Mihin tämä toukokuu on oikein hävinnyt näin vauhdilla? Tuntuu, että olen tehnyt puutarhatöitä muutamaa päivää lukuunottamatta aamusta myöhään iltaan, ja vieläkin on monta kiireellistä työtä tekemättä.
Etualan nietospensaat näyttivät pitkään kuolleilta, mutta eilen huomasin, että kyllä juuresta vihertää.
Tänään yritän saada tehtyä keittiöpuutarhaan loput kylvöt (herneet ja kukkia) ja istutettua lehtikaalien taimet ynnä esikasvatettujen kukkien taimet.
Onneksi sisältä kaikki esikasvatetut taimet ovat jo ulkona ja verannan pöydällä odottavat istutusta enää palloesikot, tsinniat, kosmoskukat ja lehtikaalit. Muutaman auringonkukan esikasvatin vanhoista siemenistä, mutta ne näyttävät aika huonoilta. Ehkä survaisen ne johonkin kohtaan ja katson, virkistyvätkö ne paremmassa maaperässä.
Nämä luumupenkin tulppaanit ovat aika ihania. Sävy on tosi kaunis.
.jpeg)
Jouduin istuttamaan 'Ruusupuistoon' uuden ruusuorapihlajan (vasemmalla oleva puun taimi), sillä rusakon roikaleet olivat syöneet talvella jo kaksi kesää kasvaneen puun (suurta murinaa ja erinäisiä merkkejä). 120 cm korkean verkon sisällä oli laaja kuorrutus papanoita ja hyvin kaluttu runko ja latvusto. Leikkasin kalutut osat pois ja siirsin tyngän arboretumiin, katson josko siitä kasvaisi pensas.
Kaikki kasvattamani 12 kelloköynnöstä ovat paikoillaan istutettuna (onneksi), niiden kasvusto oli jo niin pitkälle venynyttä, että oli jo aika saada ne parempaan kasvupaikkaan. Nyt ne ovat olleet harson alla, jotta ajoittain paistava aurinko ei niitä aivan polttaisi, nyt on ollut tosin enimmäkseen pilvisiä päiviä.
Viikon tai pari aikana näkee, kestävätkö kelloköynnökset rajun muutoksen liikaa vaurioitumatta. Kerron kokemuksista tarkemmin, kunhan saan niistä kuvia. Nyt näyttää arboretumissa lähinnä siltä, että joku emäntä kuivattelee lakanapyykkiä pitkin poikin laidunta.
Palataan Hiidenkiven puutarhassa -blogin haasteeseen ”Koska kukkii?”. Vastaukseni haasteeseen menivät osin todella pahasti metsään, mutta sattui pari arvausta aika lähellekin. Tämä haaste osoitti, että on yllättävän vaikea arvella kukintaa, kun kasvit ovat paksun lumikakun alla.
Kärhökaaren kolmion krookukset: Arvaus 30.4. -> kukkivat 24.4.
Piharingin krookukset: Arvaus 2.5. -> kukkivat 23.4
Kylmänkukat: Arvaus 8.5. -> kukkivat 10.5.
Valkotäpläimikkä: Arvaus 22.5. -> kukki 14.5.
Kirsikkakulman thalianarsissit: Arvaus 22.5. -> kukkivat 24.5.
Kuva kirsikkakulman thalianarsisseista on otettu 24.5, mutta saattaa olla, että ne aukesivat jo aikaisemmin, sillä olin niin täysin työllistetty arboretumissa, etten käynyt niitä katsomassa. Mutta kuvan päivä olkoon tuloksissa, koska muuta luotettavaa tietoa ei ole olemassa.
Arovuokko on kasvattanut perhettä ympärilleen toiveeni mukaan. Nuput ovat selvästi nähtävissä.
Toukokuu on vauhdikkaasta tekemisestä huolimatta ihana kuukausi, nyt eletään sen viimeisiä päiviä ja nautitaan joka hetkestä.
Vähän samanoloiset tunnelmat ovat olleet. Vaikka kaikkensa tekee puutarhassa, mukaan ei meinaa ehtiä. On todella vaikea arvata kukintaa. Saati ajoittaa sitä täysin oikein perennojen suhteen jonkin tietyn tapahtuman yhteyteen.
VastaaPoistaHauska ajatus lakanapyykkien kuivaamisesta.
Sama tekemisen paljous taitaa olla joka toukokuussa 😊, ehkä olisi vähän kevyempää, jos en olisi hankkinut niin paljon istutettavaa uusille alueille.
