MAATA NÄKYVISSÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN

Maaliskuun loppusuora on menossa ja tämän verran on meillä paljastunut maata lumen alta talon eteläseinustalla. Hyvä alku, mutta todellisuus muualla puutarhassa on toisenlainen.

Mönkijän renkaiden alla on huvimajan alueen terassilaudoitus, ajattelimme kolata sen näkyviin, mutta homma olisi pitänyt tehdä puuterilumen aikaan. Nyt lumi on tuossa niin koppuraista ja tiukassa, että luovutin heti alkuun. Tehköön aurinko tehtävän. 

Suunnittelemme laudoituksen korjausta, sillä se on huonossa kunnossa.

Kovien yöpakkasten todennäköisyys on ennusteiden mukaan vähentynyt. Kovilla pakkasilla tarkoitan parin edellisen viikon yli -10 asteen pakkasia ja kylmää viimaa. Tuulenpuuskat puhalsivat monena päivänä ja tuntui välillä, että joku puu kaatuu niskaan.

Yöpakkaset ovat pitäneet lumen sulamisen hitaampana, mutta päivällä ihana aurinko on paistanut siniseltä taivaalta. Sain omenapuut leikattua viime viikon perjantaina ja muutenkin kiersin puutarhaa saksien kanssa. Paljon leikattavaa ja siistittävää on vielä edessä. 

Nyt minäkin pääsen esittelemään lumikelloja, jotka perinteisesti nousevat ensimmäisenä edellisen kuvan mongolianvaahteran juurella. 

Nuput ovat vielä tiukasti kiinni, mutta varmasti ihan pian ne aukeavat.

Kartiovalkokuusien ja nuorempien tuijien varjostusverkot ovat tarpeen aurinkoisella ja tuulisella säällä, koska maa on vielä jäässä.

Kovien tuulenpuuskien aikaan verkkoja on saanut pitää silmällä, sillä muutamat pienemmät verkot ovat lähteneet tuulen matkaan ja ovat vaatineet uuden asennuksen havun päälle. Rilla kyllä mielellään auttaa villisti lentävän verkon jahtauksessa, mutta se mokoma ei laita niitä paikoilleen.

Olen siistinyt perenna-alueita sieltä täältä sen verran, mitä lumen alta on paljastunut. Yön pakkasen jälkeen hankikanto on auttanut pysymään kovan lumen päällä. Ihan mukava silputa kuivia talventörröttäjiä kaikessa rauhassa mullan pintaan. 

Osan perennojen kuivista varsista olen vienyt kompostiin tekeytymään.

Olen todella tyytyväinen, että lämpökompostori on puhissut ihan koko talven, luukkua avatessa höyry nousee. Kohtuullisen lämmin talvi on auttanut. Olen lisännyt biohiiltä jokaisella biojätteen lisäyskerralla. 

Katsura on suojassa verkon takana ja siilikuusi nököttää kallion vieressä. Eiköhän täälläkin lumet pian sula, sillä lähestymme jo huhtikuun alkua. 

Odotan niin hartaasti kaikkien pienten sipulikukkien näkemistä.