lauantai 26. heinäkuuta 2025

PIENTÄ JA SULOISTA




Vuosi sitten elokuun lopussa laajensin arboretumin pohjoisimman pergolan pientä perenna-aluetta 1,5 metriä. Katsotaanpa, mitä sieltä löytyy.



Syksyllä laitoin multaan kolme Corsage -liljan sipulia ja nyt ne kukkivat. Ne ovat juuri niin kivan värisiä kun toivoinkin, mutta kukat ovat tosi pieniä. Se ei sinänsä haittaa, mutta olisi pitänyt laittaa sipuleja maahan tupla tai tripla -annos.



Näiden taustalla kasvava mustaselja 'Blac Lace' on oikein hyvä kumppani, samoin matalat 'Red Sparkle' maksaruohot.



Tässä laajempi kuvakulma. Tämä kuva kertoo, että liljan kukat ovat hyvin pieniä. Taidan laittaa näille syksyllä biohiilikompostia, jotta ne jaksavat nousta myös ensi vuonna ja lisään sipuleja, jos löydän tätä Corsagea uudelleen. Komeamaksaruohomättään edessä näkyy syksyllä istutettujen 'Fragrant Treasure' tarhapäivänliljojen ensimmäinen vaaleankeltainen kukka. En odottanutkaan näiden kukkivan vielä tänä kesänä, mutta ensi vuonna on jo toiveissa runsaampi kukinta.



Heinäkuun alussa syksyllä siirretyt pikkuiset haltiankukkien jakopalat esittelijät kukkiaan, nekin varmasti tuuheutuvat ensi vuodeksi. Näiden etuna on kauniin heleänvihreä lehdistö tummaa taustaa vasten ja suloiset pienet valkoiset kukat. Etualalla näkyy, että myös siirtämäni valkomaksaruohot ovat kotiutuneet ja kukkipa myös yksi siiretty mehitähti.



Tämän kuvan otin viime viikolla ennen liljan kukkien aukeamista. Tässä alue näyttäytyy pergolan alta toisesta suunnasta katsottuna. 

Helle +30 asteen huippeilla yhä jatkuu, mutta ei nyt valiteta. Minun on kuitenkin taas lähdettävä kitkemään ja siivoamaan kuihtuneita kukintoja pois. Olen aika näky, kun hiki valuu lierihatun alta pitkin silmiä ja olen aika multainen, koska paarmoja hätistäessä hiki saa multaa seurakseen pitkin poikin naamaa ja muuta kroppaa. Tämä kuuluu työnkuvaan ja minua naurattaa aina kun sisällä käydessä katson peiliin :D.

Hyvää viikonloppua!

torstai 24. heinäkuuta 2025

DAALIOITA JA TUOKSUHERNEITÄ

 



Olen iloinen, että kasvatin tänä keväänä daalian juurakoista kukkia. Daaliat kasvavat nyt ruukkujen lisäksi huvimajan alueella. 



Isotähtiputket ovat kukkineet pitkään ja niiden kukinta alkaa jo haalistua. Syysleimut sitä vastoin ovat monin paikkoin jo avanneet kukkiaan ja toivon niiden jaksavan kukkia hurjasta helteestä huolimatta. Eilen mittari näytti +30 astetta.




Siellä täällä kukkivat daaliat täydentävät huvimajan ympäristön kukintaa ihan mukavasti. Näyttää aika pinkiltä, mutta laajempi katselmus silmin katsottuna vihreän nurmen tasapainottaessa vaikutelmaa, on pinkkiä sietäville oikein sopuisa näkymä.



 'Aljonushka' kärhö tuo vähän korkeuseroa tähän penkkiin.






'Feline Yvonne' ja 'Fascination' daalioita istutin tähän kulmaan, mutta nyt tarkempi jäljitys jää tekemättä. 





Tässä toista näistä, jos sain mitä tilasin.



