lauantai 31. tammikuuta 2026

TALVEN KOURISSA

 



Johan on jälleen kylmää. Mittari näytti eilen ja tänään aamulla -26,8 astetta pakkasta. Nyt klo 14.00 iltapäivällä näyttää mittari lukemaa -16,6 astetta. Taidan taas pukea vaatteet päälle ja lähteä ulos lenkille.



Aamukävelyllä lumi narskui kävellessä ja hengitys höyrysi.



Laitoin tällä viikolla varjostusverkot paikoilleen, sillä aurinko on paistanut jo muutamana päivänä kylmään talvimaisemaan eli on parasta suojata kevätahavalle arat havukasvit.


Lumikuorrutetut talventörröttäjät ovat kauniita taideteoksia. Tässä esittäytyy purppurapunalatva talviasussaan.



Yläkerran taimipöydälle on jo kertynyt muutamia taimipurkkeja. Microdwarf kääpiötomaattien sirkkalehdet ovat vielä kovin pikkuisia, mutta koulin jo taimia paistattelemaan kasvilamppujen ja auringon valoon.

Hyvää tammikuun viimeistä päivää ja alkavaa helmikuuta. Kohti kevättä mennään ja olkoon mieli siitä iloinen!


sunnuntai 25. tammikuuta 2026

TOMAATIT 2026

 



On jälleen aika tallentaa itselleni puutarhapäiväkirjaan vuoden 2026 kasvatettavat tomaatit. Tämä vuosi tuokin jonkun verran muutoksia aikaisempien vuosien kasvatuksiin. Kiitän heti alkuun Kivipellon Sailaa, sinä tutustutit minut uusiin mielenkiintoisiin tomaattilajikkeisiin.



ENSIMMÄISTÄ KERTAA KOKEILEN

MICRODWARF eli kääpiötomaatit

Microdwarfit ovat erityisen pienikokoisia tomaattilajikkeita, jotka on kehitetty sopimaan ruukkukasvatukseen ikkunalaudalle, parvekkeelle tai terassille. Nämä kasvavat lajikkeesta riippuen 15-40 cm korkeiksi, eivät tarvitse tukikeppejä (tätä lupausta arvioin tulevana kesänä) eikä varkaita poisteta. Minua kiinnostaa kovasti päästä kokeilemaan sekä näiden kasvatusta että maistelemaan uusia herkullisia makuja. Lapsia nämä taimet saattavat kiinnostaa, jos saan esikasvatuksen onnistumaan.

Jip & Janneke

Tämän pitäisi kasvaa noin 30 cm korkeaksi pikkupensaaksi ja tuottaa punaisia kirsikankokoisia hedelmiä, joilla on ihana makeus ja selkeä tomaatin maku. Kylvö 22.1.

Jochalos

Keltaoranssi, noin 20 g painava hedelmä, hedelmäinen ja makea, hieman karamellimainen maku. Kääpiöpensastomaattilajike, joka erottuu maultaan muista lajikkeista. Varhainen lajike Boliviasta. Kylvö 22.1.

Orange Hat

Makea hunajainen maku, jossa voi aistia myös omenaa, ananasta ja viinirypälettä. Mehukas ja hedelmäinen. Kääpiöpensas kasvaa vain 20-25 cm korkeaksi ja on kuitenkin erittäin satoisa ja tarjoaa hyvin pieniä oransseja hedelmiä. Täydellinen kasvatettavaksi sisällä tai terassilla ruukussa. Kylvö 22.1

Titmouse

Pieni mikrokääpiö. "Aurinko väriltään ja maultaan". Makea, täynnä makua, tasapainoinen. Sopii kasvatettavaksi parvekkeella tai terassilla. Kylvö 22.1.




