perjantai 7. heinäkuuta 2023

VUOROSSA RITAUSMA JA MUUTAMA MUU RUUSU

 



Tarhakurtturuusu ’Ritausma’ Rosa Rugosa -ryhmästä on aina yhtä kaunis kukkiessaan. Mikä herkkyys kerrotuista terälehdissä piileekään.



Tänä kevään minun olisi pitänyt rohkeasti poistaa enemmän vanhoja paksuja oksia tästä kolmen pensaan ryhmästä, pensaat on istutettu 2018 eli ikää näillä on jo 5 vuotta. Jäin kuitenkin odottelemaan, jos karahkoihin kuitenkin tulisi lehdet (virhe). Tästä seurasi, että olen sittemmin alkukesän aikana leikannut monessa vaiheessa Ritausma pensaasta tököttäviä piikkisiä kuivia oksia (aina piikki tai pari sormissa). Ajattelin jo, etteivät Ritausmani kuki tänä vuonna lainkaan, mutta onneksi olin siinä asiassa väärässä.

Tosin tämä suurin kukkaloisto on hieman väärällä puolella eli arboretumin puolelta katsottuna. Poistin liian myöhään kesällä toiselta puolelta sen verran monta kuivaa oksaa, ettei niihin ehdi kukat ainakaan tähän normaaliin kukinta-aikaan.



Vaalea ruusu on siis ’Ritausma’ ja pinkki on tarhakurtturuusu ’Pink Pavement’. Tässä kuvassa on kaksi Ritausmaa. Kolmas kuvan ulkopuolella oleva pensas jäi vähäiselle kukinnalle, koska siitä poistin vielä viime viikolla melkein kaikki oksat, sillä kuiviin oksiin tuli niin huonosti lehtiä. Tätä kyseistä kolmatta puskaa en ole leikannut oikeastaan yhtään viiteen vuoteen ja sehän on tietysti huonosti toimittu, ohjeiden mukaan Ritausmaa kannattaa leikata siten, että poistaa keväällä kuivuneet tai paleltuneet oksat ja aina muutaman vuoden välein kasvustosta poistetaan vanhimmat oksat alhaalta asti. 

Aina tähän vuoteen asti asti reunassa kasvava Ritausma kukki aivan yltiöpäisen runsaasti, joten ehkä sen täytyy nyt saada uudistua.



Ritausman huonoina puolina on kukkien herkkyys muuttua sateessa ruskeiksi, mutta kuten näette, sitä on tapahtunut aika vähän. Jos päivittäinen sade jatkuisi, niin kyllähän se vaikuttaa kukkiin. Olen havainnut, että kukinnan alkuvaiheessa sateesta ei ole niin suurta haittaa kuin kukinnan keski- ja loppuvaiheessa. 

Ritausman pääkukinta ajoittuu meillä heinäkuun alusta noin seuraavan kolmen viikon ajaksi, mutta kukkia ilmestyy tämän jälkeenkin aina syksyyn saakka. Poistan kuihtuneet kukat, tämä lisää kokemukseni mukaan kukintaa. 



Reilusti karsittu kolmas pensas on aivan kuvan vasemmassa kulmassa. Täytyy viedä pensaan alle palanutta kompostia ja uutta multaa, jotta se jaksaa vielä aloittaa uudelleen oksien kasvattamisen. Tulevina vuosina on muistettava, että on paljon järkevämpää poistaa paksut karahkat johdonmukaisesti heti keväällä, sillä silloin pensas käyttää voimansa kauniin uuden pensaan tekemiseen ja kukkii silti ainakin jonkun verran. Ritausma kukkii muistaakseni sekä edellisen vuoden että saman vuoden versoilla.

Tykkään edelleen kovasti tästä näkymästä huvimajan takana. Korkealla kaartuvat oksat kuuluvat mongolianvaahteralle, jonka istutin ehkä 33 vuotta sitten. Olen myös tyytyväinen, että isäntä järjesti laitumella sikin sokin olleet kivenjärkäleet puutavarakuormaimella tähän kuvassa näkyvään järjestykseen ja ruusut on istutettu kivien ympäröimään solaan (istutusalueen leveys 1,5 m ja pituus 4 m). Ruusut ovat viihtyneet kohopenkissä ja on aika näppärää, että piikkiset ruusut ovat tavallaan ’karsinassa’, eivätkä houkuta lasten ja eläinten sulkeltamiseen ruusupuskaan.



