Arboretumin muutokset etenevät vuosi vuodelta pienin askelin, koska kaikkea ei voi tehdä yhdellä keralla.
Istutin keväällä 2023 arboretumin peltosaralle kolme metsätammea. Kaksi näistä tuli omalle ”kummulle”, jotta tiukka savimaa ei nitistäisi puiden mahdollisuuksia. Kuvassa voi erottaa lehdettömät tammen taimet, joista toinen on Rillan pään takana ja toinen jonkun matkan päässä.
Vielä viime vuonna isäntä toi traktorilla multaa ja kiviä näiden kahden tammen välistä nurmea pitkin. Puita istuttaessani mittasin tammien väliin 8 metrin etäisyyden.
Tiesin jo istutusvaiheessa, että hieman tökerönnäköinen istutuskumpu ei ole lopullinen visio, mutta kaksi vuotta sitten oli tärkeää saada puut juurtumaan. Toivon, että jossain vaiheessa tammet rajaavat kauniisti arboretumin länsireunaa.
Tänä keväänä oli vihdoin muutoksen aika. Kohopenkki laajeni näiden kahden tammen välille ja alueen keskelle tuli portti köynnöksille. Tavoitteena on saada tasaiselle savipellolle vertikaalisia linjoja. Tietysti puut kasvaessaan tuovat niitä, mutta sitä odotellessa on kiva tuoda tunnelmaa myös köynnösporttien avulla.
Isäntä rakensi köynnösportin sivut huhtikuun yhtenä iltapäivänä. Vappuaattona asensimme portin paikoilleen. Nyt kestopuu saa kuivua ja saatan sutia portin tummaksi jo tänä kesänä, jotta se on väriltään yhteneväinen arboretumin ja keittiöpuutarhan muiden rakenteiden kanssa.
Äitienpäivänä pääsin viimein jatkamaan tätä projektia. Asensin ensin portin sisäpuolelle turveharkot reunustamaan kohopenkkiä ja pitämään mullat istutusalueen puolella.
Istutin köynnösportin betoniverkkoja pitkin kasvamaan lumikärhöt. Savimaan vuoksi kunnostin kärhöjen kasvualustan huolella ja kevensin paikalla olevaa raskasta maata hiekkapitoisella istutusmullalla. Sekoitin istutuskuoppaan myös biohiilikompostia. Toivon, että biohiili imee liian kosteuden itseensä ja kuivina kausina lahjoittaa kosteutta sitten kärhölle. Tein jälleen portin ulkopuolelle istutusalueen kohopenkiksi, mutta nyt tammet asettuvat luontevammin osaksi kokonaisuutta.
Muotoilin uuden istutusalueen portin molemmin puolin kanttausraudalla ja kaivoin todella rikkaruohoisen nurmikon pois, koska tähän tulee paljon perennoja. Työtä tehdessä realisoitui, miten raskasta savimaata tämä pelto on. Ihan kuin tiiliskiviä olisi irroitellut pois. Onneksi kastematoja oli paljon ja otin ne hellästi irti nurmipaakusta ja laitoin takaisin töihin.
Kanttasin nurmikkoa kaistale kerrallaan pois ja pitkään käytössä olleesta piikkipäisestä työkalusta katkesi jopa varsi, kun jouduin sen verran voimalla repimään ”tiiliskiviä” irti maasta. Konttasin tätä aluetta aika monta tuntia turpeita kiskoen.
Meistä on isännän kanssa tullut aika käteviä asentamaan robottiruohonleikkurin sähkölankoja uusiin muotoihin. Muutoksen myötä ”Touhu” ajaa nurmen portin alta, mutta muuten kiertää istutusalueen ulkopuolella. Eri vaiheissa kokeililmme, että aluesingnaali toimii, jotta on helpompi jäljittää vika, jos sellainen olisi tullut. Onneksi kaikki sujui ongelmitta.
Tietysti vaaditaan aikaa, että köynnökset kasvavat verhoamaan porttia ja aikaa tarvitaan myös perennoille, joita istutin tammien ympärille ja kärhöjen viereen kasvamaan.
Näin alkuun uusi kohopenkki näyttää vähän oudolta, mutta uskon sen asettuvan maisemaan samoin kuin arboretumin vähän vanhemmilla alueilla on tapahtunut.
Kuvan vasemmassa reunassa on arboretumin takareuna lännessä. Tämä pitkä sivu kulkee pellon koko mitan.
Mustaselja ’Cherry Lace’ on uusi tuttavuus, ennestään arboretumissa kasvaa ’Black Lace’ mustaseljoja. Lisäksi toisen tammen ympärillä kasvaa kaistale Grönlanninhanhikkia ja toisen tammen reunalla on keltajapaninangervojen ryhmä. Muutama pallotuija tuo vihreyttä ympäri vuoden ja toimii ehkä myös lumikärhön juurialueen varjostajana, vaikka eivät ne ihan vieressä kasvakaan.
Näiden lisäksi yritän saada matalia perennoja leviämään tammien ympärille ja vähän korkeampina myös päivänliljoja ja loistosalvian pikkutaimia, joita tilasin Korpikankaalta. Ne tuskin kukkivat vielä tänä vuonna, mutta viihtyessään tämän herkän ametistinvärisen salvian kukkien pitäisi muiden salvioiden tapaan houkutella perhosia.
Kaikki kuvassa näkyvät alueet ja istutukset (niitä kahta tammea lukuunottamatta) ovat alle vuoden vanhoja, joten uskon kaiken vielä muotouvan silmälle parempaan suuntaan.
Istutin portin köynnöstukiin, lumikärhöjen lisäksi, kaksi kelloköynnöstä molemmin puolin varmistamaan tämän vuoden verheyttä. Kärhöillä menee kuitenkin oma aikansa juurtumiseen ja paikoilleen asettumiseen. Varjostusverkot suojaavat nyt ensi alkuun kelloköynnöksiä auringolta ja tuulelta.
Aivan edessä on tuohituomi, joka kasvaa peltosaran eteläisimmällä istutusalueella. Seuraavana tämän alueen takana näkyy hieman uusi portti tammien keskellä.
Tämä kuva on otettu arboretumin ensiksi tehdyn alueen puolelta, uusi portti näkyy kauempana kuvan keskellä. Uskon ja toivon, että ajan myötä istutusalueet yhä paremmin asettuvat maisemaan.
Tammiportin alueella kasvavat seuraavat perennat:
- Hopeatäpläpeippi ’Pink Pewter’
- Isomaksaruoho ’Prillant’
- Kangasajoruoho ’Pink Chintz’
- Thymus praecox ’Coccineus’
- Loistosalvia ’Amethyst’
- Maksaruoho ’Coccineum’
- Patjarikko ’Pixie Pan Appleblossom’
- Rönsyakankaali
- Rönsytiarella
- Tarhapäivänlilja ’Pink Damask’
- Tuoksuorvokki ’Dara Freckles’
- Tuoksumatara
.jpeg)