PENSASTOMAATTI

Vilma

Kuten muistatte, olen kasvattanut Vilma -lajiketta jo usean vuoden ajan. Vilman hyvinä puolina voi sanoa, että se on varsin runsassatoinen ja olen varhaisella esikasvatuksella saanut satoa jo toukokuussa. Haasteena on tukea pensastomaatin oksat niin, etteivät ne katkea painavien hedelmäterttujen painosta. Punaisen kirsikkatomaatin maku on ehkä hieman tavanomainen, mutta olen saanut siitä salaattitarpeet jo alkukesällä ja monen paistetun "soossin" ainekset kesän kuluessa. Kylvö 22.1.



Mainittakoon tässä yhteydessä, että kokeilin viime kesänä ensimmäistä kertaa kahta uutta pensastomaattia, jotka eivät pääse jatkoon tänä vuonna. 




Kokeilin vuonna 2025 ensimmäistä kertaa 'Tiny Temptations Orange' oranssia kirsikkatomaattia (yllä). Tämä pensastomaatti täytti tuotekuvauksessa luvatun satoisan määritelmän. Lisäksi sain varhain esikasvattamalla satoa jo toukokuussa, mutta en vakuuttunut tämän lajikkeen hedelmien mausta, lisäksi kompakti kasvutapa ei kyllä toteutunut, sillä rennot oksat täynnä tomaatteja joutui sitomaan jos jonkinlaisilla virityksillä. Ei jatkoon.

Kokeilin 2025 myös ensimmäistä kertaa 'Patio Plum' miniluumutomaattia, jolla oli pylväsmäinen kasvutapa. Tämänkin hedelmän maku tuotti minulle pettymyksen. Lisäksi hedelmät kypsyivät paljon myöhemmin kuin Vilmalla ja yllä mainitulla oranssilla tomaatilla, joten varhaisen sadon tavoite jäi toteutumatta. Käytän mielummin kasvatustilan kokeilemalla jotain uutta lajiketta, kuin kasvatan sellaisia lajikkeita, jotka eivät vastanneet odotuksia.




ENSIMMÄISTÄ KERTAA KOKEILTAVANA:

Tuskin maltan odottaa näiden itselleni uusien lajikkeiden kasvatusta ja toivon hartaasti onnistuvani. 


Karma Purple Multiflora

Tomaatin hedelmäliha on rakenteeltaan ja maultaan erinomainen. 

Tundra

Maukas ja mehukas. Säänkestävä.

Midnight Sun

Häränsydäntomaatti, hedelmän paino 125-300g. Karen Oliverin Kanadassa jalostama. Kasvutapa on kuulema vähän outo (jää nähtäväksi, mitä se tarkoittaa) eli kasvia on ilmeisesti autettava tukemalla. Lupauksena on kuitenkin uskomattoman maukkaita tomaatteja. 

Sweet Cream

Teräväkärkinen keltainen tomaatti ruskeilla ja punaisilla raidoilla. Mehukas ja erittäin makea, exoottisen makuinen. Hedelmä painaa 40-60 g,  Wild Boar Farmsin tomaatti.

Pumpkin Spice

Makean hapan tomaatinmakuinen hedelmä, jälkimaussa on ripaus ”mausteita”. Satoisa. Kaunis ja herkullinen  salaateissa. 




Luumutomaatti 'Modus' F1

Olen kasvattanut näitä pieniä punaisia luumutomaatteja jo useampana vuonna ja kylvän näitä myös tänä keväänä. Modus on varhainen ja erittäin tuottoisa. Tämän tomaatin hedelmäliha toimii rakenteensa puolesta hyvin salaateissa ja paistoksissa. Lisäksi Modus on mukavan makea herkkupala suoraan kasvihuoneessa naposteltuna.



'Gardener’s Delight'

Tätä olen kasvattanut joka vuosi ja siemeniä on vielä jäljellä. Tuttu ja luotettava lajike pysyy mukana, jos uusista kokeiltavissa olevista lajikkeista ei tule tälle syrjäyttäjää.




'Supersweet 100' F1

Nämä pienet kirsikkatomaatit ovat maukkaita ja minulla on siemeniä vielä jäljellä.



