maanantai 20. lokakuuta 2025

KUULUMISIA




Meillä oli viime viikon lopulla kolme reipasta pakkasyötä peräkkäin. Pakkaslukemat vaihtelivat -7,5  asteen ja -5,5 asteen välillä yöstä riippuen. Päivällä paistoi aurinko, mutta lämpöasteita oli sen verran vähän, että pukeuduin toppavaatteisiin, kun askaroin verkkoja puille ja jänisten suosimille pensaille. 



Tässä yksi marjaomenapensas on verkkon sisään käärittynä. Takana näkyvä puu on kynäjalava.




Laskin juuri kalenterista, että olen käyttänyt verkkojen laittamiseen tähän mennessä 10 työpäivää ja verkotusurakka on nyt lähes valmis. Muutamalle arboretumin suuremmalle puulle laitan vielä varmuudeksi kanaverkkoa rungon ympärille, jospa se vähentäisi jänisten houkutusta kokeilla hampaita puun kuoreen. 



Aamupäivät olen kyllä varannut Rillan kanssa lenkkeilyyn. Verkkojen kiinnitys rautalangalla pitää tehdä paljain sormin, joten aamun kylmät tunnit on parempi kävellä. Rilla on asiasta aivan samaa mieltä. 

"Ryhmäkarsinoiden" rakentaminen tukipuiden kanssa mm. pensasmustikoille ja atsaleoille on aika hidasta, mutta kannattaa kyllä. 



Välillä päivät ovat kuluneet muissakin tehtävissä, joten kaikkea aikaa ei puutarha ole enää saanut.

Ajatukseni ovat olleet viime viikkoina vähän etäällä blogeista. Mieheni sisar kuoli ja vaikka hän oli sairastanut jo aika pitkään, yllätti kuolema kuitenkin. Hautajaiset olivat kaunis ja lämmin tilaisuus, paljon muistoja yhteisistä hetkistä nousi mieleen. Nämä monet valoisat muistot ovat olleet mukana, kun olen kulkenut metsäpoluilla tai valmistellut puutarhaa talvea varten.


Vielä on yhtä ja toista viimeisteltävää ennen talven tuloa, mutta onneksi lähes kaikki välttämätön on nyt tehty. 



Erilaisista havuista on erityistä iloa näin syksyllä ja tietysti myös talvella. Ruskaan värittyvät lehtipensaat ja vihreät havut ovat kaunis yhdistelmä.

Etualalla on 'Nidiformis' pesäkuusia. Viininpunaisena hehkuu 'Atropurpurea Nana' kääpiöpurppurahappomarjapensaat ja niiden vieressä on kääpiöserbiankuusi 'Nana', jonka takana täältä katsottuna näkyvät 'Blue Swede' sinikatajat.



Tänä keväänä istutin 'Jeddeloh' kanadanhemlokin ja toivon kovasti sen viihtyvän. Olisi kiva päästä seuraamaan tämän itselleni uuden tuttavuuden kasvutapaa. 

Tietojen mukaan se on hidaskasvuinen, siro-okainen ja kasvutavaltaan leveän pallomainen tai linnunpesämäinen. Oksien kärjet nuokkuvat kauniisti. Pitää muistaa suojata tämä kevätauringolta.



Ihan edessä oikealla on nuori lännendouglaskuusi, istutin sen vuonna 2023. Vielä puun habitus ei oikein selvästi tule esiin, mutta ehkä ensi vuonna saan siitä jo parempia kuvia. Vasemmalla näkyy 2024 syksynä istutettu 'Amber Jubilee' heisiangervo. 



Piharingin pesäkuuset ja kartiovalkokuuset ovat koko talven ilona aina pihaan tullessa.

Olen harjoitellut uutta somekanavaa blogin rinnalle. Eli puutarhasta löytyy kuvia Instagramissa nimellä Ryönänhovin puutarha. Blogia en aio hylätä, sillä sinne on edelleen helpompi tallentaa tarkemmin puutarhan projekteja ja kasvien tietoja, mutta ehkä Insta toimii videoiden ja kuvien jakajana sellaisille henkilöille, jota enemmän käyttävät Instagramia. Joudun vielä harjoittelemaan aika tavalla, että opin uusia taitoja mm. videoiden tekemiseen ja kaikkien työkalujen käyttämiseen. Ehkä aivojumppa auttaa osaltaan dementoitumisen ehkäisijänä? 😉



Tässä syysasussa ihana 'Nuuk' grönlanninhanhikki. Tämä on osittain ikivihreä ja pysyy aika matalana. Ihana mätästävä ja varpumainen kasvi maanpeittäjäksi ja vaikkapa havujen kaveriksi samaan ryhmään.

Voikaa hyvin!


12 kommenttia:

  1. Varmasti mukava ja helpottunut tunne, kun olet saanut kaikki verkotukset lähes valmiiksi.
    Läheisen kuolema on aina raskas ja lopullista ajankohtaa sille ei koskaan voi tietää, vaikka ihminen olisi sairastanut kuinka pitkään.
    Lämmin osanottoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan huojentavaa saada verkot jäniksiä vastaan laitettua.
      Kuolema tulee usein aika yllätyksenä sairaudesta huolimatta, se pistää miettimään elämän rajallisuutta ja monia muitakin asioita. Onneksi tässä tilanteessa tietää, että takana oli hyvä eletty elämä ja läheinen oli valmis lähtemään. Surua ja haikeutta ei voi estää kuitenkaan.
      Kiitos sinulle!