 'Whishes'n Dreams' daalia on yksinkertainen ja niitä näkyy tässä kuvassa. 



Ken on hän? Kasvakoon rauhassa. 



Vanha tuttu 'Cafe au Lait' daalia on helppo tunnistaa. 



En millään saanut valokuvaan silmän tavoittamaa viehättävää yhdistelmää, kun 'Purpurea Plena Elegans' kärhön kohta-aukeavat kukkanuput roikkuivat lähellä  'Cafe au Laitin' kukkia.



Teidän täytyy tulla omin silmin katsomaan :D.



Lopuksi vielä tuoksuherneitä. Pääsette viilentymään pinkistä sävystä.



Tykkään hurjasti tästä puhtaan valkoisesta tuoksuherneestä. Käytän sitä paljon kukkakimpuissa. Kimppuja tulee kerättyä ulkopöydille vierailupäivinä. 



Tuoksuherneet kasvavat keittiöpuutarhan laatikoissa. 



Kivipenkissä rehottavat nyt iisopit ja timjamit. Unikkoja aukeaa täydennykseksi, samoin siemenestä kasvatettuja leijonankitoja. Tsinnioille tapahtui jotain outoa, ne ehkä saivat liikaa kylmää ja hyytyivät. 



Pörröinen kimalainen ehti poistua iisopista ennen kuin kameran sai tarkennettua.



Nämä tuoksuherneet kasvavat kasvihuoneen toisella puolella. 



Tuoksuherneet ovat oikeasti melkoisen korkeita ja kukkaisia, vaikka yksi vaakatason ukkossade oli vähällä kaataa ne kokonaan. Korkeimmat kukat ovat minua ylempänä, jos seison laatikon vieressä. 

Lämmin päivä on taas tulossa, mutta puutarha kutsuu hoitotoimiin ennen tämän torstain vierailuaikaa klo 16-18. Tervetuloa!


lauantai 19. heinäkuuta 2025

PIONIEN KUKINTAA 2025




Ihan näinä päivinä voimme hyvästellä pionit tämän kesän osalta. Pionien kukinta on tänä kesänä kestänyt pitkään. Eri lajikkeet kukkivat hieman eri aikoina ja kukinta alkoi ennen helteitä.  Minulla on tähän asti Itohien runsain kukinta ennättänyt ennen kiinanpioneja ja niistä laitoinkin jo kuvia aikaisemmin. Katsellaan nyt lähinnä kiinanpioneja.



Tänäkin kesänä pionikauden aloitti juhannuspioni - odotan edelleen, että kuolanpionit vahvistuisivat niin, että saisin nähdä niiden kukkivan. Juhannuspionin kukinta oli tässä vaiheessa 15.6.2025. Kukkien määrä on lisääntynyt viime vuodesta. Ehkä muistatte, että tämä pioni on peräisin Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan äidin puutarhasta. Kauempana pilkottaa vuokkopioni, joka kukkii juhannuspionin kanssa samaan aikaan.

Juhannuspionin ja vuokkopionin etu on niiden kukinta selvästi ennen muita pioneja, kukinnan aikaan tällä alueella ei ole muita kasveja kukassa.


Kiinanpionien  joukkovoimaa



Piharingissä  edessä keskellä 'Sea Shell' , 'Do Tell', 'Bowl of Beauty' ja valkoinen 'Jan van Leeuwen'.




'Sea Shell' kasvattaa melkoisen suuret yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat. Tämän jutun ensimmäinen kuva on myös piharingistä kauempaa katsottuna.



Huvimajan alueella on monia eri pioneja, kuvat ovat eri päiviltä kukinnan eri vaiheissa. 



'Wladyslawa' ihan edessä, takana oikealla mm. 'Bowl of Beauty'. Lisäksi kuvan alueella kasvaa myös 'Koningin Wilhelmiina', 'Gene Wild' ja 'Big Ben' pioneja. Ensi vuonna uskon pionien kukinnan lisääntyvän, koska tässä on osa vasta viime vuonna istutettuja ja ne kukkivat nyt vaatimattomasti. 



