TAIMET KAIPAAVAT KASVIHUONEESEEN

 

’Vilma’ pensastomaatit ovat ryhtyneet urakoimaan raakileita sisällä salissa. Vaihdoin taas taimet kolmannen kerran suurempiin ruukkuihin, nyt käytin puiden taimien mukana tulleita muoviruukkuja. Ruukun vaihto onnistui todella helposti, vaikka tomaattipensaissa on raakileet, sillä juuristo piti juuripaakun hyvin kasassa. Toki pitää kohdella hellävaroen tomaatin varsia, ettei katko niitä, mutta onneksi Vilma on napakka. Taimet saivat sekä lisää multaa että varastolannoitukseksi uuden erän kanankakkaa, jotta taimilla on paukkuja kasvattaa raakileet kypsiksi tomaateiksi. 

Kuvan ’Vilmassa’ on näkyvissä tällä hetkellä 18 kasvavaa tomaattia ja uusia kukkia kehittyy.

Suuret ruukut vievät tilaa taimipöydällä, joten toivoisin todella sään lämpenevän, jotta saisin nämä vietyä kasvihuoneeseen. Suuret kevyet muoviruukut sopivat minulle tässä vaiheessa hyvin, sillä saan ne mahtumaan kasvihuoneen harsoteltan sisälle ja yleensä asettelen ne öisin suorakaiteen muotoisten laatikoiden reunojen päälle toiseen kerrokseen, koska laatikoihin istutetut runkotomaatit ja kasvihuonekurkut eivät heti alkuun täytä koko laatikkoa. Pienennetyssä harsoteltassa on tungosta kylminä öinä. 

Vaihdan vielä ruukkuja neljännen kerran siinä vaiheessa, kun kylmät yöt ovat takanapäin ja kaikki taimet voi jättää kasvihuoneeseen ilman suojaustoimenpiteitä lopullisiin asemiin.

Kaksi kookasta paprikan taimea on avannut useita kukkia ja nuppuja on paljon. Nämäkin haluaisin päästä jo  istuttamaan kasvihuoneeseen.

Minulla on eri vaiheessa olevia esikasvatettuja perunoita. Yksi laatikko ensimmäisiä perunoita on jo kasvihuoneessa harsojen alla. Nämä etualan potut pitäisi saada suurempaan multatilaan.  Samoin on laita kolmella kasvihuonekurkulla.

Kelloköynnökset ovat tuuheita, mutta ei niitä voi vielä ulos istuttaa. 

Viime viikon perjantaina täällä meillä satoi uutta lunta  yli 10 cm ja sää on ollut sen jälkeen hyvin talvinen ja ikävä. Lumi on säilynyt maassa 6 vrk ja osa öistä on ollut tosi kylmiä vuoden aikaan nähden. Kylmin yö oli viime viikonloppuna ja mittarin lukema oli alimmillaan -12,6 astetta. 

Onneksi maa nyt tullut monin paikoin esiin lumen alta, vaikka torstainakin satoi vesiräntää, eikä päivän ylin lämpö ollut kuin muutama aste.

Toivon, että viimeistään viikonvaihde tuo keväisempiä tuulia tullessaan ja saan kasvihuoneen pieneen sisätelttaan muitakin taimia kuin tuoksuherneet ja ensimmäiset perunat.

JÄRVEN PINTA ON KORKEALLA

 

Paikallislehdissä on lukenut, että täällä meillä järven vedenpinta on viimeksi ollut näin korkealla 50 vuotta sitten. En tiedä, pitääkö paikkansa, mutta en itse muista ihan tällaista tilannetta. Rannan tervalepät ja koivut näyttävät veden saartamilta.

Tavallisesti puut ovat kuivalla maalla. Laituri on talviasennossa eli kolme osaa on kasattu päällekäin. Olemme seuranneet tilannetta ja isäntä teki varmistustoimia, ettei laituri karkaa veden mukana paikalta.

Rilla kahlasi laiturille.

Jäät ovat melkein lähteneet tässä torstaina otetussa kuvassa. 

Nämä krookukset kasvavat huvimajan kulmauksessa. Ne ovat ilahduttavasti lisääntyneet, mutta pitää muistaa istuttaa lisää pikkusipuleja syksyllä.

Nämä valkoiset krookukset kasvavat kiviportaiden vieressä.

Alkuun pelkäsin, että kevätkurjenmiekkoja nousee tälle paikalle vain kolme, mutta onneksi niitä on tullut paljon lisää. 

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille!

KATTOREMONTTI ETENEE

Tellinkimiesten jälkeen saapui kuuden kattomiehen ryhmä ja johan alkoi tapahtua. 

Parissa tunnissa oli vanhat kattopellit purettu pois. Ei voinut kuin ihailla, miten hyvin ryhmä toimi yhteistyössä ja todella tehokkaasti. 

Nosturi nosti korkealta katolta vanhoja peltinippuja pois. 

