MITÄ ON TULOSSA TERIJOENSALAVAN TILALLE?

 

Kerroin jo aikaisemmin 39 -vuotiaan terijoensalavan kaatamisesta. (Juttu löytyy täältä. ) Meillä on nurmikkoa jo sen verran runsaasti, että en halunnut jättää puun aluetta kokonaan nurmelle. Ehkä muistatte, että olen pitkään haaveillut istuttavani puun ympärille perennoja, nyt suunnitelma muutti muotoaan, koska edessä oli ns. tyhjä taulu.

Ensimmäiseksi aloin kanttaamalla leventää olemassa olevan ”Varjolehdon” istutusta. Kuorin nurmikon pois, jotta nurmikossa kasvava monilajien rikkaruohokasvusto ei jäisi perennoja haittaamaan. Voitte uskoa, että työ oli melkoinen. Uutta istutusaluetta tuli vaihdellen 60-100 cm koko alueen pituudelta. 

Vaikka puun kanto oli jo jyrsitty ja jyrsimellä kierretty puusta lähtevät isot juuret, sai isäntä vielä möyhennettyä kuormaajalla aika paljon kaikenlaista juurta esiin. Tämä helpotti kovasti minun työtäni, sillä samalla kasvualusta muuttui kuohkeammaksi käsitellä. Meni silti aikaa, kun käsipelin poistin rikkaruohotuppaat ja juuret pois.

Isäntä toi suuren kiven (kuva yllä) terijoensalavan kannon paikalle. Tuo kivi painoi lähes 2000 kg, suurin osa sen epätasaisesta pohjasta on maan alla. Meillä (lue: isännällä) oli haaste saada kiven tasainen istuskelupinta vaakatasoon, sillä puutavarakuormaajamme ei jaksanut nostaa kiveä kunnolla.

Halusin alueen halki kulkevan polun, jota voin käyttää hoitotöissä, lisäksi polkua pitkin kävellessä pääsee katsomaan kasveja lähempää. Tilasin Kivitorilta isot askelmakivet polkua varten. 

Oman metsän kätköistä paikalle tuotiin vielä lisää isoja kiviä, joilla saatiin hieman pengerrettyä länteen päin laskevaa maan pintaa. Kiviä upotettiin siten, että pinta oli aika suorassa, samalla kiven alla oleva multa tuli hyötykäyttöön istutusalueelle.

Tästä näkee ehkä paremmin, kuinka isot reunakivet pengertävät polun reunaa. Polun oikealla puolella on kanttaamalla laajentunut "Varjolehdon" vanha alue.

Nyt polun alussa kasvaa oikein kaunis ja rehevä varjohiippojen alue.

Pitkän aikaa työmaa-alue oli aika myllerrystä. Sakset ovat muuten sen ison kiven päällä, joka nyt merkkaa minulle terijoensalavan vanhan paikan.

Suursäkissä on kivituhkaa, jota tarvittiin kivipolun liuskekivien asentamisessa.

Hankimme myös pienen paviljongin, koska tuntui, että jotain katsottavaa oli kiva saada puun tilalle. Paviljongin lattiaksi tilasin Kivitorin kautta valmiiksi tehdyn liuskekiviympyrän. 

Tämä oli iso helpotus, sillä kivet oli valmiiksi numeroitu halkaisijaltaan kahden metrin ympyrään. Meidän tehtäväksi jäi vain ”palapelin” kokoaminen saadun ohjeen mukaisesti. Voin lämpimästi suositella tätä palvelua, jos ei halua itse leikata kiviä oikeaan muotoon. 

Olen tosi iloinen, että takana näkyvä ”Varjolehdon” 2020 istutettu alue on jo rehevä, sillä se on hyvä tausta uudelle laajennukselle. Edessä vasemmalla on terijoensalavan paikalle laitettu iso kivi.

Olen todennut, että tykkään yhä enemmän havujen rauhoittavasta vihreästä osana istutuksia. Päädyin istuttamaan uuden alueen reunakasveiksi sekä kääpiövuorimäntyjä että toiselle sivulle 'Nana’ harokatajia. Havujen lomassa on mm. haltijankukkia. Kuvassa näkyy myös uusi sateenvarjojalava.

Polun reunakivet löytyivät omasta metsästä eli niihin sain isännän arvokasta apua ja pienempiä kiviä hakiessa käytettiin vain sykettä nostavaa kuntoilua, kun kiviä kannettiin kallion päältä polkuja pitkin. Voin kertoa, että hiki tuli niillä reissuilla. Polun oikean reunan tekeminen on vielä kesken.

