lauantai 23. tammikuuta 2021

GRANIITTIPENKIN PERENNAT


 

Tänä talven harmaana päivänä palaan vielä viime kesään ja kirjaan muistiin syksyllä 2019 rakennetun graniittipenkin perennat sikäli kun ne vielä muistan.  Tässä kohopenkissä kasvaa myös kolme kirsikkaluumua ja rusotuomipihlaja, alue on kooltaan noin 25 m2.




Järven puoleisessa eteläpäässä kasvaa rusotuomipihlaja, sen istutin syksyllä 2019. En voinut vastustaa kookasta ja kauniinmuotoista puun taimea, joka selvästi halusi muuttaa meille. 31.5.2020 rusotuomipihlaja kukkii yllä olevassa kuvassa. Rusotuomipihlaja on sirokasvuinen pienehkö puu, sen lehdet ovat puhjetessaan kauniin tummanpunaruskeat ja vihertyvät kasvukauden edetessä. Syysväri on myös kaunis. Puun sirot valkoiset kukat puhkeavat toukokuun loppupuolella ja loppukesällä kypsyvät marjat ovat syötäviä.




Syksyllä 2019 hain Hirvensalmen taimistolta siellä kasvatetut pikkuiset kirsikkaluumupuun taimet. Minun oli alunperin tarkoitus ostaa vain kaksi kirsikkaluumua, mutta en malttanut olla ostamatta näitä kolmea, sillä ne ovat erinomaiset pölyttäjät toisilleen, eikä voi koskaan tietää, lähtevätkö kaikki suotuisasti kasvamaan. Kuvassa kaksi puuta havaittavissa lähinnä tukikeppiensä ansiosta.

Lähinnä porttia kasvaa Vetraz venäläinen kirsikkaluumu, joka tekee makeita kullankeltaisia luumuja. Seuraavana Podarok st.Petersburg tämäkin on venäläinen kirsikkaluumu, joka tekee pieniä keltaisia luumuja. Kolmas luumupuu ei näy kuvassa, se on Kubanskaja kometa eli kiinanluumun ja kirsikkaluumun risteytys ja se tekee suuria aikaisin kypsyviä maukkaita luumuja. Sadon lisäksi odotan innokkaasti näkeväni näiden kaikkien valkoisen kukkapilven keväisin.



Mainittujen puiden lisäksi istutin syksyllä 2019 muutamia perennoja ja sipulikukkia. Suurin osa perennosta lähti keväällä 2020 hyvin kasvuun, mutta muutaman menetin lähes lumettoman talven aikana. Harmittavia menetyksiä olivat Kyproksen meirami 'Herrenhausen' ja valkoinen tarhapäivänlilja 'Joan Senior'. 



Mieltäni ilahdutti, että heleän vihreässä keväisessä lookissaan rönsytiarellat nousivat reippaasti talven jälkeen, samoin oli laita maksaruoho 'Firecracerin' kanssa, se erottuu hyvin tumman purppuraisine lehtineen. Varmoja tapauksia olivat omista kasvustoista siirretyt rentoakankaalit, ne pulskistuivat hyvin viime kesän aikana ja hoitavat tehtäväänsä tässä vaiheessa.



Pienet alut 'Mai' sammalleimusta ja ehkä jostakin muustakin sammalleimusta, jonka nimeä en syysalennusmyynneistä muistanut kirjoittaa muistiin, ilahduttivat kukkimalla rusotuomipihlajan juurella. 




Ukkolaukat ja tulppaanit kukkivat todella pitkään ja toivat penkkiin kaivattua väriä, perennojen kasvaessa vielä harvassa.




Graniittipenkin päässä kasvaa loistokärhö 'Omoshiro', joka avasi ensimmäisen kukkansa 18.6.2020. Jännä nähdä, mikä on tämän kärhön tyypillinen kukkimisen ajankohta jatkossa, toivottavasti se selviää ensimmäisestä talvestaan. Kivien reunaan penkin takaosaan siirsin isorikkoa omista kasvustoista, tässä kuvassa näkyy pari kukkavanaa valkoisena.




'Omoshiro' 23.6.2020. Nuppujen auettua kukat ovat tämän värisiä ja vaalenevat kukinnan jatkuessa. Alhaalla kiven päällä näkyy ensimmäinen kukka vaalentuneena.



