sunnuntai 3. marraskuuta 2019

ISTUTUKSET HUVIMAJAN ETELÄPUOLELLA

25.5.2019 alkutilanne tänä keväänä

Huvimaja rakennettiin vuonna 2002 aikaisemmin paikalla olleen leikkimökin tilalle. Huvimajan eteläpuolelle istutin tuolloin robustaruusuja Rosa Robusta. Ruusut kukkivat kauniisti, mutta menetin joka talvi muutaman taimen. Toinen harmi olivat vartetun ruusun villiversot, joita sai olla koko ajan leikkaamassa pois. Sain lahjoituksena (hmm..) kanadanvuokon taimia ja istutin niitä innoissani ruusujen viereen, ajattelin kanadanvuokon kukkivan ennen ruusuja ja sopivan kivasti alueelle. No, arvaatte varmaan, miten tässä kävi. Kanadanvuokko tosiaan kukki kauniisti, mutta parissa vuodessa kasvusto levisi aivan holtittomasti, eikä sitä saanut kitkettyä pois piikkisten ruusujen välistä. Viimeiset ruusut piti lopulta kaivaa pois, että sain kitkettyä ruusunjuurakoissa piileskelevät kanadanvuokot.




Useamman vuoden taistelu kanadanvuokon kanssa on toivottavasti jo voitettu, tosin vieläkin saattaa löytyä yksittäinen siementaimi. Seuraavana kokeiluna siirsin toisaalta mirrinminttua, mikä on viihtynyt valtavan hyvin. Mintutkin ovat herkkiä leviämään, mutta mirrinminttu on ollut kesy tapaus kanadanvuokon jälkeen.

Toukokuussa 25.5.2019 laajensin aluetta ja istutin paikalle rungollisen "Palibin" pikkusyreenin Syringa meyeri Palibin. Olin haikaillut tämän ihanan pikkusyreenin hankintaa ja tämä kyseinen kohta tuntui juuri oikealta istutuspaikalta. Koska vapaata multatilaa tuli laajennuksen jälkeen reilusti, istutin tämän kasvukauden ajaksi pikkusyreenin juurelle esikasvattamiani tsinnioita, myös siemenestä kasvattamani lehtoakileija "Nora Barlowin" taimet päätyivät alueelle vahvistumaan. Purppuraista isotähtiputkea on muutama pikkutaimi kasvamassa mirrinmintun vieressä. Vielä talven ajan pohdiskelen, mitä monivuotista matalakasvuista istutan pikkusyreenin juurelle. 



Kuvakulma Ritausman vierestä katsottuna. Mirrinmintun kukinta on ollut vuodesta toiseen käsittämättömän pitkäkestoinen ja sininen kukkapilvi näkyy pitkälle. Pörriäiset ja perhoset viihtyivät hyvin sekä tsinnian että mirrinmintun kukissa. 



Pari vuotta sitten jaoin liian tiiviiksi kasvanutta kermanvaaleaa jaloangervoa ja sijoitin siinä vaiheessa osan ylijäämätaimista mirrinmintun viereen. Paikka on ymmärrettävästi ollut hieman liian lämmin jaloangervolle. Elokuussa pääsin jatkamaan tämän alueen kunnostustöitä, jotka jäivät toukokuun lopussa kesken. Päädyin nostamaan jaloangervot pois ja samalla sain kunnostettua kasvualustan perinpohjin ja laajensin istutusaluetta.





Nyt uusitulla alueella kasvaa useampi kiinanpioni lajikkeista Duchesse de Nemours, Jan van Leeuwen, Niemcewicz ja jakopala talon ikivanhoista aniliininpunaisista kerrotuista pioneista. Reunaan istutin pitkään kukkivaa jakokurjenpolvi "Rozannea" Geranium Rozanne.