      Poista
  2. Anonyymi10/20/2025

    Hei! Vaikka en pidäkään talven tulosta, niin onhan se myönnettävä, miten kauniilta tuo huurteinen puutarhasi näyttää. Upea!
    Verkoista kysyisin, oletko verkottanut purppuraheisiangervosi vai ovatko ne saaneet olla pupuilta rauhassa? Mietin parhaillaan, pitäisikö tänä kesänä istutetut taimet suojata vai selviävätkö ilman verkkoja.
    Osanottoni perheenne suruun!
    Ystävällisesti, Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna sekä osaanotosta että ystävällisistä sanoistasi.
      Minä en ole verkottunut purppuraheisiangervoja. Niitä löytyy puutarhassani ainakin 14 pensasta ja eri lajikkeita, eikä niitä ole tähän mennessä syöty. Lisäksi heisiangervo kestää hyvin leikkaamisen keväällä, joten pupujen parturointi ei haittaisi juurikaan. Itse asiassa tänä keväänä leikkasin matalaksi kaksi vanhinta purppuraheisiangervoa (Little Devil -lajike), koksa ne olivat vähän risuuntuneet ja pensaat kasvoivat oikein kauniiksi kesän aikana.
      Minulla on niin paljon verkotettavaa, että jätän suosiolla kaikki sellaiset puskat ilman verkkoja, jotka pärjäävät, vaikka puput niitä maistelisivat :).
      Toivottavasti sinulle ei tule jänis- tai muita tuhoja talven aikana. Oikein hyvää syksyn jatkoa!

      Poista
  3. Lämmin osanottoni miehesi sisaren poismenon johdosta, se on aina niin suuri asia ja pysähdyttää!

    Tuo ryhmäkarsina on hauska nimi ja sellainen minunkin pitää pähkinöille tehdä. Olipa niin kivaa luettavaa kasveista/puista, jotka ovat sinulla ja myös minun puutarhassani kuten tuo hemlokki, douglaskuusi, grönlanninhanhikki... Loppusuora pihatöissä on aina mukavaa, talvilepo ja suunnittelun aika alkaa ja keväällä on taas uutta tarmoa täynnä. Minullakin vielä viimeiset verkotukset odottavat ja alesta ostin vielä muutaman pussin kukkasipuleitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila ❤️.
      Toisiaan lähellä oleville pensaille tai pensasryhmälle ryhmäkarsina toimii oikein hyvin, kunhan verkon saa napakasti kiinni tukikeppeihin. Minustakin on kiva lukea muiden kokemuksia itselle tutuista tai harkittavana olevista kasveista. Sinulla on sellaisia puita, jotka ovat siirtyneet minun hankintalistalle esittelysi jälkeen :).
      Minustakin on kiva saada puutarha talviunille, kaikenlaista tekemistä riittää ja ulkona liikkumista voi aina jatkaa. Suunnittelu se vasta mukavaa onkin 😉.

      Poista
  4. Lämmin osanottoni. ♥ Ihania huurteisia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina ❤️. Vaikka läheinen on elänyt hyvän elämän ja tehnyt arvokkaan elämäntyön ja todennut itse olevansa valmis lähtemään, nousee meille muille niin paljon muistoja ja tietysti myös surua.
      Kiitos, aamun pakkasen jälkeen huurteinen puutarha on aika taikanomainen.

      Poista
  5. Lämmin osanotto minultakin.
    Puutarhasi näyttää hyvin kauniilta kuuralla kuorrutettuna. Kiva katsella havuja, joista olet ymmärtääkseni vähemmän täällä kertonut. Grönlanninhanhikki on upea kuuraisena ja varmasti se on upea ilman kuuraakin. Laitanpa nimen "korvan taakse".
    Sinulla on valtava työ kasvien verkottamisessa. Toinen mokoma sitten keväällä, kun otat verkot pois. Hiukan tympeää hommaa, mutta ehdottomasti kannattaa.
    Rillan kanssa lenkkeily laittaa veren kiertämään myös sormissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between ❤️. Kunhan saan erilaiset havut muutaman vuoden vanhaksi, voin toivon mukaan tehdä niistä enemmän juttuja ja kertoa kokemuksistani. Minä olen aika innostunut havujen ja lehtipensaiden yhdistelemisestä. Perennoja unohtamatta.
      Grönlanninhanhikki on ihana myös kukkiessaan pienin valkoisin kukin.
      Verkotusrumba on aika työläs molemmin päin, mutta meillä on niin paljon jäniksiä talven aikana, että ihan pakollista on laittaa verkot. Mielellään puuhaan valitsee aurinkoisen ja kauniin syyspäivän, mutta tämän lokakuun aikana piti välillä lopettaa, kun sormet olivat aivan kohmeessa. Silloin Rillakin näytti aika kyllästyneeltä ja lähdimme joko sisälle tai metsälenkille.
      Iloisia syyspäiviä sinulle!

      Poista
  6. Osanottoni!
    Kauniita huurrekuvia puutarhasta❄️, ja Rillan väritys sointuu hyvin syksyn väreihin🍂
    Pitäisi alkaa täälläkin verkottaa puita, kun tuntuu noiden kopukkajalkojen jälkiä ilmestyvän melko tiuhaan tahtiin. Pupujussit ovat olleet riesana jo pitkään. Sekä hiiret ja myyrät. Ensimmäiset on jo listitty. Kyllä kuumottelee, kun olen juuri saanut kaikki tulppaanien sipulit maahan!
    Grönlanninhanhikki on ihana. Ei pidä suurta meteliä itsestään, mutta täyttää paikkansa😊

    VastaaPoista