25.6.2020 kukki varjorikko. Tämä on minusta ihastuttava. Otin näistä taimista uusia alkuja ja levitin varjorikon aluetta suuremmaksi, toivottavasti ne lähtevät tänä keväänä kasvuun.




Pieniä alkuja on kasvamassa neidonkurjenpolvesta.



Ostin kaksi punakärsämön taimea Mustilan taimipäivien yhdeltä myyjältä, tarkempaa lajinimeä ei ole tiedossa. Yllä kuvassa kukinta alkamassa 3.8.2020. 



Punakärsämöt kukkivat todella pitkään, saa nähdä nousevatko tänä keväänä uudelleen.




Rönsytiarellan vieressä kasvaa peittokurjenpolvi 'Biokovoa', lisäsin sen alkuja vielä keskemmälle penkkiä viime kesänä. Taaempana kukintaa suunnittelemassa punainen maksaruoho 'Firecracer' ja valkoisena kukkiva valkoalpi. Luulin ensin talven tuhonneen valkoalpin taimet, mutta onneksi ne kuitenkin nousivat pitkään mietittyään. Aivan kuvan oikeassa reunassa näkyy hieman valkoista loistosalviaa, jota tässä penkissä myös kasvaa.



Etualalla näkyvä tarhapäivänlilja 'Little Gipsy Ruby' selvisi ensimmäisestä talvesta, sen syvä väri sopii hyvin muihin lähellä kasvaviin perennoihin kuten punalehtiseen haltiankukkaan 'Twilight'.




Olisiko jo ensi kesänä enemmän kasveja kuin multaa? 




Tavoitteena on saada maanpeiteperennat osin pehmeästi rönsyämään kivien päälle. Toivon että tällä alueella olevat valkoisen, vaaleanpunaisen, hopean ja purppuran sävyt sointuvat toisiinsa. Tarkastelen kokonaisuutta ja muokkaan kasvivalintoja tarpeen mukaan.




Tästä yhdistelmästä pidin kovasti. Pehmeän pörreä ohotanmaruna, komeamaksaruoho 'Herbstfreude', maksaruoho 'Lime Zinger' ja takana korkeampana maruna, joka on ehkä aaprottimaruna? Katsotaan, leviääkö maruna liikaa.








Pari viikkoa myöhemmin maksaruohot ovat aloittamassa kukintaa.













Katsotaan, pystynkö esittelemään tulevana kesänä tämän graniittipenkin näyttävämmässä asussaan?  

lauantai 16. tammikuuta 2021

RUUSUPUISTON ALKUTAIVAL ELI ENSIMMÄINEN VUOSI







Ruusupuisto sai nimensä, koska on mukavaa, että puutarhan eri alueilla on omat nimensä, eikä 'marjamaa' tuntunut enää lainkaan sopivalta. Kyseisellä alueella on ollut lukuisia viinimarjapensaita ja aikoinaan parissakin eri kohdassa perinteinen kasvimaa ja perunamaa. Edelleenkin eteläreunassa kasvaa hyvin vanhoja viinimarjapensaita, joista viisi mustaherukkapensasta tuottaa parhaita mustaherukoita, joita olen ikinä maistanut. Nämä ovat varjeltuja aarteita. 


13.4.2020 vasemmalla näkyy luumupuiden kohopenkin pääty ja oikealla uuden graniittipenkin pääty. Kottikärryjen vasemmalla puolella näkyy osa vanhoista marjapensaista.


Mielessäni alkoi hiljalleen kypsyä uusia varovaisia ajatuksia alueen suhteen. Ensimmäinen mullistus oli graniittisista kivijalkakivistä tehty kohopenkki vanhan luumupuiden kohopenkin "jatkoksi" syksyllä 2019. Tässä vaiheessa en vielä osannut ajatella kovin paljon pidemmälle.




Vuoden 2020 huhtikuussa sai kymmenkunta ränsistynyttä ja rikkakasvien valtaamaa marjapuskan juurakkoa lähtöpassit. Oikeastaan meni yllättävän pitkä aika, ennen kun ymmärsin, että näinhän täytyy tapahtua. Kumma, miten sitkeästi saattaa jumittua johonkin vanhaan ilman, että sille on enää mitään perusteita? 