Syksyllä laitoin tyhjään multatilaan aikaisen tulppaanin ja muistaakseni myös ukkolaukka "Purple sensationin" sipuleita (miten tämä voi unohtaa? - ainakin vakaa tarkoitus oli tehdä näin). Ensi kasvukauden aikana tarkastelen kokonaisuutta ja ehkä täydennän sitä vielä jollain sopivalla perennalla. Ehdotuksia otetaan vastaan. Kanttaamalla on helppo laajentaa :).Yläpuolella olevassa kuvassa näkyy kivetty kulkuväylä huvimajan patiolle. Kulkuväylän toinen puoli on myös muotoutumassa uudelleen. Siellä kasvaa jo eri perennojen alkuja, joita pääsee jakamaan keväällä. Mutta saattaa sinne tulla jotain ihan uuttakin (päässä sinkoilee suunnitelmia).
Kolme enkeliperhoangervon Gillenia trifoliata taimea on kasvanut rohtokatajan vieressä jo kesästä 2018 asti. Kukka on ihanan hentoinen, toivon näiden kasvavan ensi kesänä vielä suuremmalla alalla. Enkeliperhoangervo kukkii heinäkuussa pienin kevein valkoisin kukin, vaikka kasvustosta tulee kookas, se näyttää sirolta ja keveältä. Lehdet saavat kauniin syysvärin. Perhoangervo viihtyy tuoreessa, multavassa ja läpäisevässä kasvualustassa (minulla kohopenkissä).

Tsinniat peittivät osan kasvualustasta tänä kesänä. Taimia kuluu isolla tontilla melkoisesti, jos haluaa niiden näkyvän. Yleensä en raaski ostaa perennoja kerralla riittävästi, vaan laajentelen alueita pikkuhiljaa. Omien vanhojen perennakantojen jakopalat toimivat monesti maanpeitteenä, kunnes alue muokkautuu haluttuun suuntaan. Pitää myös perehtyä paremmin perennojen siemenestä kasvattamiseen. "Nora Barlowit" onnistuivat ainakin hyvin, vaikka kukkia ei vielä tänä kesänä näkynyt. 

Otan teiltä mielelläni vastaan ehdotuksia kohtuullisen matalista perennoista, mitkä sopisivat pikkusyreeni Palibin juurelle ja eteen. Olisi nimittäin kiva, että Palibin runkoakin näkyisi. Välillä sokeutuu miettimään vain itselle tuttuja vaihtoehtoja, vaikka ihania lajeja löytyisi muitakin. Värimaailma on nyt sinisen (mirrinminttu, Rozanne kurjenpolvi), valkoisen (pionit Duchesse de Nemours, Jan van Leeuwen) ja aniliininpunaisen kerrotun pionin ja Niemcewicz puolikerrotun pionin, täydennettynä purppuranpuniasella isotähtiputkellä ja akileija Nora Barlowilla.

Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet lukijat, olen iloinen teistä kaikista!













22 kommenttia:

  1. On kyllä kaunis piha! Itselläni pikkuriikkinen rivitalopiha ja ostin pari vuotta sitten siihen tuollaisen runkosyreenin. Viime kesänä oli kyllä niin surkean näköinen...lehdetkin pieniä, mutta kukki kyllä. Kukinnan jälkeen ei mitenkään kaunis...mitähän tein väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele Ruusukummusta! Vaikea sanoa, mikä voisi olla syynä ostamasi runkosyreenin "surkeuteen"? Kaikki Syreenit taitavat tykätä multavasta kasvualustasta ja ovat kalkinsuosijoita. Istutimme tyttären uudelle pihalle pihasuunnittelijan ohjeen mukaisesti runolliset Palibin syreenit vuonna 2017 ja ne ovat kasvaneet tosi kauniisti. En ollut sitä ennen törmännyt koko kasviin ja ihastuin kovasti. Vaikka lehden koko on pienehkö, niin pikkupuun malli on ollut kaunis ja lehdistö tuuhea. Istutimme tästä innostuneena tyttärelle toiseen kohtaan 2018 uuden parivaljakon näitä Palibin syreenejä, myös ne ovat lähteneet hyvään kasvuun. Ensimmäiset kasvavat varjoisan etupihan puolella ja seuraavat auringossa, molemmissa valo-olosuhteissa kasvu on ollut onnistunutta. Mutta aina ei voi tietää, mikä näitä kasveja vaivaa, jos parhaansa yrittääkin. Toivotaan, että ensi vuosi yllättäisi myönteisesti!