Kuvassa näkyy sateenvarjojalava polun vasemmalla puolella ja lähelle paviljonkia kasvaa nyt purppuraomenapuu ’Hopa’.

Pumppuhuoneen yläosaa ympäröivät tuiviot ja lisäksi 2020 istutettuja havuja ovat kartiovalkokuuset, pesäkuuset ja ’Karel’ kääpiöserbiankuuset. Strong Annabelle pallohortensiat eivät ole vielä päässeet oikein kunnolla kasvussa vauhtiin.

Kuvaa ottaessani seison lähellä pumppuhuoneen "tönöä". 

Tässä hieman lähempi kuvakulma uuden paviljongin suuntaan.

Isännän ehdotuksesta paviljonki asennettiin niin, että sen ilmavan rakenteen taustalla voi nähdä järven.

Minustakin on kiva katsoa erilaisia näkymiä paviljongin läpi. Kuten huomaatte uusi istutusalue on vielä aika harva. On sinne toki jotain istutettu tämän kuvan oton jälkeen. 

Paviljongin ympärille päädyin istttamaan koivuangervoja, aion pitää ne matalana muotoonleikattuna aitana paviljongin pyöreää muotoa mukaillen. Täältä kauempaa katsottuna uusi alue näyttää aika pieneltä, mutta voin kertoa, että taimia uppoaa sinne paljon, eikä vielä siltä osin ole valmista.

Taustan korkeat pihasyreenit ovat kukkineet aivan uskomattoman runsaasti.

Oletteko samaa mieltä syreeneistä?

Paviljongin rannan puolelle (kuvassa vasemmalla) vanha istutusalue laajeni ja sinne olen tässä vaiheessa istuttanut kaksi kartiovalkokuusta, kanadanhemlokki ’Jeddelohin’, ’Leonard Messel’ tarhamangolian, ’Satomi’ puistoatsalean ja perennoista sormivaleangervoja, joiden toivon hartaasti viihtyvän ja kasvavan komeiksi.

Nurmikolta pääsee kävelemään paviljongin kautta kivipolkua pitkin. Nyt alkuun pakollinen kohopenkki on hieman silmiinpistävä, mutta kunhan alue tekeytyy, niin uskon luontevan olemuksen jälleen löytyvän.

Laitan lisää kuvia alueen kasveista kesän edetessä.

SIIRRYIMME KESÄKUUHUN

 

Toukokuu vaihtui kesäkuuhun niin varkain, että tuskin ehdin sen ymmärtää. Perinteiset pihasyreenit ovat tällä hetkellä täydessä kukassa joka puolella puutarhaa.

Helmipensaiden kukat ovat myös täysin auki, niin kauniita nekin.

Onneksi toukokuun viimeisen viikon varsin tuulinen sää kovine puhureineen on muisto vain. Tuulenpuuskat olivat haaste esikasvatetuille kesäkukille, joita päättäväisesti istutin ulos, koska en jaksanut enää odottaa. Onneksi hallaharsot auttoivat antamalla suojaa, vaikka harsojenkin kiinnittämiseen sai kiinnittää erityistä huomiota. 

Yhtä kaikki, nyt joka ikinen esikasvatettu kasvi on istutettu lopulliseen paikkaansa ja siltä osin voin huokaista helpotuksesta. Kuvassa näkyy kaksi viimeisintä istutettua kelloköynnöstä portissa varjostusverkkojen suojaamina.

Mennyt talvi teki ilmeisesti monille pensaille ja puille haittaa, sillä olen joutunut leikkaamaan kuivia lehdettömiä oksia. Tämä on hieman harmillista, sillä siihen kuluu nyt aikaa, jonka mielummin käyttäisi vaikka kitkemiseen. 

Suuri menetys on jo aikaisemmin kovia kokenut Mantsurianjalopähkinä, sillä puu vuoti koko kevään vuolaana nesteitä ja on nyt aivan kuiva käppänä. Poistin kuivan puun haketettavaksi ja katson, mahtaako rungon vierestä nousevista versiosta kehittyä mitään puun kaltaista. 

Uskoisin, että puu ei ehtinyt valmistautua pitkän leudon alkutalven jälkeen tulleisiin 30 asteen pakkasiin. Meillä on vielä sen verran olematon pienilmasto, että ei varmaan kannata yrittää näitä kasveja, jotka eivät tykkää kovista pakkasista ja muuten ankarista olosuhteista.