Päärynätomaatti 'Yellow Pearshaped'

Keltainen pieni päärynänmuotoinen tomaatti (kuvassa on joku keltainen kirsikkatomaatti) on kulttuuriperintölajike varhaiselta 1800 -luvulta. Kasvatin tätä viime vuonna ja kokeilen uudelleen , sillä siemeniä on vielä jäljellä. Lajiketta luvataan satoisaksi ja sitä se olikin. Muistelen, että maku oli myös hyvä. 



Viime kesänä huomasin jälleen, että kasvihuoneeseen kasvoi melkoinen viidakko heinäkuusta alkaen. Vaikka kuinka poistin versoja ja harvensin lehtiä, oli välillä vaikea metsästää kypsiä tomaatteja tai piileskeleviä varkaita. Satoa tuli niin paljon, että säilöntä pakkaseen oli tarpeen, koska kaikkea satoa ei tietenkään ehtinyt syödä tuoreena. Toki on kiva syödä kesän makuja talvenkin aikana.

Taidan tänä vuonna harventaa hieman taimien määrää (saa nähdä, kykenenkö tähän) ja yritän kasvattaa näitä kiinnostavia uusia tomaatteja herkuteltavaksi. 


keskiviikko 21. tammikuuta 2026

KURJENPOLVET - PERENNAPENKKIEN LUOTTOKASVIT

 



Ihan syystäkin on usein sanottu, että kurjenpolvet ovat helppoja peruskasveja perennaryhmiin. Toki erilaisia kurjenpolvia on valtavan paljon, joten löytyyhän näistäkin hieman vaativampia lajikkeita.

Uskallan kuitenkin luvata, että varmasti jokaiselle löytyy joku mieleinen lajike, vaikka kaikista kurjenpolvista ei pitäisikään. Kannattaa kuitenkin etukäteen hieman perehtyä itseä kiinnostavan kurjenpolven kasvuominaisuuksiin, sillä löytyy sekä matalia maanpeittäjiä että korkeaksi kasvavia lajikkeita. Kurjenpolvilla on myös erilaisia toiveita valo- ja kasvupaikan suhteen.

Kiitos Maatuskalle, blogista Selätön puutarhuri, että innostit tekemään tämän koosteen minun puutarhani kurjenpolvista. 


Metsäkurjenpolvi


Metsäkurjenpolvia Geranium sylvaticum on kasvanut puutarhassani jo yli 25 vuotta. Metsäkurjenpolvi kasvaa luontaisesti kosteissa lehdoissa, rantaniityillä ja ojanpientareilla. Istutin omat taimeni puutarhan varjoisaan / puolivarjoisaan paikkaan suurten puiden suomaan katveeseen. Kukinta ajoittuu meillä kesäkuun puolen välin paikkeille. Monet päiväperhoset nauttivat metsäkurjenpolvista. Korkeus vaihtelee 40-80 cm kasvupaikan kosteuden mukaan, minulla nämä ovat olleet noin 60-70cm korkeita. Leikkaan kukkavanat matalaksi kukinnan jälkeen, jotta kasvusto uusiutuu siistiksi.

Sain aikoinaan ostaa oman metsäkurjenpolven taimen Leena Linkolalta, hän kasvatti perennoja kotinsa puutarhassa pienessä taimistossa. Pidän sen vuoksi näitä metsäkurjenpolvia suuressa arvossa.


 Hämykurjenpolvi



Geranium nodosum hämykurjenpolvi kukkii meillä pitkään ja kukinta alkaa jo kesäkuussa, vaikka monissa lähteissä sanotaan myöhempi ajankohta. Tämä viihtyy puolivarjossa tai auringossa. Istutin alkuun omat taimeni koristeomenapuun juurelle ja silloin paikka oli hyvinkin aurinkoinen. Nyt Rixi jo varjostaa hieman, joten yhtälailla hämykurjenpolvi on viihtynyt puun katveessa.