Edellisiä vähän lähempää katsottuna.



'Niemcewicz' tai vaihtoehtoisesti 'Ursyn Niemcewicz' on tuo tumma yksinkertainen pioni, mutta oikeasti sen sävy taittuu enemmän sinipunaiseen. 'Jan van Leeuwen' etualalla.



'Jan van Leeuwenien' puska on penkin reunassa oikealla. Yksinkertainen valkoinen pioni keltaisella keskustalla on kohtuullisen matala ja pysyy aika mukavasti pystyssä. 'Duchesse de Nemours' ja Gene Wild kasvavat myös tässä kulmassa, mutta vain Gene Wild näkyy kuvassa.



'Gene Wild' pionit aloittavat kukinnan vaaleanpunaisena, mutta myöhemmin niiden sävy vaalenee (ainakin helteessä melkein valkoiseksi).




Tässä edellisen kuvan pioneja 14.7. graniittikivien vieressä vasemmalla. Gene Wildit ovat jo vaalentuneet aika paljon.




Laitetaanpa vielä jokunen yleiskuva.





Tämä kuva on otettu 17.7. 



Big Ben kukki ensmmäistä kertaa. Istutin tämän keväällä 2024 ja pioni on tummanpunainen. 

Pionien välityksellä kiitän lämpimästi Lahden puutarhaseuran vierailusta tänään. Oli kiva nähdä teitä!


maanantai 14. heinäkuuta 2025

SADETTA JA PAISTETTA



Viime viikon säät tarjosivat viikonlopun helteen lisäksi kovan ukkoskuuron ja tiistaisen noin 40 mm:n kaatosateen. Helle jatkuu edelleen. Katson nyt mittaria, joka näyttää lukemaa +30,4 astetta klo 12.00.



Tiistai-iltana en ollut uskoa silmiäni, kun arboretumiin kävellessä näin nurmella virtaavan joen. Siis ihan näytti virtaavalta joelta, koska iso oja oli tulvinut yli ja vesi virtasi nurmikkoa pitkin leveänä n. kolmen metrin kaistaleena. Oja on piilossa heinikon keskellä vasemmalla.



Onneksi joki oli aamulla hävinnyt. Tämä kuva on tältä aamulta. Eli oja on piilossa heinien keskellä oikeassa reunassa, mutta ojan vesi oli noussut tälle ajoväylälle ja virtasi järven suuntaan yhdensuuntaisesti ojan kanssa.




Tänä aamuna arboretumin länsireunan nurmikolla on edelleen painanteissa lammikoita, kuten kuvan oikeassa reunassa voi nähdä. Tiukka savimaa ei kovin hyvin läpäise suuria sademääriä, varsinkin, kun tuon noin 40 mm sateen jälkeen perjantain ukkoskuuro toi lisää vettä.



Tällä hetkellä on runsaasti kukkia eri puolilla puutarhaa, mutta helle voi nopeuttaa monen lajin kukintaa. 



Pensasruusu 'Sävel' soittelee sulosointujaan täydessä kukassa.



Tarhakellokärhö 'Aljonushka' avasi myös kukkansa. Aurinko paistoi jo yhdeksältä niin kirkkaasti, että oli vaikea saada kuvaa otettua. 



Vihdoin minunkin marhanliljani tekivät kolme kukkavanaa, vaikka liljakukot yrittivät sitkeästi sitä runnella. Saa nähdä, milloin minulla on näitä yhtä mahtavat puskat kuin muutamalla blogikaverillani. Terveiset teille onnellisille!



