Ajattelin tänäkin vuonna kasvattaa itse kelloköynnöksiä ja keijunmekkoja, nämä molemmat ovat yksivuotisia köynnöksiä ja sopivat hyvin pihapiiriä kaunistamaan. Yllä oleva kuva on otettu viime kesänä. Talon länsipäädyn ruukkuryhmässä kasvoi yksi kelloköynnös obeliskiin tuettuna ja keijunmekkoja pienten kehikkojen tukemana.
Viime vuonna keijunmekot onnistuivat hyvin ja kukkivat runsaasti pakkasiin asti. Itse asiassa huomasin, että ne eivät syksyllä olleet kovin arkoja ensimmäisiin pakkasen puraisuihin, vai mahtoiko kyseinen kohta olla niille sopivan suojainen?
Laitoin tänä vuonna keijunmekon siemenet itämään 13.1, mutta mitään eloa ei ole vielä näkynyt. Saa nähdä, tuliko täysi huti, vai vieläkö joku siemen lähtisi kasvamaan. Keijunmekko on kyllä hidas, mutta odotin jo jotain elonmerkejä näkyväksi.
3.5.2022 |
Viime vuonna laitoin kelloköynnökset itämään turhan aikaisin eli 10.1, koska epäilin, ettei vanha siemenpussi sisältäisi itäviä siemeniä. No, lähes kaikki taisivat lähteä kasvamaan ja minulla oli melkoinen viidakko kelloköynnöksiä huhti-toukokuun taitteessa. Osan taimista sain vietyä verannalle päivisin karaistumaan, mutta tämä kuvassa näkyvä joukko kasvoi kiinni ikkunanpieliin ja kattoon, koska kaikki kasvualustat eivät olleet valmiina heti toukokuun alussa, eivätkä nämä hujopit pysyneet pystyssä tuulisella verannalla.
7.3.2022 |
Ajattelin tänään kylvää muutaman avattuun pussiin jääneen siemenen. Jos siemenet eivät idä, on vielä helmikuussa hyvää aikaa uusia kylvöt... ja myöhemminkin ehtii.
Aion jälleen laittaa kelloköynnösen taimia kasvamaan arboretumin portteihin, jos näihin istutetut alppikärhöjen taimet eivät ole vielä riittävän vahvoja viherryttämään portteja riittävästi.
Tässä kauempaa otetussa kuvassa näkyy edellisen kuvan portti kokonaisuudessaan. Viime vuonna kruunukärhö kiipesi jo koko verkon mitan ylös ja kukki kauniisti, mutta toisella puolella tarha-alppikärhö 'Willy' oli viime kesänä istutettuna vasta juurtumassa. Epäilen, että vielä ainakin pari kelloköynnöstä tarvitaan tulevana kesänä täydentämään näitä kärhöjä.
Arboretumissa istutan kelloköynnökset maahan. Tämä on edellisten kuivien kesien kokemuksena ollut hyvä idea. Kelloköynnöstä täytyy ruukussa kastella tasaisesti päivittäin, maahan istutettuna kastelu ei ole niin tarkkaa. Toki vein näille köynnöksille alkukesästä lannoitettua vettä, jotta ravinteille ja vedelle perso kasvi jaksoi kukoistaa hyvin.
Arboretumin päädyssä olevaan aitaan tarvitaan useampi kelloköynnöksen taimi. Tämän köynnösaidan kasvualustojen valmistelu keväällä 2022 vei sen verran aikaa, että kelloköynnökset ehtivät sisällä kasvaa turhan suuriksi. Toivon, että tänä keväänä saan taimet ajoissa istutettua paikoilleen.
Koska tämä kohta on sekä aurinkoinen että tuulille avoin, pidän kelloköynnökset aluksi istuttamisen jälkeen hallaharsojen suojassa, jottei aurinko tai tuuli kärvistä lehtiä. Hallaharso on näppärä kiinnittää pyykkipojilla, mutta kannattaa varmistaa, että ilmalle jää hyvä kulkureitti molempiin päihin, jottei kuumuus päivällä nouse harson sisällä liikaa. Harsoa voi pyykkipoikien avulla säätää siten, että harso on vain auringon / tuulen puolella. Meillä on tavallisesti hallaöitä toukokuussa, joten hallaharso suojaa myös öisin kylmältä. Harsot ovat silmälle rumia, mutta olen todennut, että pääsen hurjan paljon vähemmällä, kun ei tarvitse kuskata näitä kookkaita taimia sisään ja ulos päivittäin. Yleensä olen käyttänyt harsoja pari viikkoa säistä riippuen, siinä ajassa köynnökset ovat tottuneet ulko-olosuhteisiin ja juurtuneet hyvin.
Muistatte varmaan, että olen istuttanut arboretumin aitaan myös monivuotisia köynnöksiä, kuten tämän valkoisena kukkivan lumikärhön, mutta ainakaan ensi kesänä monivuotiset eivät vielä riitä vehreyttämään aitaa ilman kelloköynnöksiä.
Olen tämän kuvan julkaissut jo aikaisemmin, mutta tästä saa paremmin käsityksen köynnösaidan tarpeellisuudesta. Aidan takana on vanha ratsastuskenttä, jonne kuorma-autojen on kätevä kipata multakuormat. Vihreä seinä rauhoittaa näkymää.
Nyt on vajaa pussi siemeniä mullan alla. Liotin ensin siemeniä tunnin verran ja laitoin ne sitten kosteaan kasvualustaan noin sentin syvään. Ja sumutin vielä vettä päälle. Nyt astia on ritilällä patterin päällä ja tietysti reiällinen muovikelmu astian päällä estää multaa kuivumasta sumutusten välillä.