Tummakurjenpolvi



Tummakurjenpolven, Geranium phaeum, kukka on hyvin pieni ja söpö. Tämä on ainakin minulla kasvanut 60-70 cm korkeaksi ja leviää hurjan innokkaasti. Mielestäni tämä sopisi hyvin niittymäisiin kasviryhmiin, missä se saisikin levitä. Pionipenkistä olen yrittänyt siirtää sitä muualle, mutta uusia alkuja nousee joka kesä.

Tummakurjenpolven lehdistö on koristeellisen kaksivärinen.


Nyppykurjenpolvi


Nyppykurjenpolven, Geranium renardii, lehdet ovat hauskan ryppyiset ja hieman karheat. Syysväritys on kaunis. Minulla on sekä tätä vaaleaa että sinistä lajiketta. Lehdistö jää melko matalaksi ja kukkavarret nousevat lehtien päälle. Tykkään nyppykurjenpolvista todella paljon.




Tässä kuvassa näkyy hennon sinistä nyppykurjenpolvea puutarhani Varjolehdon alueella. 

Tuoksukurjenpolvi



Keskellä näkyy tuoksukurjenpolvi Geranium macrorrhizum ’’Spessartin’ vaaleita kukkia. Tässä Graniittipenkissä kasvaa muitakin kurjenpolvia.

Tuoksukurjenpolvet ovat helppohoitoisia ja kestäviä. Näiden maanalaiset rönsyt muodostavat hyvin tiiviin kasvuston, joten tuoksukurjenpolvet taistelevat aika mallikkaasti rikkaruohoja vastaan. Tuoksukurjenpolvet viihtyvät hyvin aurinkoisilla paikoilla, mutta pärjäävät varjossakin. 




Nämä tuoksukurjenpolvet sain lahjaksi puutarhaystävältä, joka oli poistanut liiaksi leviävää kasvustoa.  Mikään ei taida olla yhtä helppoa, kuin tökkiä tuoksukurjenpolven paljasjuurisia alkuja multaan. Sen jälkeen ei tarvita kuin kastelua. Toki on järkevää, että maaperässä ei ole valmiina kasvamassa juurista leviäviä vihulaisia.

Tuoksukurjenpolvi on hanakka levittäytymään ympäröivään kasvualueeseen rönsyjensä avulla, joten se sopii erityisen hyvin haastavien alueiden kasviksi, mutta hentojen perennojen viereen en tätä suosittelisi. Arboretumissa olen laittanut kasvamaan tuoksukirjenpolvea puiden alle ja se on ollut myös aika hyvä taistelussa kortteen kanssa. Poistan aina ne kortteen versot, jotka uskaltautuvat työntyä kurjenpolvien seasta.


Peittokurjenpolvi



Peittokurjenpolvi, Geranium x cantabrigiense, on matala maanpeiteperenna. Tykkään erityisesti tämän hieman kiiltäväpintaisista lehdistä, joista muodostuu mattomainen kasvusto sellaisiin paikkoihin, joissa pääpaino on alueen muilla kasveilla. Peittokurjenpolvi sopii myös rönsyämään reunuskasvina esim. kiveyksillä, muureilla tmv. Kasvi leviää rönsyjensä avulla ja olen napsinut rönsyjä moneen uuteen paikkaan, joissa tarvitaan maanpeittoa. Peittokurjenpolvi on tuoksukurjenpolvea matalampi, muuten niiden kasvutavassa on paljon samaa.

Kukinta osuu kesästä riippuen yleensä kesäkuun puolelle. Yllä kuvassa näkyy ’Biokovo’ lajikkeen vaaleita kukkia kuvan oikeassa reunassa. Graniittipenkin perennat näyttivät viime kesänä hieman villiintyneen ja olivat sekoittuneet toinen toisensa lomaan. Pitäisi muistaa tänä keväänä ottaa sieltä taas alkuja arboretumiin ja tarkistaa, etteivät hennommat kaunottaret joudu jyrätyksi.


Idänkurjenpolvi



Kuvassa on kerrottu ’Birch Double’ idänkurjenpolvi, Geranium himalayense. Idänkurjenpolvia löytyy myös yksinkertaisilla kukilla.