Mantsuriankärhö on aivan täynnä pieniä kukkia, se näkyy tästä kauempaa otetusta kuvasta ylimpänä valkoisena pilvenä. Pikkujasmike kukkii myös valkoisena. Tuolla alueella on kahta eri pinkkiä ruusua. Lähellä pensaskärhöä on sammalruusu Tertinkartano ja oikealla puolella vähän matalampana kukkii kartanoruusu 'Pikkala'. Pikkala on aikoinaan löydetty Siuntiosta Pikkalan kartanosta, ja kuten voi päätellä, on sammalruusu kotoisin Tertinkartanosta.



Tuoksuherneistä on kasvanut hurjan korkeita tänä vuonna. Melkoisia monstereita. Nyt ne onneksi ovat aloittaneet kukinnan.

Viime viikolla yritin taas kaiken liikenevän ajan kitkeä arboretumissa, se työ ei ihan heti lopu, koska maanpeittäjien levittäytyminen vie aikaa ja ei-niin-toivotut maanpeittäjät yrittävät sillä aikaa tehokkaasti tehdä omia aluevaltauksiaan. 

Pitää lähteä puutarhatöihin helteestä huolimatta. Hyvää kesäistä viikkoa teille kaikille!

tiistai 8. heinäkuuta 2025

RETKELLÄ AVOIMISSA PUUTARHOISSA


Omat tarhakurjenpolvet huvimajan vieressä

Minulle on elämys päästä vierailemaan toisten puutarhoihin, joten pidimme oman puutarhan 6.7. suljettuna ja lähdimme ensin Lahden seudulle kierrokselle. Jouduimme valitettavasti ajan puutteen vuoksi jättämään Lahden puutarhat kolmeen kohteeseen. Olisin halunnut ehtiä myös Pikku Pähkinään, mutta valitettavasti aika ei siihen riittänyt. Näin jälkikäteen olisin suunnitellut reitin toisin. Kahdessa puutarhassa en löytänyt pihan omistajaa, joten en ilman lupaa julkaise niistä kuvia.

Esittelen teille kuvien kertomana kaksi erittäin inspiroivaa kohdetta. Nämä ovat erilaisia, niinkuin puutarhojen kuuluukin olla. Ensimmäisenä kohteena Katjan, Päivänpesän elämää -blogista tuttu,  Arvilan tila vanhassa perinnemaisemassa peltojen keskellä 1800-luvun talon ympärillä. Katjalla oli huikea ja hyvin järjestetty taimimyynti, joten minäkin ostin monta purkkia kotiin viemisiä. Lisäksi Katja oli varannut minulle etelänkevätesikkoa ja vielä yllätyksenä ihanaa kerrottua kaukaasianpitkäpalkoa (korjaa, jos meni väärin). Olen niin iloinen, kiitos Katja!

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, mikä on upea juttu. Yritin ottaa kuvia niin, ettei kukaan olisi joutunut selvästi tunnistettavaksi, pahoittelen, jos se ei onnistunut riittävän hyvin.

Arvila - puutarha vanhassa perinnemaisemassa

Huomasin, että Katjan arboretumin seutu liikautti sydäntäni. Edellisen vierailun jälkeen kasvua on tapahtunut paljon ja se antaa toivoa myös oman nuoren "puulajipuistoni” suhteen. 



Otin kuvia eri kuvakulmista samalta alueelta, koska näkymä muuttuu aina eri suuntaan tai suunnasta katsottuna. Tällaiset näkymät ovat minusta houkuttelevia.



Katja on saanut puiden alustat kasvamaan sekä pensaita että perennoja.



Oli innostavaa nähdä, miten perennat ja pensaat sopivat toistensa lomaan ja toimivat hyvin yhdessä. Oli kiva miettiä, mitkä lajit olisivat itselle sopivia. Kaikkihan me pyrimme toteuttamaan puutarhassa omia visioitamme.



Katselin paljon puita ja mietin omia vastaavia. On niin kiva nähdä erilaisia yhdistelmiä toisten puutarhoissa. Se pisti ajatukset niin vireystilaan suunnittelun suhteen, että ei unimatti malttanut tulla häiritsemään :).