Kuvassa näkyy viimeisiä kukkivia tulppaaneja puutarhan sydänpenkissä. Nyt olen päässyt viimein kitkemisessä alkuun. Tämän viikon aurinkoisina päivinä lämpöä on riittänyt ja tietää tehneensä, kun konttaa pitkin puutarhaa. Voikukkia voisin minäkin myydä kaikille halukkaille. Haluaisin tietää, miksi voikukkia löytyy aina pensaiden tai perennan juurakoiden keskeltä, sieltä niiden poistaminen on hankalaa.

Isäntä oli glaukooman vuoksi silmäleikkauksessa tiistaina. Minulla on puhelimessa hälytykset, jotta muistan tiputtaa hänelle erilaisia silmätippoja kymmenen kertaa päivässä tarkan ohjelman mukaisesti. Muutenkin isäntää pitää "vahtia", että hän malttaa noudattaa lääkärin antamia rajoituksia kahden viikon ajan. Toivottavasti leikkaus auttoi, sillä lääkkeistä ei ollut enää apua.

Päivänpesän elämää -blogin Katjalta ostamani kaksi Mai Tai kellukkaa ovat tuoneet paljon iloa kukkimalla kauniisti. 

Onneksi teimme isännän kanssa monta projektia ennen leikkausta, sillä nyt sairauslomalainen ei pääse auttamaan raskaissa töissä.

Tänään lämpö nousi 25 asteeseen, joten kesältä tuntuu. 

KOSKA KUKKII -HAASTEEN LOPPURAPORTTI

 

On aika julkistaa tulokset arvauksiini liittyen Hiidenkiven puutarhassa -blogin haasteeseen.

Veikkaus: Kaukaasianpitkäpalkko kukkii 10.5.

Kuva on otettu 5.5. eli kukinta alkoi ainakin 5 päivää aikaisemmin. Minun on tunnustettava, että en muistanut kiertää kaikkia valittuja kasveja päivittäin, jotta olisin saanut tarkan tuloksen. Vastaan siis kuvien ottopäivän mukaan.

Veikkaus: Mount Hood narsissit aukeavat 8.5.

Kuva on otettu 13.5. ehkä jotkut nuput avautuivat aikaisemmin, mutta pysytään jälleen 5 päivää myöhästyneessä kukinnan alussa.

Veikkaus: Patjarikko kukkii 10.5. Kuvien mukaan näin kukkivia patjarikkoja 20.5. 

Veikkaus: Rusettinukki kukkii 15.5. mutta tämäkin arvelu meni aika paljon pieleen, sillä kuva on otettu 26.5. Tosin luulen kukkien avautuneen jo paria päivää aikaisemmin.

Kiitos Minnalle tästä kivasta haasteesta ja pahoittelen, että monet puutarhakiireet saivat minut hutiloimaan näiden kasvien tarkkailun. Arvelen kuitenkin tosiasiaksi, että meillä toukokuun ensimmäisen viikon jatkuvat pakkasyöt hidastivat kasveja. Lisäksi ensimmäinen sade 16.5 sai vasta kasveja paremmin liikkeelle.

KUKKIVIA PUITA JA VÄHÄN MUUTAKIN

 

Perinteiseen tapaan toukokuu on yhtä huisketta. Tekemistä löytyy joka puolella, mihin vain silmänsä kääntää. En pysy ollenkaan tehtävien tasalla. Kitkemistä on vaikka muille jakaa, mutta en ole vielä päässyt kunnolla puuhaan kiinni. Minulla on ollut työn alla isompi projekti, josta kerron myöhemmin.

Joka tapauksessa olen onnellinen toukokuisesta puutarhasta. Mekin saimme vihdoin viimein sadetta, perjantaina satoi 23 mm ja kestoltaan lähes vuorokauden tihuuttanut sade imeytyi hyvin.

'Dolgo' paratiisiomenapuut kukkivat, kukkia on puun täydeltä ja valkoinen kukkapilvi on ihastuttava.

Nyt on myös pilvikirsikoiden kukinta parhaimmillaan. 

Olen hyvin iloinen arboretumin narsisseista. 

Arboretumin "Saarnipenkissä" kukkivat narsissien kanssa myös nämä ihanat 'Negrita double' tulppaanit.

'Negrita double' tulppaanit sointuvat ihastuttavasti tarhakylmänkukkien sävyyn. Nämä kylmänkukat istutin Saarnipenkin laajennukseen vuosi sitten ja nyt toivon niiden siementävän jälkeläisiä.

Niin söpöjä karvapalloja.

Saarnipenkin etureunassa kukkivat matalat 'Pueblo' narsissit.