Idänkurjenpolvi on kestävä ja tuuheakasvuinen. Minulla kasvoi pitkään tätä (yllä) yksinkertaista idänkurjenpolvea huvimajan alueella ja se levittäytyi tehokkaasti. Toisaalta kasvi on helppo poistaa, jos sitä haluaa rajoittaa tai muuten kyllästyy siihen. Runsas kukinta alkaa kesäkuussa ja jatkuu heinäkuun puolelle. Mikäli kukkineen kasvuston leikkaa kukinnan jälkeen, saa loppukesän nauttia kauniista lehdistä maanpeittäjinä.



Olen siirtänyt arboretumiin ’Birch Double’ idänkurjenpolvia kasvamaan mm. tähän pieneen rinteeseen puistosyreeni Ainolan  juurelle. Nämä kukkivat samansävyisinä ja samaan aikaan. Valkoinen kukinta kurjenpolvien vieressä kuuluu Grönlanninhanhikille.


Tarhakurjenpolvi



Olen todella tykästynyt tarhakurjenpolviin Geranium x magnificum. Mikäli kaipaat hieman korkeammaksi kasvavaa (40-70 cm) kurjenpolvea, joka kukkii melko isoilla kukilla kesä-heinäkuussa, niin tämä voisi olla sopiva lajike. Omassa puutarhassani tarhakurjenpolvet ovat pysyneet mukavasti pystyssä, eli niiden kasvutapa on erilainen kuin monilla muilla rönsyävän kasvutavan omaavilla kurjenpolvilla.





Paikasta riippuen tarhakurjenpolvet sopivat mielestäni myös reunuskasveiksi. Yllä olevissa kahdessa kuvassa tarhakurjenpolvet kasvavat oleskelualueen reunassa. Olin syksyllä jakanut suuren  tarhakurjenpolvimättään pieniksi paloiksi ja kuvan tilanteessa on menossa vasta ensimmäinen kesä jakamisen jälkeen. Tänä kesänä ne kukkivat varmasti jo runsaammin.








Tässä tarhakurjenpolven kukat näkyvät paremmin. Kasvi viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa.


Verikurjenpolvet



Valkoisena kukkivan verikurjenpolven takana on perinteistä pinkkia verikurjenpolvea. Itse tykkään enemmän valkoisesta 'Album' lajikkeesta.  Puhtaanvalkoinen 'Album' jää hieman matalammaksi kuin pinkki verikurjenpolvi ja mielestäni sen kasvutapa on siivompi kuin pinkillä kaverillaan.



Verikurjenpolvi Geranium sanguineum kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja kukkii kesä-elokuussa. Pinkki verikurjenpolvi leviää vähän turhan innokkaasti, joten karsin sitä säännöllisesti pois luumupenkin alueelta, ettei se valtaa kaikkea kasvutilaa muilta. Tämä on itsenäisesti levittänyt siemeniä myös läheisiin perenna-alueisiin, joten vähän tarkkana saa olla. Minua häiritsee hieman tämän kasvuston sotkuisuus kukinnan jälkeen, joten yritän ehtiä leikkaamaan kuihtuneet kukkavarret pois ajoissa.



Tässä kasvaa 'Elke' verikurjenpolvia edessä vasemmalla. Tykkään siitä, että Elke ei leviä niin vimmalla kuin perinteinen verikurjenpolvi, lisäksi sen kasvutapa on minusta paljon kauniimpi. Hennon vaaleanpunaiset kukat oikealla kuuluvat neidonkurjenpolvelle.



Tässäkin kuvassa on 'Elke' lajiketta ja nämä ovat viihtyneet hyvin tässä melko kuivassa rinteessä paahteisessa paikassa. Keltamaksaruoho päätti itse levittäytyä kumppanuuskasviksi. Ehkä muistattekin tämän jo aikaisemmin julkaisemani kuvan.

Verikurjenpolvien lehdistö saa kauniin ruskasävyn.