PoistaToukokuu on ihana, mutta ei tässä kuussa tosiaan ehdi mitään muuta, ruokakin tulee tehtyä niin pikavalmistuksella kuin mahdollista. Kunhan saa jotain suuhun pantavaa! Onneksi ei ole perhettä ruokittavana, pienten lasten kanssa on varmaan haastavaa yrittää saada riittävästi aikaa puutarhalle.
VastaaPoistaKylläpä on kaunista. Toivottavasti ruusuorapihlajasi vielä nousee arboretumissa.
Upeat näkymät talon ja järven välissä, se on satumaisen kaunis alue!
Minäkin teen ison annoksen kerralla ruokaa ja siitä syömme isännän kanssa ainakin kolme päivää, onneksi tämä kelpaa hyvin myös isännälle. Siivoamiseen ei liikene juuri aikaa, mutta eihän sitä ole sisällä pölyjä katsomassa.
PoistaIhme kyllä, ruusuorapihlaja on ruvennut versomaan juuresta, joten elätän toiveita pensasmallisesta ruusuorapihlajasta. Sillä on nyt hyvä uusi paikka arboretumissa ja otan mielelläni pensaan vastaan, jos se vain ryhtyy kasvamaan.
Kiitos kannustuksestasi Saila.
Voi, miten harmi ruusuorapihlajallesi! Vaikka suojeleekin, pääsevät silti tuholaiset iskemään! Tein saman havainnon nietospensaan suhteen, kovin hitaasti näkyy elpyvän talvesta, mutta ei sentään ole kuollut. Aika monta arvausta tuotti sinulle iloisen yllätyksen aiemmin. On tosiaan vaikeaa arvailla, mitä tapahtuu lumipeitteiden alla :) Arovuokkomatto tulee olemaan ihanan näköinen, kunhan nuput aukeavat! Kiirettä pitää tämä alkukesä - mutta mukavaa kiirettä suurimmaksi osaksi :D
VastaaPoistaKieltämättä meinasi itku päästä, kun löysin kalutun ruusuorapihlajan. Olin monta kertaa ehtinyt lapioida vallihaudan verkon ulkopuolelle, mutta eihän jänis tarvitse kuin yhden sopivan kerran.
PoistaUskoin saavani tänä kesänä nähdä kauniin kukinnan, sillä viime kesänä ruusuorapihlaja kukki jo malliksi.
Kunhan arovuokko on kukkinut, voin siirtää taimia muuallekin. Se on hyvä.
Pitää todellakin todeta, että toukokuun kiireet ovat mukavasta päästä, eikä kukaan pakota tekemään. Olisi vain niin innostavaa saada moni asia mahdollisimman hyvään alkuun jo keväällä 😊.
Hyvin arvattu. Ruusuorapihlaja on jänisten herkkua, se on minulla vieläkin verkon sisällä varmuuden vuoksi mutta nyt verkon voisi ottaa pois, en vain ole ehtinyt. Jouduin siirtämään omat arovuokkoni joten tänä vuonna ei nähdä suurta kukintaa, tykkään niistä tosi paljon. Puutarha-aika on kiireistä, ja aina jää jotain tekemättä, onneksi jokainen kevät on uusi alku.
VastaaPoistaEnsi talvena on tehtävä todella tehokas suoja näille molemmille ruusuorapihlajille.
PoistaHyvä ja lohdullinen toteamus ”jokainen kevät on uusi alku”. Kitkeminen ja kanttaaminen ynnä muu sellainen joutuu nyt odottamaan, mutta ehkä siitä selvitään.
Toukokuu on sekä kaunista että hieman kiireistä aikaa:)
VastaaPoistaMinullakin vielä yksi kasvulava kunnostamatta, ehkä teen sen tänään. Ja jospa saisin myös viimeiset esikasvatukset tänään ulos...
Mukavaa, että suurin osa arvauksistasi yllättivät aikaisemmalla kukinnalla!
Olen tyytyväinen vääriin arvauksiini, mielummin otin kukat ajoissa vastaan.
PoistaIloisia kevätpuuhia sinullekin!
Ihan samaa mietin, että mukava kun kukkivat enimmäkseen etuajassa :) Ihanaa kevätkukintaa. Harmittaa ruusuorapihlajan kohtalo, sen ottaisin heti tännekin, jos menestyisi täällä.
VastaaPoistaSain viime kesänä vähän esimakua ruusuorapihlajan kauniista kukinnasta. Tämä tuho harmitti kovasti, mutta onneksi juuresta näyttäisi versovat jotain uutta alkua. Toivon, että pensas on omajuurinen.