Samaan aikaan pari miestä operoi pohjoisen puolen reunalla pehmentyneen kattotuolin tilalle uutta kattotuolia. Tämä vaurio oli tiedossa ennen Vesivekin tarjouksen hyväksymistä, mutta yllätyksenä löytyi toinen lahonnut kattotuoli etelänpuolella samassa linjassa. Tuntui entistäkin tärkeämmältä saada kattoremontti tehdyksi.

Toinen lahonnut katotuoli löytyi kohdasta, jossa piipun alapuolella on pellit vielä paikoillaan.

Nosturista on suuri apu tavaraa ylös nostaessa ja alas laskiessa.

Rilla tykkää kovasti kaikista remonttimiehistä ja osaa onneksi suhtautua heihin aika maltillisesti eli ei siis riehu ja hypi, kuten joitain tuttuja nähdessään. Häntä kyllä heiluu kovasti.

Seurasimme jännityksellä etukäteen sääennusteita. Jossain vaiheessa näytti sateista päivää, mutta onneksi koko purku-urakan ja korjausten ajan oli poutaa. Miehet tekivät tosi pitkän päivän siihen asti, että saivat aluskatteen valmiiksi talon suojaksi.

Maantieltä kuvattuna.

Tämä Vesivekin porukka on työskennellyt pitkään yhdessä. Oli hauska seurata, että jokaisella oli selvästi oma tehtävänsä ja yhteistyö sujui joustavasti. 

Tässä on korjattavana etelän puolen lahonnut kattotuoli.

Vesivek käyttää hengittävää aluskatetta. Divoroll Pro aluskate on normaalia aluskatetta painavampaa ja paksumpaa. Tuotteen ominaisuuksissa luvataan, ettei kosteus pääse valumaan yläpohjaan ja näin vaurioittamaan rakenteita. Kaikkien ominaisuuksiensa ansiosta tämä hengittävä aluskate on ainoa, jolla on 30 vuoden valmistajan takuu. Vanhassa talossa on hengittävyys tärkeä juttu.

Tänään keskiviikkona työ jatkui kylmän yön jälkeen. Aamulla sateli hiljalleen lunta ja mittari näytti 0 astetta.

Jos oikein ymmärsin, tänään tehdään laudoituksella suorat pohjat peltikatolle. 

Tallennan tänne blogiini kattoremontin ja myös sen jälkeen jatkuvan muun ulkoremontin vaiheita, jotta ne säilyvät itselle taltioituina. Viime aikoina on ollut melkoinen määrä selvitettäviä asioita. 

NYT TAPAHTUU

 

Meidän on tämän kesän aikana tarkoitus tehdä talolle monenlaisia korjaustoimenpiteitä. Kerron näistä lisää asioiden edistyessä. Ensimmäisenä on vuorossa tiensä päähän tulleen peltikaton poisto ja uuden asennus. 

Päädyimme ostamaan kattoremontin Vesivekin kautta. Perjantaina saapui kaksi miestä rakentamaan tellinkejä paikoilleen, työ jatkuu vielä maanantaina. Työ eteni ripeästi. Huomasi selvästi, että tämä on heidän päätyötään - ei tarvinnut mietiskellä tai ottaa turhia askelia. 

Minulla huimaa päätä jo pelkkä katsominen ylöspäin, mutta siellä miehet kiipeilevät putkistossa kuin oravat konsanaan.

Koska katon harja on korkealla ja maastokin viettää alaspäin, ulottuvat tellingit yllättävän leveälle.

Viime päivien auringonpaiste sai viimeisetkin lumet lähtemään. Monin paikoin on vielä märkää, joten penkkien siivoaminen kuihtuneista perennojen varsista on tehtävä varoen. 

Aloitin eilen puutarhan puolelta Ruusupuistosta verkkojen poiston. Toivottavasti jänikset ovat jo metsässä ravinnon äärellä, eivätkä harhaudu meille syömään verkoista vapautuneita puita tai pensaita.

Verkot haittaavat penkkien kevättöissä, joten haluan niistä sen vuoksi eroon. Meillä on tähän asti ollut onni säästyä jänisten tuhotöiltä kesäkauden aikana, toivottavasti asian tila säilyy ennallaan.

Lisäksi verkkoja on niin valtava määrä, että niiden käärimisessä varastoon kuluu aikaa, joten on mukava tehdä työtä vaiheittain samalla, kun siistii paikkoja talven jäljiltä.

Kaksi viimeistä kuvaa on eri paikoista arboretumia. Pikkuruisin askelin lisään sinne sipulikukkia, ainakin pörriäiset ovat ne löytäneet.

Aurinkoista viikonloppua - iloitaan keväästä!

ENSIMMÄISET KUKAT JA NUPUT TAIMIPÖYDÄLLÄ

 

Ensimmäinen pensastomaatti ’Vilma’ avasi nuppuja jo reilu viikko sitten ja kukkien määrä lisääntyy. Nämä piristävät kovasti. Olen hoitotoimien yhteydessä naputellut kukkavarsia ja leikkinyt muutenkin mehiläistä kukkia sivelemällä.