Huhtikuussa 2020 istutin ensimmäisenä kauniin riippajalavan. Harpoin aluetta pitkin poikin, katselin eri suunnista ja yritin nähdä puun aikuiseen kokoonsa kasvaneena ... ja kyseinen kohta tuntui oikealta. Samalla näkyi selvästi, etteivät lähistöllä "rivissä" kasvaneet juolavehnän perin juurin valtaamat karviaispensaat enää voineet jäädä paikoilleen. Oikeastaan helpotti, kun keksin, ettei minun tarvinnut enää yrittää kitkeä niitä kädet verillä. 

Tämän myötä 'päästin irti' myös vieressä kasvaneista herukkapensaista, ja jopas mieli keveni. Heti tuntui, että menneen painolastin sijaan tuli tilaa uusille innostaville mahdollisuuksille. Mielessäni näin kukkivia puita (huom. alueen nimessä on -puisto).  Ruusuorapihlaja löysi vaivattomasti luontevan paikkansa, kun ei tarvinnut enää väistellä marjapensaita.


1.5.2020 Ruusuorapihlaja etualalla, nurmikossa näkyvät myllerryksen jäljet poistettujen marjapensaiden johdosta. 












Käytin graniittipenkistä ylimääräiseksi jääneitä kiviä kohopenkin 'etureunan' pengertäjinä. Tässä vaiheessa mullos on aika silmiinpistävä, mutta kasvillisuuden myötä näkymä rauhoittuu ja muuttuu luontevammaksi, näin uskon.





Käytin vanhaa puista verhotankoa apuna, että sain kohopenkkiin istutettavat taimet oikeaan korkoon toisiinsa nähden. Silmällä näkee heti kauempaa katsoessaan, pitääkö istutettavaa taimea nostaa vai laskea. Kaivaminen ja kasvualustan muokkaus eteni neliö kerrallaan. Tällä alueella istutin taimet sitä mukaa kun kyseisen taimen paikka valmistui. Tarkkana saa olla, että pensasruusujen ja muiden taimien väliin jäi riittävästi kasvutilaa.





Pensasruusujen lisäksi istutin tähän purppuraomenapuu 'Aamuruskon' ja valkoisena kukkivan paratiisiomenapuu 'Dolgon. Ainakin toistaiseksi tässä kasvavaa myös nietospensaita 'Yuki snowflake' ja lamohietakirsikkaa. Näiden suhteen en ole vielä varma, jäävätkö tähän vai siirtyvätkö muualle.



25.6.2020 orvokit kukkivat sinisenä, nietospensaat valkoisena.



10.7.2020 lamopensasangervo kukassa penkin toisessa päässä, takana mustaherukkapensaita.





Multatilaa oli pitkälti ruusupensaiden väleissä, joten istutin muutamia kurjenpolvia, kuten etualalla näkyvän kyläkurjenpolvi 'Lauran', tarhakurjenpolven ja valkoisena kukkivan verikurjenpolven taimia alueelle pulskistumaan. Niitä on helppo siirtää myöhemmin sopiviin paikkoihin, jos ruusut vaativat enemmän tilaa.




Kuvan oikeassa reunassa näkyy riippajalava kevään vihreine lehtineen. Keskellä takana kasvaa tammi. Tästä kuvasta näkyy hyvin kuolemassa olevien kuusien latvat talon takana oikealla puolella. Nyt ne ovat poissa, kuten muistatte varmaan syksyn postauksesta.





Tämän portin kautta kuljetaan Ruusupuistoon, toivottavasti viime keväänä istuttamani kärhöt kiipeilevät siinä jo tänä kesänä ja toivon graniittipenkiin istutettujen perennojen tuuheutuneen viime vuodesta.




Miten pieniltä keväällä 2020 istutettujen puiden taimet näyttävätkään istutusvuoden kesänä. Keskellä kuvaa on ensimmäisenä ruusuorapihlajan taimi, olisipa hienoa nähdä edes pari kukkaa malliksi tulevana kesänä.




Jalosyreeni 'Moskovan kaunotar' kasvatti muutaman hienostuneesti tuoksuvan kukinnon, että pääsin niitä nuuhkimaan vähän istuttamisen jälkeen. Taaempana näkyvä puun taimi on paratiisiomenapuu 'Dolgo'. Syksyllä kaivoin nurmikot pois näiden väliltä, molemmat taimet ovat osa kukkivaa aidannetta. Takana kukassa ikivanhat pihasyreenit.






