PUUTARHAVUOSI 2022

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna julkaisi jälleen tämän mukavan haasteen, jonka avulla voi eri tavoin arvioida kulunutta puutarhakautta 2022. Otin tämän muitta mutkitta käsiteltäväksi.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

• Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
• Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
• Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
• Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Näistä vaihtoehdoista ei mikään ole ihan oikea. Ahkeroitua tuli kyllä ihan omiin tarpeisiin riittävästi. Mutta aika samalla kaavalla on mennyt jo useampi vuosi, koska olen tehnyt uusia laajoja istutusalueita viimeisen neljän vuoden aikana.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

• Tarkasti
• Ai missä?
• Suunnilleen kyllä
• Hmm... *viheltelyä* ... suunnilleen

Suunnittelin viime talven aikana eniten arboretumin kasvillisuutta ja sen istutusalueiden muotoilua. Nämä tehdyt suunnitelmat toteutuivat aika hyvin, tosin tein loppujen lopuksi paljon enemmän ja laajemmin, kuin uskalsin talven aikana toivoa.

Helmikaaren suunnittelin myös talven kuluessa ja sen sain istutettua keväällä. 

Talon pohjoissivulle uusimme salaojat ja kunnostimme kaadot sekä teimme leveän nupukiveyksen kivijalan edustalle. Tämän jälkeen istutin marjakuusiaidan. Tämäkin on ollut listalla jo jonkun aikaa ja olen tyytyväinen, että homma on nyt tehty. Nyt vain odottelen, että marjakuuset tuuheutuvat ja pääsen tekemään muotoonleikattua aitaa. 

Huvimajan lähellä olevan istutusalueen kulma muuttui aika lennosta kesän aikana rohtokatajista perennojen valtaamaksi. Istutetut pionit ovat vielä pieniä, mutta eiköhän tilanne muutu ajan kuluessa. Tämä muutos tuntui hyvältä, koska katajat alkoivat joka talvi ruskistua latvoista ja niiden siistimisessä oli kova työ. 

Luumupenkin muutoksen toteutuminen oli helpotus, sillä se on roikkunut tehtävälistalla pitkään. En olisi pärjännyt isoille kiville yksin, joten onneksi isäntä innostui asiasta ja saimme laajennuksen tehtyä. Keväällä on mukava lisätä uuteen multaan perennoja.

Toisaalta en saanut aikaan Varjolehdon terijoensalavan alle istutuksia, se siirtyy (jälleen) ensi kaudelle.

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

• Ei
• Yksi
• Muutama
• Autolastillinen ... eikun kaksi... eikun...

Jaa, kasveja tuli monta autolastillista. Ehkä on hyvä, etten kuvannut purettuja kuormia, sillä näky voisi järkyttää monia.  Arboretumiin tuli ainakin 8 puuta, 130 pensasta ja 12 köynnöstä. Lisäksi puutarhan muutamat uudet istutukset tähän päälle.

Talon pohjoissivun marjakuusiaitaan upposi taimia 41 kpl.

Minulta on kysytty, miten voin laittaa näin paljon rahaa kasveihin. No, elämä on valintoja ja nyt tässä vaiheessa elämänkaarta tähän on mahdollisuus. Tingin mielummin monesta muusta asiasta. Lapset ovat jo lentäneet pesästä ja ulkomaan matkat ovat jääneet vuosien taakse. 

Ajattelin jo viime talvena, että ehkä vuosi 2022 on viimeinen ’hurjan istuttamisen vuosi’ ja siirryn sen jälkeen seuraamaan kasvien kasvua. Nyt kuitenkin näyttää vahvasti siltä, että vielä ensi vuonna on pitkä lista uusia puita ja pensaita tulossa arboretumiin.

4. Menetitkö kasveja?

• En. Kasvatan vain luoetettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
• Joskus tulee talvituhoja, joskus kevättuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
• Älä edes kysy, kuinka monta!

Lumisen talven johdosta rusakot söivät yhden omenapuun ja luumupuun aivan totaalisen tarkasti, niiden tilalle oli hankittava uudet. Muutama hedelmäpuu joutui osittaisen tuhon kohteeksi, mutta nämä sain vielä leikkaamalla pelastettua, koska runko oli ehjä. Kaikki puut olivat 120 cm:n verkkojen sisällä ja tein vallihaudat useaan kertaan verkkojen ympärille, siitä huolimatta jänikset olivat ovelampia. Tänä syksynä kaikki omput ovat 150 cm korkean verkon sisällä. 

Ohotanmarunat kärsivät talvesta niin paljon, että luulin menettäneeni ne kokonaan. Kasvit yllättävät välillä ja ilokseni näin muutamia pieniä alkuja ohotanmarunasta loppukesällä.

 5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Olen hyvin kiitollinen kaikesta, mitä olen jo saanut. Tiedän, ettei se ole itsestäänselvyys. Nyt arboretum innostaa minua ihan hurjasti ja haaveilen alueen laajentamisesta jo aiemmin mainitsemani kapean peltosaran alueelle. Kyseinen kapea peltokaistale näkyy kuvassa istutusten takana ja se rajautuu suureen ojaan, jonka pientareella kasvaa korkeampaa heinää. 

Uskon, että kyseinen peltosarka pitäisi tulevaisuutta varten ympäröidä riista-aidalla, jotta peurat eivät keksi herkkuapajia arboretumista ja puutarhasta. Riista-aita pitäisi laittaa suuren pelto-ojan reunaan ja pellon pohjoispäätyyn.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2021?

• Sää
• Kukkaloisto
• Joku muu. Mikä?