Myös ’Olly’ paprika on muodostanut ryppään nuppuja ja odotan jännittyneenä, milloin kukkia alkaa avautua. Tämä tapahtuu todennäköisesti ihan pian.  Pitääkin muistaa käydä penkomassa varastoa, jotta saan tällekin laitettua tukikepin. Ruukku näyttää pieneltä, vaikka vaihdoin taimen neljä viikkoa sitten pienten havujen mukana tulleeseen taimiruukkuun. 

Viikko sitten kolme ensimmäisen erän kasvihuonekurkkua pääsi suurempiin ruukkuihin. Kurkku kasvaa niin nopeasti, että näillekin täytyy hakea pidemmät tukikepit, etteivät varret katkea.

Runkotomaatteja on kahta eri kylvöerää. Tässä näkyvät 3.3. kylvettyjen siementen taimet.

9.3. kylvetyistä tomaateissa löytyy eri taimikokoja, ensimmäisenä mullan pintaan nousseet taimet ovat tietysti kookkaampia kuin muutaman päivän pidempään mietiskelleet. Kuvan taimet kasvavat vielä yläkerran taimihuoneessa ja niitäkin joutuu jo jonkin verran tukemaan. Tukikeppi tuo turvaa, sillä käännän taimitarjottimet joka päivä, jotta taimien kasvu olisi mahdollisimman tasaista. 

Kuten kuvasta näkee, ovat keijunmekot kasvaneet sen verran hyvin pituutta, että myös niitä täytyy pyöritellä varoen. 

Keijunmekoissa näkyy nuppuja.

Tsinnioita kasvaa yläkerran toisessa huoneessa. 

Samoin kosmoskukkien taimia.

Tuoksuherneet itivät hyvin ja siirsin taimipurkit kasvihuoneeseeen maanantaina. Minulla on kasvamassa kolmea lajia tuoksuherneitä ja yhteensä ruukkuja on 19 kpl. Jokaisessa perennaruukussa on noin 4 taimea. 

Tämä viikko alkoi aurinkoisena ja pääsiäisen jälkeen satanut lumi on sulanut pois vauhdilla. Tänään pitäisi aloittaa kasvihuoneen peseminen. Pesu-urakan aloittaminen ei oikein innosta, vaikka yleensä se siitä sujuu, kun pyöräyttää työn alkuun.

HAAVEISSA VALKOISET JA PUNAISET KUKKAPILVET

 

Kukkivat puut alkukesällä ovat sykähdyttävä näky. Valkoiset kukkapilvet hedelmäpuissa ja niiden alla kukkivia maanpeitekasveja sekä sipulikukkia - siinä on kauneutta kerrakseen. 

Olen istuttanut puutarhaan ja arboretumiin perinteisten hedelmäpuiden lisäksi myös koristeomenapuita. Näissä voi valkoisen kukinnan (kuvassa paratiisiomenapuu 'Dolgo') lisäksi nähdä erisävyisiä punaisia ja vaaleanpunaisia kukkapilviä.

Koristeomenapuiden kukinta alkukesällä on ihana, mutta puut tuovat lisäksi näkymiin kaunista kerroksellisuutta koko kesän. Koristeomenapuun voi istuttaa sellaiseenkin paikkaan, mihin suureksi kasvavat puut eivät mahdu. Pienet omenat ovat linnuille ruokaa syksyllä ja osa hedelmistä sopii ihan hyvin omenasoseisiin, jos jaksaa näperrellä pienten hedelmien kanssa.

Kukkivien pienten puiden aluskasveiksi sopivat monet erilaiset maanpeiteperennat paremmin kuin nurmikko. Sipulikukat pääsevät nousemaan perennojen väleistä ja ilahduttavat kukillaan. Mikäli puun alla kasvaa nurmikko, se kannattaa rajata kauemmaksi puun rungosta. Ainakaan nuoren puun kasvaessa ei ole suositeltavaa, että nurmikko kasvaa kiinni puun rungossa.

Ruusupuistoon istutin lamohietakirsikan kolme taimea purppuraomenapuu Aamuruskon alle. Ainakin toistaiseksi ne ovat pärjänneet hyvin yhdessä. Lamohietakirsikan kukkiessa on myös maassa matala kukkapilvi.

Luumupuiden alla kasvaa mm. tiarelloja ja rentoakankaalia. Kunpa muistaisin syksyllä laittaa tänne pieniä kevätkurjenmiekkoja ja krookuksia.

Keväällä 2023 oli arboretumissa vielä paljon maata näkyvissä. Uneksin vaiheesta, jolloin pikkusipulit, tulppaanit ja narsissit sekä matalat perennat värittävät maanpintaa. Vasemmalla edessä oleva puu on purppuraomenapuu 'Aamurusko' ja oikealla on purppuraomenapuu 'Makamik'. Kuvan tilanteessa kukinta on vasta alkamassa.

Toivon, että voin tänä vuonna ottaa arboretumissa kuvia edes pienistä kukkapilvistä. Kaksi viime vuonna istutettua rusokirsikkaa näyttää ihan elinvoimaisilta kovan talven jälkeen. Myös muissa puissa on lupaavat silmut. Olen siis toiveikas.