Neidonkurjenpolvi



Neidonkurjenpolvi, Geranium sanguneum var Striatum, on helppohoitoinen ja matala verikurjenpolven muunnos. Tässä pienessä rinteessä matala kasvusto peittää maan tehokkaasti ja hempeät vaaleanpunaiset kukat ovat suloisia. Jutun ensimmäinen kuva on näistä samoista neidonkurjenpolvista kukinnan loppuvaiheessa. Kukinta ajoittuu heinä-elokuuhun, tietysti kesän sääolot vaikuttavat asiaan.

Neidonkurjenpolvi ei ole turhan tarkka kasvupaikkavaatimuksistaan.


Harmaakurjenpolvi



Harmaakurjenpolvi 'Ballerina' Geranium cinereum kukkii todella pitkään ja minun pitäisi hankkia tämä uudelleen. Ballerina viihtyi monta vuotta reunuskasvina kuvan alueella, mutta suuttui, kun yritin jakaa sitä perinteiseen tapaan.

Harmaakurjenpolven lehdistö on todella viehättävä.


Jalokurjenpolvi Patricia



Geranium 'Patricia' kukkii pitkään, mutta haluaa läpäisevän kasvualustan, eikä kestä talvimärkyyttä. Tämä taitaa olla armeniankurjenpolven ja espanjankurjenpolven risteytys? Saa korjata, jos meni väärin. Kasvukorkeus vaihtelee 50-100 cm:n välillä ja voi kasvaa korkeammaksikin. Viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla.


Jalokurjenpolvi Orion



Tässä jalokurjenpolvi 'Orion' on vasta kasvamassa pionien kanssa, mutta kannattaa muistaa, että tämä lajike kasvaa melkoisen korkeaksi. 



Geranium risteytys 'Orionin' kukkia vähän lähempää. Kukka on kyllä kaunis, mutta suosittelen tälle perennatukea, jos ei halua kaatuilevia kurjenpolvia. Olen aina leikannut kasvuston kukinnan jälkeen ja näin se kasvattaa uuden siistimmän lehdistön loppukesän ajaksi. 

Kukinta alkaa meillä jo ennen pionien kukintaa ja jatkuu pitkään. Tämäkin vaatii läpäisevän kasvualustan. Jossain lähteissä sanotaan kasvukorkeudeksi 50 cm, mutta minun Orionit kasvavat kyllä korkeammiksi.


Jalokurjenpolvi Rozanne



Jakokurjenpolvi 'Rozanne' on todella ihana. Tämä tykkää ravinteikkaasta kasvualustasta ja kasvaa 40-60 cm korkeaksi. Kukinta alkaa yleensä jo kesäkuun puolella ja saa täyden kukoistuksen heinäkuussa kukkien aina syyskuuhun saakka.



Huvimajan eteläpuolella 'Rozannet' kasvavat pionien vieressä ja ihahduttavat kukillaan pionien jälkeen. Kasvusto on tuuhea.



Minulla on myös kyläkurjenpolvia, mutta en löytänyt niistä kuvia. Tuolla taustalla Varjolehdon istutusalueella on valkoista ja sinistä kyläkurjenpolvea pienet määrät. Samalla taustan istutusalueella syyspäivänliljojen ja pallohortensioiden edessä kasvaa matalana reunuskasvina peittokurjenpolvea.

Tällaista juttua tehdessä huomaa aina, että on ottanut kuvia aivan liian vähän. Yritin etsiä kauempaa otettuja kuvia, jotta kurjenpolvien kasvutapa perenna-alueilla tulisi esiin, mutta kuten sanottu, kuvia löytyi liian vähän. 

Olen kiinnostunut näkemään sinun kurjenpolvesi, jos innostut esittelemään niitä.


perjantai 16. tammikuuta 2026

SAARNIPENKKI




Tässä elokuussa 2025 otetussa kuvassa näkyy arboretumin Saarnipenkin eteläpääty. Alueen kaksi lehtosaarnia on istutettu keväällä 2023. Kyseisen kevään aikana istutusalueen pinta-ala oli ehkä viidennes nykyisestä.