      Poista
  2. Ihanan kaunis huvimaja ja sen ympäristö! Niin kiva värimaailma noissa istutuksissa. Uskaltaisikohan teillä kokeilla laventelia, se on niin kiva ja paahdetta kestävä perenna, minulla tekee siementaimiakin vähän (saisi levitä enemmänkin, kun peuratkaan eivät sitä syö). Joku pikkukurjenmiekka (Iris Pumila-Ryhmä), siis niitä "saksankurjenmiekan" matalia lajikkeita, voisi ajatella, kukkisivat jo aikaisin kevätkesällä ja sitten olisi komeat pystyt miekkamaiset lehdet loppukesän. Sekin vaatii paahdetta kukkiakseen hyvin. Niissä on paljon sinertäviä värejä, vaikka Blue Denim, hempeä vaaleansininen. Tai sitten sellainen oikein perinteinen tummanvioletti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila ja ihania ehdotuksia! Laventelista pidän kovasti, ensimmäinen talvetuskokeiluni toisaalla ei onnistunut, mutta tämä voisi olla parempi paikka. Laventelia ajattelin keväällä istuttaa joka tapauksessa keittiöpuutarhan kivipenkkiin, samalla voisi kokeilla tähänkin. Pikkukurjenmiekat ovat tosi kauniita, niitä minä voisin jakaa omistanikin ja tuo sinun ehdottamasi lajike kuulostaa ihanalta, jos jostain sen tapaisin. Kiitos hyvistä ideoista.

      Poista
  3. Ihanalta näyttää! Kauniin kaareva, huvimajaa myötäilevä muoto penkissä. Hyvät kasvivalinnat myös. Mirrinmintun sininen kukkapilvi loistaa kauas. Sailan ehdotus pikkukurjenmiekasta saa peukun täältä. 'Palibinin' juurelle voisi sopia myös joku hopealehtinen kasvi. Ei kyllä tule yhtään sellaista mieleen, mikä viihtyisi samanlaisissa oloissa kuin syreeni... Kurjenpolvissa on lajikkeita vaikka miten paljon, eli jos mitään muuta ei keksi, niin voi valita niistä jonkun :D Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Minna! Hopealehtinen kasvi sopisi kyllä värimaailmaan. Kääpiökurjenmiekat ovat ihania ja kurjenpolvista voisi ottaa jonkun lajin, mikä kukkisi aikaisemmin kuin Rozanne. Hauskaa saada ehdotuksia - hyvää viikkoa sinullekin!

      Poista
  4. Kauniita perennakokonaisuuksia.
    Tuli heti mieleeni tuohon pikkusyreenin juurelle värinsäkin puolesta sopiva mattomaisesti leviävä, matala ja hyvälle tuoksuva kaukasianpitkäpalko Arabis caucacica. Sitä on saatavana sekä vaaleanpuna- että valkokukkaisena. Se viihtyy niukkaravinteisessa maassa, joten mietin vain onko se siltä osin tuohon paikkaan sopiva?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin Kruunuvuokko, kaukasianpitkäpalko on kyllä jollain lailla viihtynyt kohopenkissä Erstaa koristeomenapuun juuristolla. Joskus kasvit yllättävät pärjäämällä, vaikkei aivan optimaaliset olosuhteet olisikaan. Kannattaisi varmastikin ottaa jakopala kokeiltavaksi. Omani lajinimi ei ole tiedossa, on ollut minulla kauan. Kiinnostaisi tuo sinun ehdottama laji.

      Poista
  5. Kaunnita kuvia ja uskomattoman hienoja istutuksia! Täälläkin tuo perhoangervo tulee vastaan, tosi ihatuttava kasvi. HYvää marraskuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puutarhurintytär! Perhoangervo on tosiaan kaunis, näin sen ensimmäisen kerran Mikkelinpuistossa isompana kasvustona ja ihastuin kovasti - ostin heti samalla reissulla omat taimeni.

      Poista
  6. Sailan ehdotus matalista saksankurjenmiekoista on hyvä, niiden keskeltä runko erottuu hyvin. Minulla taitaa olla samaa Rozanne-kurjenpolvea, se kukkii vieläkin vaikka on ollut lunta ja pakkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Katja, on kiva saada ehdotuksia. Rozanne taitaa olla pisimpään kukkiva kurjenpolvista - ja on minusta tosi kaunis. Onneksi täältä blogeista sain idean etsiä Rozannen taimia itsellekin.