'Holger' Isabellansyreenit ovat myös osa kukkivaa aidannetta, vaikka tässä vaiheessa kesää suurin osa tulevasta aidanteesta on vielä nurmikkona.





Istutin tämän kohopenkin keskelle neilikkaruusu F.J Grootendorstin taimia, sillä neilikkaruusujen ei pitäisi tehdä kovinkaan paljon juurivesoja, lisäksi ne kukkivat pitkään ja runsaasti. Tarhakurtturuusu 'Sointu' muutti elokuussa graniittikiven vierestä parempaan paikkaan, kun ymmärsin sen kasvavan paljon kookkaammaksi kuin taimilappuun oli kuvattu. 




Tarhakurtturuusu 'Sävel' jäi graniittikiven viereen, sen pitäisi jäädä 'Sointua' matalammaksi. 







Tallennan tämän kuvan Ruusupuiston alkutaipaleen tietoihin, sillä kuvittelen näkymän olevan muutaman vuoden päästä aika lailla erilainen.





'Sointu' ja viinikärhö 'Etoile Violette' muodostavat tulevina vuosina viehkeän yhdistelmän. Tässä kärhö on vasta valeistutettuna.




Työ jatkui, tässä on tekeillä kärhön istutuskuoppa.










Ruusupensaat kasvoivat yllättävän paljon jo istutusvuoden aikana, mutta eihän kukinta vielä ollut kovin runsasta.




Kärhöt istutettuina ja edessä oikealla 'Sointu' omalla uudella paikallaan. Köynnöskaarien alle jäävä nurmikaistale poistui ja tein syksyllä jo pohjatyöt valmiiksi kivipolulle. Nurmikon poisto on muutenkin tässä kuvassa vielä vaiheessa ja rajaukset tekemättä.

Parin kolmen vuoden päästä toivon näkeväni köynnöskaaret peittyneenä kukkivilla kärhöillä ja erilaisten pensasruusujen luovan miellyttävää ruusuntuoksua samalla kun ruusujen täyttämät oksat ojentelevat kukkiaan ihasteltaviksi.











Teresanruusu eli rosa Therese Bugnet kukki kauniisti ja pitkään.




Aamun valo ei osu tähän kohtaan, mutta sen jälkeen valoa ja lämpöä riittääkin.




Loistokärhö 'Rouge Cardinal' ensimmäisessä kaaressa kasvamassa. Takana näkyy poikittainen mullosalue, siitä poistettiin vadelmapensaita ja muutama huonokuntoinen marjapensas.





Tässä näkyy keskeneräisenä loppukesän projekti, kun tein kukkivalle aidanteelle pohjatyötä valmiiksi. Keväällä pääsee istuttamaan lisää syreenejä ja pensasruusuja. Vasemmalla oleva puun taimi on rusotuomipihlaja, sekin muuten kuuluu ruusukasvien heimoon (hauska yhteensattuma täällä ruusupuiston alueella).

Ruusupuistossani ei siis kasva pelkästään pensasruusuja. Olen valinnut ruusujen seuralaiseksi kukkivia puita ja pensaita, joiden arvelen sopivan niiden seuraan. Mahdolliset virhearvioinnit kaivetaan pois ja ne jatkavat elämää jossain toisaalla puutarhassani. Toivottavasti voin kuvata teille tätä aluetta myöhemmin sellaisena kuin sen näen mielikuvissani olevan.




Moni ei varmasti jaksanut tänne asti, mutta tein tämän Ruusupuiston alkutaipaleen yhdeksi kokonaisuudeksi omaan puutarhapäiväkirjaani.



Puut
Paratiisiomenapuu 'Dolgo'
Purppuraomenapuu 'Aamurusko'
Riippajalava
Ruusuorapihlaja 'Paul's Scarlet'
Rusotuomipihlaja Amelancier lamarckii
Tuurenpihlaja

Pensaat
Isabellansyreeni 'Holger'
Jalosyreeni 'Moskovan kaunotar'
Köynnösruusu Rosa ’Henry Kelsey’
Lamopensasangervo
Lamohietakirsikka
Mustaselja 'Black Lace'
Nietospensas Yuki Snowflake
Neilikkaruusu F.J Grootendorst
Peruukkipensas 'Royal Purple'
Rosa 'Sea Foam' 
Tarhakurtturuusu 'Sointu'
Tarhakurtturuusu 'Sävel'
Teresanruusu