Palautetaan vielä mieleen lähtötilanne keväältä 2023. Vanhalle kapealle peltosaralle oli vasta kipattu kohopenkkien kasvualustaksi multaa ensimmäisiä istutettuja puita varten. Uusille lukijoille kerrottakoon, että pelto on hyvin tiukkaa savimaata, joten kohopenkki on elinehto suurimmalle osalle istutettavista kasveista. Saarnipenkin aihio näkyy oikeassa reunassa kauimpana.



Tuolloin 2023 isäntä pystyi vielä tuomaan traktorilla multaa istutusalueille, mutta 2025 ei enää traktorilla ajettu arboretumin alueella kuin talvella lumen päällä. Rillahan se siinä pötköttelee ja seuraa työnjohtajana asioiden etenemistä.



4.6.2023 on istutettu kaksi lehtosaarnia ja niiden keskelle matalaksi jäävä Walkerinhernepuu. Halusin ensimmäisenä saada puut juurtumaan. Joitain pensaita istutin vielä kesäkuussa 2023, mutta seuraava Saarnipenkin laajennus leveämmäksi tapahtui syksyllä 2023.


Syyskuussa 2023 Saarnipenkkiä levennettiin. Nurmikon päälle tuli aluksi kerros olkea, tarkoitus oli että olki kompostoituu mullan kanssa.



Isäntä toi multakauhallisia oljen päälle ja minä jatkoin siitä kasvualustan työstämistä.



Varmaan muistatte, että keväällä 2025 laajensin tämän Saarnipenkin itäreunaa vajaan metrin verran. Kivien väliin laitoin pönkäksi terijoensalavan paksuja oksia, jotta multa pysyy penkin puolella. 

19.5.2025 näytti tältä ja edellisen syksyn narsissien sipulit kukkivat.



26.6.2025 otetussa kuvassa näkyy toinen Saarnipenkin lehtosaarni.

Olin tyytyväinen, että sain kohopenkin laskemaan loivasti reunan suuntaan. Toivottavasti hiekkapitoinen istutusmulta keventää sopivasti savimaata ja päivänliljat, tiarellat ja muut perennat viihtyisivät tässä kasvualustassa. 



Laajennuksen etureunaan istutin lähinnä perennoja. Kuvassa näkyy vasemmassa reunassa hieman tuivion oksankärkiä, tuivio oli istutettu jo aikaisemmin penkin reunaan, mutta kuvan perennat ja kivet ovat viime kevään aikaansaannoksia.



Pienet punertavat pensaat kuvan kekellä ovat Red Hot Chili purppurahappomarjapensaita. 

Etureunassa kasvaa 2025 istutettuna 'Summer Glory' kaukaasianmaksaruohoa, ’Nifty Thrifty’ laukkaneilikoita ja ’Alex Dugui’ kissankäpälää.

Toivottavasti kaikki ovat hengissä talven jälkeen ja pääsen ottamaan parempia kuvia tulevana kesänä.



Otaksuttavasti tässä on oregoninmaksaruoho sedum oreganum. Saa korjata, jos meni väärin. Tämä tekee keltaisen tähtikikinnon heinä-elokuussa. Tykkään kovasti.



Tämän saarnipenkin pohjoisessa päädyssä on kasvamassa yksi metsätammi ja tammesta oikeaan näkyy hieman oranssiin sävyttynyt heisiangervo Amber Jubilee Physocarpus opulifolius 'Jefam'.

Hortensiapensaiden ympärille laitoin viime kesänä mm. himalajanesikko ’Gigas’n alkuja. Etureunaan on istutettu erilaisia päivänliljoja ja näkyyhän siinä kurjenmiekkakin. Todennäköisesti päivänliljojen runsaampaa kukintaa saa odottaa vasta vuodelle 2027, mutta olisi silti kiva päästä katsomaan esimakua tänäkin vuonna.