PoistaOlipa ikävästi tilaisuuteen tarttunut jänis. Ruusuorapihlajan menetys varmasti kirpaisee. Ahkera olet ollut esikasvatuksessa. Olen itse laittanut raaskummatkin taimet maahan jos hengissä saanut istutusajankohtaan pidettyä koska ei niitä nyt suoraan tappotuomiollekaan raaski laittaa. 😁 Sinne vaan auringonkukatkin johonkin maahan siis.
VastaaPoistaPuiden menetys tuntuu sekä taimen hinnan että menetetyn kasvun vuoksi. Aina juurtuminen ja hyvään kasvuun pääseminen vie vähintään kolme vuotta.
PoistaAuringonkukat ovat nyt mullassa ja parin päivän sisällä näkee kuolevatko vai virkistyvätkö.
Jänisten kaluama ruusuorapihlaja on harmillinen tappio. Kuulostaa hyvältä, että se versoo tyvestä uutta. Jospa siitä vielä tulisi kaunistus arboretumiin.
VastaaPoistaMuistatko luumupenkin tulppaanien lajikkeen? Sävy on hurmaava.
Suojasin ulos siirretyt kelloköynnökset toista viikkoa harsolla, jotta saisivat maltillisen alun pihaelämälle. Osa lehdistä on selvästi kiukustunut, mutta köynnökset ovat elossa ja muuten virkeän oloisia. Näin on käynyt aiempinakin keväinä, joten tässä vaiheessa suhtaudun niiden jatkoon objektiivisesti. Sinun kelloköynnöksilläsi on varmasti runsas ja vahva juuristo. Eiköhän nekin siitä lähde tavoittelemaan korkeuksia.
Ihan hyvinhän nuo sinunkin kukkimisveikkauksesi menivät. Krookukset ja valkotäpläimikkä jopa ennakoitua aiemmin. Veikkaaminen oli aika vaikeaa, eikä hankala kevät yhtään tehtävää helpottanut.
Tykkään valtavasti arovuokosta. Omani on kärsinyt talvesta ja vain muutama taimi on nupulla. Pitänee pohtia niille parempaa paikkaa. Josko siitä olisi jatkon kannalta apua.
Olin ihan järkyttynyt, kun lapiointikierroksella löysin puun ensimmäisen kerran. Harmitti ihan hurjasti. Ei voi mitään ja toivottavasti tämä uusi asettuu hyvään kasvuun ja syöty puu kasvaisi pensaaksi.
PoistaYritin etsiä tulppaanin lajiketta, mutta en vielä onnistunut. Se ei ollut ainakaan nettitilauslistassa. Harmittaa, että olen näiden syyssipuleiden suhteen niin huonosti tehnyt lajikirjaukset. Monissa paikoissa tosin nousee monen eri vuoden tulppaanit, mutta nämä olivat selvästi uudet ja kaikki samaa sorttia.
Kelloköynnösten lehdet tosiaan hieman valkaistuvat uusissa valo-olosuhteissa, sillä minä en niitä totutellut aurinkoon vaiheittain - saa suojaharso riittää. Ainakin viime vuonna asiasta ei aiheutunut pysyvää haittaa.
Tuossa kohdassa oli alkuaan kaksi arovuokon alkua ja onneksi heimo on lisääntynyt näin reippaasti 😊.
Aamusta iltaan on täälläkin touhuttu puutarhassa eikä silti ole päästy vielä edes kunnon kitkentäkierrokselle. Nuppuisia voikukkia olen ohikulkiessani kaivanut pois, mutta muut rikat saavat (ilman lupaa) mellastaa rauhassa. Saisikohan vihdoin tänään hommat siihen pisteeseen, että ei tarvitsisi ihan tukka putkella pyyhältää? :D
VastaaPoistaVoi rusakko, minkä teki ruusuorapihlajallesi! Toivottavasti siitä tulee vielä kauniisti kukkiva pensas. Voihan sitäkin ehkä myöhemmin muotoilla puumaiseksi, jos pensasmainen ulkomuoto ei viehätä silmää. Pensaista puheenollen, menin jo saksien kanssa nietospensaan latvoja typistelemään, kun ei näyttänyt vihertyvän sitten millään. Tyveltä ja alimmista oksista tuli jo pitkiä versoja. Muutama latva olikin kuivunut, mutta yhdestä oksasta nappasin kerralla ronskimmin (oli muka kiire eikä joutanut sipistelemään sentti kerrallaan) ja sehän olikin ihan vihreä sisältä. Sillä hetkellä päätin mennä saksineni muualle ja antaa nietospensaalle vielä hetkisen lisää aikaa heräillä :D
Minä istutin osan kelloköynnöksistä pari päivää sitten maahan ilman mitään suojausta. Ne olivat olleet ulkoilemassa puolivarjossa jo pitkän aikaa ilman harsoja, joten päätin niiden kestävän. Eilen vielä näytti hyvältä, tosin tänään näyttäisi tulevan aurinkoinen päivä. Kaksi viimeistä on vielä varmuuden vuoksi ruukuissa. En kyllä vielä osannut päättää niille sopivia paikkojakaan.