Osallistuin ensimmäisen kerran Avoimet Puutarhat -tapahtumaan. Kokemus oli positiivinen, vaikka aiheuttikin etukäteen painetta saada paikat kuntoon edes jossain määrin.

Meidän tontilla kesä oli taas hyvin vähäsateinen. Toukokuu oli viileä, mutta sen jälkeen saikin nauttia auringosta ja lämmöstä. Katselin päiväkirjamerkintöjä ja kesäkuu näytti olleen lämmin ja aurinkoinen, helle alkoi juhannuksena. Heinäkuu vaihteli helteisenä tai lämpimän aurinkoisena, samoin elokuu. Päiväkirjassa punaisena lankana näyttää kulkevan kastelumerkinnät vaihdellen eri alueilla arboretumissa tai uusien istutusten kohdalla.

Köynnösruusu 'William Baffin' kasvaa arboretumia rajaavassa köynnösaidassa.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Arboretum eteni monta harppausta, tästä suuri kiitos myös isännälle hänen antamastaan avusta. Pitäisikö jopa sanoa, että suurin saavutus oli isännän innostuminen. Isännän tuntevat tietävät, ettei kyseinen 'innostus' ole kuitenkaan verrattavissa minun höyrypäiseen intoiluun.

Isäntä oli korvaamaton myös arboretumin rakenteiden rakentamisessa. Arboretumin pergola ilahduttaa jo nyt ja toivottavasti kasvavat köynnökset tekevät siitä vielä ihanamman. Yllä kuvassa näkyy myös osa haaveilemastani laajennusalueesta arboretumiin. Vasemmassa reunassa takana näkyy pallomainen mänty ojan penkereellä, se olisi uusi pohjoiskulma arboretumiin, jos haave toteutuu.

8. Mikä oli paras ostoksesi /hankintasi?

Robottiruohonleikkurin eli ’Tarmon’ ostimme syksyllä 2020. Viime kesä oli sen toinen kokonainen työskentelykausi ja voi, miten onnellinen olin Tarmon avusta. Nurmikot eivät ole koskaan olleet niin kauniit ja hoidetut kuin Tarmon uurastuksella. Tarmon tehtäväkenttänä on nurmea yhteensä 5500 m2, joten ehkä ymmärrätte, että sen apu on aivan valtava. 

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

• Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
• Ehkä...
• Aivan liian monta!
• Virhe? Mitä? Minulleko?! Eeei suinkaan...!

Tähtimagnolia on saanut paikkansa Helmikaaressa ja sen menestyminen on kysymysmerkki. Magnolian kukinta oli kaunis ja minusta se oli kivan näköinen myös lehtiensä puolesta koko loppukesän. Toivon sen ja helmipensaiden selviävän ja kotiutuvat kunnolla.

Täpläpipot kuvan keskellä

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Helmipensaiden valkoinen kukinta oli aivan ihana. Tilasin helmipensaat pelkästään kuvatietojen perusteella, en ollut nähnyt niitä livenä missään. Tämän vuoksi kukkaan puhjenneet helmipensaat saivat ihan huokailemaan ihastuksesta.

Myös siemenestä kasvattamani täpläpipot olivat hurjan hauska ja iloinen yllätys.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Olen yrittänyt miettiä tätä kovasti, mutta en keksi mitään. Ainakaan kuvan 'Ritausma' ruusu ei ollut pettymys :).

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

• Kasveihin
• Kiviin / Kiveyksiin
• Pihan rakenteisiin, toimintoihin...
• Puutarhamatkailuun

Lannoitettua ja kalkittua istutusmultaa tilasimme viime kesänä yhteensä kolme kuorma-auton lavaa, mutta siitä huolimatta täytyy todeta, että kasvit kuluttivat budjettia eniten.

13. Mitä Opit?

Ensi vuonna laitan tomaatit kasvamaan yhteen riviin. Paririvissä tomaatit mahtuvat kasvamaan aika pitkään, mutta loppukesällä kasvihuoneessa oli sellainen tomaattiviidakko, että hoitotöiden tekeminen oli vaikeaa ja osa kypsyvistä tomaateista jäi silmiltä piiloon. Satoa tuli niin hurjasti, että uskon yhden rivin tomaattien riittävän oikein mainiosti. Myöskään kasvihuonekurkkuja ei tarvita jatkossa kuutta taimea, jos ei halua ihan niin paljon kurkkuja kun niitä kasvoi. Hyvä sato on ilo, mutta ehkä joku tolkku siinäkin :).

Puutarhavierailut eri kohteissa ovat inspiroivia ja antavat uutta virtaa omaan uurastukseen. Toivoisin, että saan omassa puutarhassani aikaan sellaista kaunista kerroksellisuutta, mitä taitavat suunnittelijat ovat pystyneet luomaan vierailemissamme kohteissa.

14. Odotatko tulevaa / alkanutta kasvukautta...

• Suurin suunnitelmin?
• Kunnianhimoisin odotuksin?
• Kauhunsekaisin tuntein?
• Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Puutarha ja siellä touhuaminen jaksavat edelleen innostaa. On aika erikoista, että koko päivän kaivaminen, kottikärrykuormien kärrääminen ja istuttaminen on yhtä kaikki hauskaa ja rentouttavaa, vaikka välillä tuntee olevansa kuin jyrän alle jäänyt. Uuden suunnittelussa ja luomisessa on jotain niin koukuttavaa.

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.

2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista)

3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Haastan mukaan puutarhavuoden arviointiin blogit: 

Rikkaruohoelämää 

Päivänpesän elämää

Tutkimusmetsän puutarha

Käykää laittamassa Minnalle Hiidenkiven puutarhassa blogiin tieto osallistumisesta.