Saarnipenkin pohjoispäädyn tammen alle istutin varjoyrttiä ja tarhavarjohiippan alkuja. Toivon todella, että ne selviävät talvesta ja lähtevät keväällä kasvuun. Tammi ei vielä varjosta kovin paljon, joten valo-olosuhteet saattavat olla haaste varjohiipoille? Toisaalta etelä- ja länsisuunnassa on myös pensaita varjostamassa.



Vasemmassa reunassa kukkii kolme syyshortensia Pinkachua Hydrangea paniculata 'Smhppinka' ja kivien etureunassa keskellä on puolestaan syyshortensia Prim White pensaita. Vasemmassa reunassa näkyy toisen lehtosaarnen runko.



Kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy kukassa yksi päivänlilja, tuo on ehkä 'Fragrant Treasue', jos sen vaaleankeltaisesta sävystä voi jotain päätellä.



Näkymä pöytäkiven alueelta Saarnipenkin suuntaan elokuussa 2025.



Jää nähtäväksi, miltä Saarnipenkin kasvukausi 2026 tulee näyttämään. Tallennan vielä alle tämän hetken kasvilistan, jota voi täydentää uusien kasvien myötä. Toivon hartaasti, ettei menetyksiä tule kovin paljon.


Kasvilista:

Puut:

  • Kartiovalkokuusi, istutettu 2023
  • Lehtosaari fraxinus exinus excelsior (2), istutettu 2023
  • Metsätammi, istutettu 2023
  • Mongolianvaahtera rungollinen Acer tataricum subsp. ginnala, istutettu 2023
  • Walkerinhernepuu, istutettu 2023

Pensaat:

  • Heisiangervo Amber Jubilee Physocarpus opulifolius 'Jefam', istutettu 2023
  • Keijuangervo 'Little Princess' (6), istutettu 2023
  • Keltakoivuangervo 'Tor Gold' Spirea bedulifolia (3), istutettu 2023
  • Koivuangervo Pink Sparkler 'Courispiol' Spirea bedulifolia (3), istutettu 2023
  • Lumipalloheisi 'Pohjan neito' Viburnum opulus, istutettu 2023
  • Marjaomenapensas Amelancier alnifolia (2), istutettu 2023
  • Marjatuomipihlaja (3), istutettu 2023
  • Purppurahappomarja Red Hot Chili (3), istutettu 2025
  • Syyshortensia Pinkachu Hydrangea paniculata 'Smhppinka' (3),  istutettu 2023
  • Syyshortensia 'Wim's Red' Hydrangea panicilata (3), istuttettu 2023
  • Syyshortensia Prim White (4), istutettu 2024

Havut:

  • Kanadanhemlokki Jeddeloh, istutettu 2025
  • Kartiovalkokuusi Conica
  • Kääpiövuorimänty (5), istutettu 2025
  • Pallotuija Danica (3),  istutettu 2023
  • Pallotuija Tiny Tim (3), istutettu 2023
  • Pesäkuusi 'Nidiformis' (2), istutettu 2025
  • Tarhakataja 'Mint Julep' Juniperus x pfitzeriana (3), istutettu 2023
  • Tuivio (2),  istutuettu 2023

Perennat:

  • Etelänkevätesikko
  • Himalajanesikko ’Gigas’
  • Jalokuunlilja ’Curly Fries’
  • Kaukaasianmaksaruoho 'Summer Glory'
  • Kissankäpälä ’Alex Dugui’
  • Komeamaksaruoho 'Herbstfreude'
  • Komeamaksaruoho ’Purple Emperor’
  • Laukkaneilikka ’Nifty Thrifty’
  • Patjarikko ’Purpurteppich’
  • Rönsytiarella
  • Särkynytsydän
  • Särkynytsydän alba
  • Tarhakurjenmiekka ’Little Bay Denoc’
  • Tarhakurjenmiekka ’Black Watch’
  • Tarhakylmänkukka
  • Tarhapäivänlilja Fragrant Treasure
  • Tarhapäivänlilja Joan Senior
  • Tarhapäivänlilja Stella D’Oro
  • Tarhavarjohiippa
  • Turkestataninmaksaruoho
  • Varjoyrtti