Hyvin osuivat kohdilleen ainakin nuo pari veikkausta. Muutkin yllättivät positiivisesti kun arvausta aikaisemmin kukkivat.
Aurinkoista ihan pian alkavaa kesäkuuta!
Minullakin on kitkentäkierros ihan kokonaan aloittamatta ja juuri eilen silmäilin, että tarve sille olisi. Ehkä tällä viikolla pääsen aloittamaan?
PoistaSyödyllä ruusuorapihlajalla on aika hyvä paikka arboretumissa ja se saattaisi siinä jopa viihtyä, jos hyvin käy. Kyseisessä paikassa pensaana kasvava ruusuorapihlaja voisi toimia ihan hyvin, pitää nyt ensin rauhassa katsoa, mitä siitä kehittyy.
Minulla on pensaiden saksimiskierros myös aloittamatta. Olen katsellut, että monessa paikassa olisi saksille töitä juuri kuolleelta näyttävien oksien kohdalla. Hyvä huomio oman nietospensaasi kohdalla, pitää tarkkailla rauhassa tilannetta.
Kiitos samoin!
Toukokuu on mennä hujahtanut kyllä todella nopeasti. Tekemistä on riittänyt ja koska kovin montaa lämmintä päivää kuukauteen ei osunut, tuntui kuin kevät olisi mennyt huomaamatta.
VastaaPoistaSinulla on siellä kyllä todella kaunista ja nuo tulppaanit ovat upean näköisiä 🤍 Voin kuvitella, että paljon työtä on jo tehty :)
Harmi, kun ruusuorapihlaja on maistunut rusakoille. Meillä ruusuorapihlaja on saanut kasvaa nyt reilun 10 v ja onneksi verkot suojasivat alkuvuosina. Nyt on sitten ollut ilmaan suojaa pari vuotta ja onneksi runkoa ei ole syöty. Sen sijaan vierellä olleen lumikinoksen päältä käsin oli kovastikin maisteltu alimpien oksien kärkiä.
Mutta todennäköisesti sinä saat siitä kauniisti kukkivan pensaan .
Kaunista alkavaa kesäkuuta!
Toukokuu on varmasti kaikille puutarhaihmisille touhua täynnä. Onneksi kevät on ihanaa aikaa ja vihreys on kaunista.
PoistaOli kiva kuulla ruusuorapihlajastasi, se on varmasti jo mukavan kokoinen ja kukkii upeasti - laitat varmaan kuvia iloksemme.
Kiitos samoin sinulle!
Toukokuu on aina hyvin kiireistä aikaa ja tuntuu, kuin juoksisi kilpaa kellon kanssa. Kitkennät olen onneksi saanut jo kertaalleen tehtyä ja sateen jälkeen alkaa varmaankin taas uusi kierros.
VastaaPoistaMinäkin istutin kelloköynnökset ulos laatikoihin. Laitoin auringonsuojana kasvihuoneessa olleet harsot vielä ulosistutuksen jälkeen päiväksi köynnöksiä suojaamaan.
Todella harmillinen rusakon tihutyö. Voin vain arvata "hatutuksen" määrän.
Niin tuttua varmasti kaikille puutarhassa puurtaville. Minulla on kitkemiskierros vielä aloittamatta, jotain tein kuun alussa, mutta nyt olisi kiire seuraavalla kierroksella.
PoistaToivottavasti syöty ruusuorapihlaja alkaisi kasvaa pensaana arboretumissa, siinä tapauksessa vähän helpottaisi harmitusta.
Sinulla on todella kaunis puutarha. En ihmettele, että toukokuu on ihan hurahtanut, koska varmasti työtä on riittänyt puutarhassa. Mutta on se vaan niin kivaa hommaa talven jälkeen. Ikävää, kun jänikset ovat tehneet tuhojaan ruusuorapihlajassasi.
VastaaPoistaLämmin kiitos Anneli. Jos en olisi tehnyt taas niin paljon uusia alueita, niin olisi voinut mennä ajankäytöllisesti paremmin, mutta toisaalta tulee tehtyä tuleville vuosille. Ja ihan totta, onhan kaikki tekeminen niin kivaa talven jälkeen.
Poista