Tämä kuva on otettu vastapäisestä suunnasta. Kärhökaaren kolmion toisella puolella kasvaa myös ’Pink Pavement’ ruusuja kera valkoisen 'Blanc Double de Coubert'  ruusun. 



Tämä kuva on otettu samasta ruusupuskasta niin että katse on keittiöpuutarhan suuntaan. Pellolle (siis nykyiseen arboretumiin) istuteut pilvikirsikat ovat jo kasvaneet ihan puiden kokoiseksi. Haluan ohjata katseenne myös köynnöskaaren takana näkyvään purppuraomenapuu ’Rixiin’, se on kasvanut mukavasti viidessä vuodessa ja on aika miellyttävän mallinen.

'Pink Pavement' ruusu on aika perusjuttu, mutta sen hyvinä puolina on pitkä kukinta heinäkuusta syksyyn ja lisäksi se on helppo tapaus. Suurilla tiluksilla tarvitaan näitä vaivattomia ja pitkään kukkivia pensaita.



Tämä arboretumiin viime vuonna istutettu ruusu on sammalruusu Tertinkartano Rosa Centrifolia Muscosa -ryhmästä. Istutin näitä 2 ja kerron lisää kun tutustumme paremmin. Tuoksuva kukka on kaunis.



Hämmästelen, että viime aikojen sateista huolimatta jaksaa Ruusupuiston 'Sointu' kukkia ihan valtavasti. 



Samoin on laita 'Sävelen' suhteen. Molemmat näkyvät pitkälle kukkaloistossaan. 



Lopuksi kuva 'Ritausman' kivien takaa kohti kauempana näkyvää Ruusupuistoa, Siellä näette 'Sävel' ruusujen valkoisen kukinnan. Kuva on otettu eilen. Huvimajan edessä aukesi lisää pioneja, nämä tummat aniliininpunaiset kerrotut pionit ovat talon vanhoista pioneista napatusta juurakosta. Lajinimeä en tiedä.

Viime yönä satoi taas 11 mm. Onneksi eilen oli aurinkoinen päivä ja nyt taas näyttää aurinko tulevan esiin pilvien takaa.


20 kommenttia:

  1. Hienoa, että tullut sadetta, ja sade ei kuitenkaan ole vienyt ruusujen kukintaa. Upeita ruusuja ja juuri tuollaiset ruusumäärät sopivat hienosti suuriin penkkeihin. Tuoksukin on varmasti mahtava tuoksuvien ruusujen lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme, että melko suuret sademäärät ovat etupäässä tulleet kauniisti eli kasvustot ovat mirrinminttua lukuunottamatta pystyssä eikä sade ihan pahasti riepottanut edes pioneja.
      Pienellä pihalla ei kaikkia kasvattamiani ruusuja voisi ajatellakaan kasvattavansa. Tuoksuvien ruusujen tuoksu on miellyttävää (oma kokemus), ei päällekäyvä.

      Poista
  2. Aivan mahtavan ihania ja runsaskukkaisia ruusuja!
    Kaipa nämä leikkuuasiat(kin) täytyy opetella kantapään kautta. Viime vuonna vannoin, että leikkaan keväällä apteekkarinruusun, sillä se jotenkin retkottaa joka suuntaan. No, en sitten leikannut ja se retkottaa entistä pahemmin joka suuntaan. Mikähän siinä on niin vaikeaa silloin keväällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta! Minäkin tiesin ja muistin ohjeen, mutta kuten sanoit, sitä vain jättää tekemättä ja ajattelee, että ehkä tuo vielä pärjää / ei tarvitse tänä vuonna. Ritausman oksat ovat tosi piikkiset ja se myös hieman saa viivyttelemään. Nyt taas totesin, että olisi vain pitänyt tehdä työ reippaasti ja kunnolla heti varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista. Paksut karahkat näkyivät niin selvästi, ettei olisi tarvinnut arpoa.
      Onneksi Ritausma näytti kuitenkin näinkin paljon kukkia.

