Kasvatin tänä vuonna kolmatta kertaa siemenestä kelloköynnöksiä. Kylvin omat kelloköynnökseni tänä vuonna 6.2. ja vaihdoin taimet sisällä suurempiin ruukkuihin 17.3. Kolmannen siirron tein vielä ulkoruukkuihin tai istutin maahan.
Kahtena edellisenä vuonna kelloköynnökset kasvoivat hyvin suurissa ruukuissa ulkona ja tänä vuonna käytin samoja ruukkuja kuin viime vuonna.
Ilmeisesti tämän vuoden kova paahde ei oikein sopinut ruukussa kasvaville kelloköynnöksille tai sitten niitä olisi pitänyt kastella enemmän kuin kerran päivässä. Kuvastakin huomaa, että lehdet ovat osittain ’kovemmat’ ja kuivahkot. Helle ei saanut näitä ruukussa kasvavia kelloköynnöksiä aikaistamaan kukintaa, sillä viime vuonna samoissa paikoissa kasvaneet kukkivat aikaisemmin.
Kasvihuoneen viereen laitoin tänä vuonna onneksi vain yhden kelloköynnösobeliskin. Tämäkin ruukussa kasvava kelloköynnös on näyttänyt vähän kärsineeltä samalla tavalla kuin talon päädyssä oleva. Molemmissa on ollut muutama yksittäinen kukka, mutta ei samaan tapaan kukkaryöppyä kuin viime vuonna.
Sitä vastoin Arboretumissa maahan istutetut kelloköynnökset voivat erinomaisesti korkeissa köynnösporteissa, vaikka istutin ne kasvupaikalleen vasta touko-/kesäkuun taitteessa. Ilmeisesti kosteus säilyy kasvualustassa paremmin.
Ensimmäinen kukka ilmestyi heinäkuun 13. päivä ja sen jälkeen nuppujen ja kukkien määrä on lisääntynyt tasaista tahtia. Myös lehdistö on samalla tavalla kaunis kuin aikaisempina vuosina.
Näitäkin olen tietysti kastellut, mutta ei suinkaan joka päivä. Kasvua voi hyvällä syyllä sanoa reheväksi.
Osa köynnöksestä on siirtynyt maanpeitekasviksi ja osa verhoaa portin.
Kuvasta näkyy vähän heikosti, mutta katossa on nuppuja vieri vieressä, vähän kuin pystytukka konsanaan. Pian on hauska nähdä nuput kukkivina.
Vertailun vuoksi laitan kuvan toisen köynnösportin tuoksuköynnöskuusamasta. Tämä on myös istutettu kesäkuun alussa ja kasvuun lähtö onnistui hyvin. Köynnös on kiivennyt portin yläreunaan saakka ja on kukkinut, mutta ensimmäisenä vuonna kasvu on vielä harvaa. Toivottavasti talvi menee hyvin ja ensi vuonna kasvu on jo rehevämpää.
Tämän portin toisella sivulla on kelloköynnös, jotta vihreyttä tulee jo tälle kesälle enemmän.
Toivoin keväällä, että nämä köynnösportit kasveineen tuovat nuoren arboretumin 'tyhjyyteen' runsautta, koska puiden kasvua saa vielä odottaa. Mielestäni ne täyttivät tehtävänsä. Edessä näkyy tänä keväänä istutettuja atsaleoja (keskellä) ja vasemmassa reunassa purppuraheisiangervo 'Lady in Red'. Maanmyötäisesti kasvaa lamoherukkapensaita.
Muutama metri siirrytty edellisen kuvan paikalta oikealle. Pensasalueen päädyssä (molemmissa päädyissä) kasvaa metsätammi. Tammien keskinäinen etäisyys toisistaan on 10 metriä.
Vielä lopuksi täältä suunnasta lähempää katsottuna. Kallion vieressä kasvaa kellokuusama 'Kellokas'.
Tämän kuivan ja paahteisen kesän perusteella näyttää siltä, että kelloköynnökset viihtyivät paremmin maahan istutettuna tai sitten olisi pitänyt kastella ruukuissa olevia pari kertaa päivässä, sillä minulla ruukut olivat auringon paisteessa.
Millaisia kokemuksia teillä oli omien kelloköynnöstenne suhteen tämän kesän osalta?


















