Tässä 'Pueblo' narsisseja vähän lähempää. Laitoin näitä myös takana häämöttävän havualueen reunaan. Tilasin syksyllä Hollannista 100 sipulia ja niitä riitti useampaankin paikkaan.

Katsotaan vähän kauempaa pilvikirsikoiden kukintaa.

Vuosi sitten valmistui arboretumiin köynnösportti kahden tammen väliin.  "Tammiportti" alue on pikku hiljaa asettumassa maisemaan. Istutin toisen tammen juurelle viime vuonna 'Dara Freckles' tuoksuprvokkeja nyt olen käynyt ihastelemassa usein niiden kukintaa. Takana olevat tummat perennat ovat joku rönsyakankaalin lajike. 

Äskeisen kuvan orvokit kasvavat takana oikealla näkyvän tammen juurella. 

Nyt tuulee niin reippaasti, että on lähtettävä katsomaan, onko tuuli katkonut pikkuisia taimia. Edessä on jälleen monenlaisia puutarhatöitä, vaikeus on vain päättää, mikä niistä olisi kiireellisin. 

ESIKASVATUKSET PALKITSEVAT JA PUUTARHASSA KUKKIVAT SIROTUOMIPIHLAJAT

 

Kääpiöpensastomaatteja eli microdwarfeja kypsyy maisteltavaksi joka päivä. Ensimmäisen itsekasvatetun tomaatin söin vapun kunniaksi. Tämä punainen on 'Jip & Janneke'.

Kasvihuoneessa on vielä aika tungos, koska käytän kasvihuoneesta pienennettyä osaa. Viime yönäkin kasvihuoneen ulkopuolella oli alimmillaan vajaa aste pakkasta. Nyt ennusteet näyttävät lämpenevää, joten voisi varmaan ottaa koko kasvihuoneen käyttöön.

Tomaatit ovat vankistuneet kasvihuoneessa ja kaikissa lajikkeissa on kukkia.

'Estilo' suippopaprikat puskevat raakileita.

Kasvihuonekurkut ovat rotevoituneet ja tästä niiden kasvuvauhti kiihtyy.

Kymmenen lastenlasten purkittamaa ja esikasvatettua perunaa ovat nyt kasvussaan tässä vaiheessa. Perunanvarsien vieressä näkyy virittämätön rotanloukku, sen tehtävänä on osoittaa Rillalle, ettei perunoita saa mennä kaivamaan. Rilla rakastaa raakoja perunoita ja mielellään nostaa perunoita ihan itsenäisesti. Riitti, että koiralle näytti yhden kerran, kuinka loukku napsahtaa siihen koskiessa, joten se ei mene lähelle loukkuja.

Kuvan koira liittyy vahvasti tapaukseen.

Laitoin ruipeloiksi venyneet 'Procut White Nite' auringonkukat kylmän viileästi ulos kasvamaan 2.5. Onneksi ne ovat selvinneet jopa -5 asteen pakkasyöstä kolmen hallaharson alla. Luulen, että aurinkoisina päivinä kaivonrengas on varastoinut lämpöä ja luovuttaa sitä harsojen alla kasveille?

Nuo pakkasviritykset eivät ole oikein kauniita, mutta tarpeellisia ne ovat vielä. Harsot saa hyvin pysymään pyykkipojilla tukikaarissa ja kivet pitävät harsojen helmat tukevasti paikoillaan.

Olen tuonut kaikki loput esikasvatetut taimet sisältä lasikuistille. Harsoja ei tarvitse laittaa kuin ihan kylmimmiksi öiksi. Edessä on palmukaalin taimia.

Daaliat ovat kasvaneet hyvin. Toivoisin, että ne voisi pian istuttaa ulos, mutta se jää nähtäväksi. En ehkä jaksa odottaa kesäkuun 10. päivään.

Vasemmassa reunassa on perennan taimia. Punasalvia jopa kukkii ensimmäisillä kukillaan.

Tässä lähempää katsottuna 'Summer Jewel Lavender' punasalvia.

'Oeschberg' purppurarevonhäntiä, näitä on toisaalla enemmän.

Olen ihastellut sirotuomipihlajien kukintaa. 

Puut ovat täynnä pieniä valkoisia kukkia.

Täynnä kukkia on myös kirsikkaluumu. Onneksi sen kukissa pörisi tänään pölyttäjiä.

Meille kaivattaisiin kovasti sadetta. Ennustetut sateen kutistuivat vain yhteensä pariin milliin kahtena eri kertana. 

Oikein hyvää keväistä viikonloppua teille kaikille!