      Poista
  3. Ihanaa ja runsasta ruusujen kukintaa. Tuoksu leijailee varmaan ihanasti nenään ohi kulkiessa. 😊

    VastaaPoista
  4. Upeat ruusut. Minä vedin viime vuonan kaikki rugosa-suvun ruusut juuresta poikki. Tänä vuonna ovat kasvaneet täyteen loistoonsa ja kukkivat hienosti, mistään ei huomaa, että vuosi sitten olivat kymmenen sentin tapilla keväällä. Tuo kivikarsina on hyvä idea, siinä pystyy myös vahtimaan mahdollisia juurivesoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerralla koko pensaan katkaisu on toinen hyvä tapa uudistaa nämä ruusut. Tein sitä aina sen hävitetyn kurtturuusun kohdalla hyvällä menestyksellä. Pitää muistaa tämä ensi keväänä, jos yhtään epäilyttää kahden vaiheilla.

      Poista
  5. Sinulla on ruusujesi ympärillä hyvää suojaa ja lämpöä kivimuurista, mutta toisaalta ihanasti tilaa ja ilmaa kasvaa ja tuuhentua! On kyllä mahtava kukinta, etenkin sävel ja sointu laittavat parastaan! Tuolla on varmasti ihanaa kuljeskella ja nuuhkia ruusuntuoksuja! Kivimuurin kivet ovat upeasti sammaloituneita ja sopivat hienosti juuri ruusujen muuriksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina välillä tulee keksineeksi hyviä ideoita ;). Sävel ja Sointu ovat kiva parivaljakko ja niistä saa todella runsaan kukinnan, kun tämä kukinta on ns. ohi, alkavat ne tehtailla uusia nuppuja ja kukkia pienen tauon jälkeen. Ihan kukatonta vaihetta niillä ei ole ennen syksyä. Kiitos Sirkku.

      Poista
  6. Kauniita ruusuja ja voin kuvitella miten ihana tuoksu tuolla on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että on paljon vaihtoehtoja ja löytyy monenlaista kaunista jokaisen makuun.

      Poista
  7. Oi, miten kauniita ruusupensaita ja valtavasti kukkia. Yksi pieni puska ei edes noin suuressa puutarhassa näkyisi. Fiksua istuttaa samaa lajia useampi lähekkäin. Isokokoiset kivet tuovat hienon kontrastin herkille ruusuille.
    Noin isoa mongolianvaahteraa en muista nähneeni. Tosin kiinnostuin niistä vasta muutama vuosi sitten. Minusta se on kaunis puu.
    Voin helposti yhtyä Sailan toteamukseen, sillä itsekin suunnittelin Kirjoapteekkarinruusun leikkaamista. Niin vain jäi leikkaamatta ja nyt sen hennot oksat kiemurtelevat sinne tänne, enimmäkseen maata pitkin. Rugosa-ruusuja olen leikannut kokonaan alas ja hyvin ovat kasvaneet ja kukkineet jo samana vuonna. Niin piti tehdä Ritausmallekin, mutta siihen pätee sama "mihin lie keväällä unohtunut" -tarina. Teen parhaillaan "to do" -listaa, johon kirjaan myös ensi keväälle ja vuodelle ajoitettuja juttuja. Omassa päässä ne pyörivät kuin tyhjässä tynnyrissä, mutta eivät tule oikeaan aikaan ulos. Mustaa valkoisella toimii meillä paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on tosiaan pakko ajatella määriä vähän eri tavalla kuin pienessä pihapiirissä.
      Minusta suureksi kasvaneet mongolianvaahterat ovat todella kauniita. Minulla on näitä eri puolilla ja isoja on yhteensä 4. Niistä saa puutarhaan hauskaa tunnelmaa.
      Minunkin To do-listalla oli keväällä Ritausman leikkaus, mutta niin vain jäi ja jäi .. ja sitten ajattelin katsoa, jos kuitenkin oksat vihertyisivät hyvin. Ehkä opin tästä kokemuksesta jotain?

      Poista
  8. Kauniita :) Vaihtaisin Snow Pavementini heti Ritausmaan tai johonkin muuhun hempeyteen, jos voisin. Snow P. on pikkuisen liiaksi violetin siniseen kallistuva ja en tykkää sävystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritausmasta varmasti tykkäisit. Snow Pavement on monelle oikein mieleinen, mutta eri sävyt pitää sattua oman puutarhan värimaailmaan ja puutarhurin toiveisiin :).

      Poista