Ihailin Katjan hoidettua puutarhaa, vaikka varmasti sää toi haasteita viimeistelyyn. Katjan omin sanoin: "puutarhurissa asuu pieni keräilijä" eli laji ja lajikemäärä oli valtava, mutta rikkaruohoja ei kasvien seassa näkynyt.



Perennat kukkivat joka puolella. 



Kasvihuoneen edessä ja ympäristössä oli vierailijoista jopa tungosta. Onhan Katjan kasvihuone todella tarkastelun ja ihastelun arvoinen. Ei uskoisi, että nämä kasvihuoneen edustan perenna-alueet ovat vasta melko uusia. Nyt jo vallitsee Cottage Garden -meininki. 



Tämä kuva on kasvihuoneelle kulkevan tie toiselta puolelta. Rajasin kuvasta ihmiset, jotka tulivat kasvihuoneen suunnasta.



Pioneja oli paljon kukassa. Sade ei ollut saanut niitä nujerrettua.




Kiitos Katja, oli taas elämys käydä ihailemassa puutarhaasi ja leivonnaiset olivat todella herkullisia. Sääkään ei haitannut, kun oli varautunut sadetakilla. Aamupäivällä ei edes satanut kovin paljon.


Malovanpiha, suuri puutarha taajamassa 2011 valmistuneen talon ympärillä




Päivän viimeinen kohde oli Mäntyharjulla, eli kellon kanssa kilpaa tähtäsimme vielä katsomaan upeaa taajamapihaa omalla paikkakunnalla. Olen käynyt täälläkin kerran aikaisemmin muutamia vuosia sitten ja kasvua on tapahtunut. Huokailin ihastuksesta monta kertaa. Täällä puutarhan tyyli sopi erittäin hyvin taloon ja ympäröivään maisemaan.



Tontin molemmin puolin kasvaa metsää. Talon emäntä nauttii havujen muotoilusta ja havuja oli käytetty paljon eri puolilla tonttia. Laatoitus on tehty isännän itse valamista laatoista. 



Minusta havujen sijoittelu oli todella onnistunutta ja ilo silmälle. Perennat ja lehtipensaat täydentävät istutuksia havujen ympärillä. Molemmat korostavat toisiaan.



Isäntä hoitaa mielellään hyötytarhaa ja peruna sekä muut herkut näyttivät kasvavan hyvin. Harvoin löytää näin siistiä hyötytarhaa laattakäytävien rajaamana. 



Täällä samaa lajia maanpeittäjänä oli käytetty suurempina yhtenäisinä alueina ja se toi harmonisen vaikutelman...



... kuitenkin erilaiset kasvit vuorottelivat hauskasti maata peittäen ja luoden kivoja yhdistelmiä.



Voitteko uskoa tätä siisteyttä! Pitkä kivimuuri talon edustalla on ladottu kauniisti ja muuri pengertää korkeuseron upeasti. Ylätasanteella kasvaa hortensioita.



Nuotiopaikka isojen kivien keskellä on huikea. Tämä siisteystaso vaatii työtä kitkijältä. 

Tuo huolella hoidettu kuusiaita rajaa piha-alueen maantiestä. Kuusiaita on todella kaunis tausta puutarhalle. 



Tässäkin kuusiaita on taustalla ja perennaryhmä havujen somistamana. 



Erilaiset lehtimuodot tuovat elävyyttä.



Tämä kuvakulma on nuotiopaikan takaa talon suuntaan. 








Syvä kumarrus tästä taidolla toteutetusta ja huolella hoidetusta kokonaisuudesta. Tämän jälkeen ei ole kiva katsella omia rikkaruohoja ja  hoitamattomia alueita 😅. 

No, oikeasti oli todella inspiroivaa ja nautin kaikeasta kauneudesta ihan hurjasti.