Pihassa kasvavat kartiovalkokuuset ovat oivalliset kantamaan valosarjoja tyylikkäästi.
Marraskuun ensimmäiset viikot olivat niin pilvisiä ja sateisia. Ensilumi satoi tiistaina 31.10 ja säilyi maassa viikon verran, tämäkin ajanjakso oli pilvistä ja sumuista.
Anoppini kuoli aivan yllättäen 8.11. Hän täytti kesällä 95 vuotta ja oli edelleen henkisesti virkeä ja asui omassa kodissaan itsenäisesti. Ambulanssin kyytiin hän lähti kotoaan äkillisten oireinen johdosta ja menehtyi pian sairaalaan saapumisen jälkeen. Ajoimme isännän kanssa vähän ambulanssin jäljessä, mutta on vaikea tietää, tavoittiko hyvästimme vielä hänet. Saimme olla rauhallisessa huoneessa mieheni sisaren kanssa saattamassa äitiä ja mummoa viimeiselle matkalle, sydämen syke hiipui hiljalleen ja pitkä hyvä elämä oli päättynyt.
Lastemme mummo oli lämminsydäminen ja aina lastemme asioista erittäin kiinnostunut. Lapsillemme jää mummosta hyvä ja rakas muisto. Mummo ehti nähdä neljä lapsenlapsenlasta ja nämä pikkuiset olivat hänelle elämän viimeisten vuosien todellinen ilo.
Isännän äiti tuli tämän tilan nuoreksi emännäksi 1952. Hän on kertonut paljon vanhoista asioista, muisti oli hyvä aivan loppuun asti. Mummon kuoleman myötä on suvun vanhimman elämä päättynyt. Hautajaiset ovat 1.12.
Olen ollut tosi kurjassa kunnossa viikon verran. Jostain saimme mieheni kanssa koronatartunnan ensimmäistä kertaa ja vointi on ollut varsin ankea. Tämän viikon olen lähinnä maannut peiton alla, yskinyt pään kipeäksi ja niistänyt litrakaupalla limaa. En ole herkkä sairastumaan, joten nyt sitten on sairastettu ihan perusteellisesti. Monta yötä on mennyt nukkumatta ja myös kuume verotti voimia. Ruokahalu hävisi kokonaan. Tänään tuntuu jo siltä. että ehkä voi toivoa taudin hieman hellittävän otettaan.
Hento valkoinen lumihuntu on nyt maassa ja pikkupakkasta näyttää mittari. Aurinko on ihan lähellä kevyen pilviharson takana.