä istutettuja puiden ja pensaiden taimia, perennojen taimia, kylvöjä ja siirrettyjä jakopaloja. Polarin kellon mukaan kävelen pitkin poikin puutarhaa helposti 15 000 - 20 000 askelta päivässä joko kastelukannuja kantaen tai eri työvaiheiden johdosta tai iltalenkillä kameran kanssa tai muuten vain ihmetellen.  Lenkkeilytarve tulee siis hyvin täytettyä.

Kuvan etualalla näkyy viime syksyn yksi työmaa. Ehkä muistatte, että kärräsin syksyllä kasvihuoneen kasvualustat, syksyn lehtiä, oksasilppua sekä kippasin kesäkukkaruukujen sisällöt jne. tämän kolmionmallisen alueen pohjaksi ja levitin myös vähän multaa päälle. Nyt keväällä olen tuonut tähän paljon lisää multaa ja tänne on istutettu perennojen alkuja mm. helminukkajäkkärät näkyvät kuvassa. 

Tuskin perenna-alue näyttää vielä kovin kummoiselta tänä kesänä, mutta on siellä myös kylvettyjä kesäkukkia seassa. 

Taimikarusellissa kuluu yllättävän paljon multaa, koska samalla parannan tulevaisuutta varten arboretumin kasvualustoja. Saan tänään kulutettua loppuun toukokuussa tilatun istutusmullan eli voin onnitella itseäni siitä, että reilun kuukauden aikana olen lapioinut omakätisesti piirun verran auki 18 tonnia multaa. Lapio täynnä multaa heitetään tarpeelliseen kohtaan ja toistetaan.. ja toistetaan. 

Onneksi isäntä on auttanut siten, että hän laittaa traktorin kauhalla multaa vanhan peräkärryn lavalle ja kuljetan peräkärrykuormaa mönkijällä suoraan kohteeseen. Tässä vaiheessa ei parane enää päästää traktoria pyörimään istutusten sekaan. En edes uskalla ajatella, että olisi pitänyt koko multakasa lapioida kottikärryyn ja siten viedä tarpeellisiin paikkoihin. 

Olen ihan riittävän raihnainen jo peräkärrykuorman tyhjentämisestä, saati sitten, jos olen saman päivän aikana lapioinut kolme peräkärryllistä. Kummasti sitä aina lapioi samaan suuntaan kroppaa kiertäen, vaikka yrittää päättäväisesti välillä vaihtaa työsuuntaa.

Mönkijä on jo vanha, mutta toimittaa tehtävänsä hyvin. Kuvassa multakuorma on melkein kokonaan tyhjennetty, loput mullat päätyivät graniittipenkin perennojen väleihin.

Toiveena on, että tästä eteenpäin pärjään ilman kuorma-autokuormallisia istutusmultaa. Isäntä lupasi siistiä pysäköintialueen multakuorman paikalta ja levittää mursketta kentälle, jotta sen saa lanattua kuntoon kesän puutarhavieraita varten. 

Tällä jutulla en todellakaan halua valittaa, nämä ovat vain faktoja. Lisäksi on oikeasti kiva huomata, että vielä tämän ikäisenä onnistun tekemään puutarhatöitä tässä mittakaavassa, ensi vuonna voi olla täysin eri tilanne, joten olen tämän vaiheen voinnistani vilpittömän onnellinen. 

Hyvää viikonloppua teille, lähden tästä kantamaan kastelukannuja ja vähän on vielä multaa lapioitavana 😊. Meidän kohdalla on lähes kaikki ennustetut sateen kuivuneet olemattomiin, oletteko te saaneet sateita virkistämään puutarhaa?