      Poista
  7. Onpa kaunista ja niin kauniit istutukset. Ihan tulee kesää ikävä jo nyt, kun katselee näitä kuvia, vaikka on vasta marraskuu. Pikkukurjenmiekka on minunkin ehdotukseni, kuten Sailallakin. Mukavaa marraskuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! Kesäkuvia katsellessa vihreys ja valo saavat kyllä ikävöimään kesää. Talvella on onneksi aikaa suunnitella. Pikkukurjenmiekka ainakin löytää paikkansa tuonne ja varmaan muutama muukin uusi taimi. Hyvää marraskuuta sinulle, etsitään tästäkin vuodenajasta jotain hyviä puolia - ainakin valot puutarhassa ilahduttavat.

      Poista
  8. Huvimajan ympäristö on todella kaunis ja istutukset näyttävät ihanan runsailta ja reheviltä. Mirrinminttu on kyllä upean näköinen! Minnan ehdotus kurjenpolvista pikkusyreenin juurelle saa minultakin kannatusta. Niistä löytyy niin monta kaunista lajiketta, mistä valita. Mukavaa marraskuista viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi! Mirrinminttu tosiaan loistaa pitkälle, varsinkin kun auringon valo osuu siihen. Ja kukinta-aika on melkein koko kesän mittainen. Kurjenpolvia ajattelin lisätä, jotta ryhmään saa lisää vaihtelevuutta ja sävyjä. Kiva, että laitatte ehdotuksia :).

      Poista
  9. olipa kiva ylläri Päivi löytää blogisi nyt bloggerista!
    teidän talo on kyl ihanalla paikalla ja miten mukavia muutoksia puutarhanne onkaan kokenut viime vuosina. perennapenkeistäsi löysin monta uutta tuttavuutta, tuota enkeliperhoangervoa tekisi mieli kyl kokeilla myös omalle pihalle, Hulevesipenkkiin.
    luin huolella läpi kasvihuonepostauksesi. meilläkin on suunnitteilla tehdä toinen kasvari. toki se tulisi vanhoista rivitalon purkuikkunoista. odottavat jo tuolla takapihalla pressujen suojassa valmiina.
    oli mukavaa löytää Sinut myös oman blogini vieraskirjalta:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimästi tervetuloa Ilona seuraamaan blogiani tänne bloggerin puolelle, mietin muutosta jo pidemmän aikaa ja lopulta onnistuin sen toteuttamaan :). Enkeliperhoangervo on tosi kaunis ja oikeaan kokoon päästessään on näyttäväkin. Kasvihuoneen teko vanhoista ikkunoista on erittäin kannatettavaa, jos sopivat tarpeet ovat jo hallussa. Persoonallisenkin siitä saa kaupan päälle! Jatketaan yhteistä matkaa puutarhasta iloiten :).

      Poista
  10. Aivan ihana istutusalue mille on tilaa laajentua. Alppiasteri on aika kiva kasvi ja aika matala ja tietysti kaikki esikot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Laajentumaan pääsee kyllä helposti, kun vaan ryhtyy kanttaamaan ;). Kiitos sinullekin ideoista. Hyvä, että muistutit esikoista, minulla on siemeniä hankittuna, voisi kokeilla onnistuuko kylvös.

      Poista
  11. On sulla mahtava milijöö hoirettavana ja myllättävänä :) Hianoja kokonaasuuksia puutarha täynnä. Tämäki o hiano ja viälä paranoo aijan kans. Mirrinminttua ja Rozannea o mullaki. Molemmista tykkään, mutta jäläkimmääne oli ny kesällä pikkuusen nurruune. Voishan tuaho laittaa jotaki punertavaaki. Kurijenpolovista yks pisimpähän kukkiva o vaalianpunaane neironkurijenpolovi, toinen o Balleriina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle! Kiitos myös ideoista, olen itsekin miettinyt tuota neidonkurjenpolvea, sitä minulla ei vielä ole. Ballerina kasvaa toisessa kohdassa ja se on kyllä kaunis. Onhan tässä hehtaarin puutarhassa puuhaa, mutta kiva on tehdä - vaikkei valmista ihan tulekaan.

      Poista