SUVEN SUVANTOVAIHE

Tässä vaiheessa kesää voi tavallaan hieman henkäistä, vaikka eihän puutarhasta koskaan tekeminen lopu. Meillä joutuu edelleen kastelemaan uusia istutuksia, koska viimeksi on satanut kaksi viikkoa sitten 5 mm ja sen jälkeen on lähinnä aurinko paistanut. Nyt olen kohdistanut kastelun aivan viimeisimpien istutusten juurelle. Keväällä istutetut puut ja pensaat saavat kastelukannullisen vähän harvemmin kuin alkukesällä.

Kitken eri puolilla puutarhaa, kun silmiinpistäviä rikkoja näen, mutta palaan järjestelmälliseen kitkemiseen vasta syksyllä. Arboretumissa on kitkemiskierros tehtävä reilun viikon välein. Onneksi katteen keskellä esiin puskevat ohdakkeet, pujot ja muut joukkoon kuulumattomat on helppo havaita. Yritän saada siemenpankkia vähäisemmäksi.

Tähän aikaan erottuvat hyvin pihasyreenien keskellä olevat kuivat oksat, niitä joutuu poistamaan joka vuosi. Valitettavasti tarvitsen puuhassa isännän apua, sillä vahvaksi kasvanut paksu syreeninoksa on todella sitkeää ja kovaa puuta katkaista. Moottorisahaa siinä tarvitaan. Kahdestaan homma on helpompaa, kun toinen heiluttaa valittua oksaa ja toinen eli isäntä voi keskittyä sahan kanssa katkaisemaan kuivan oksan maata myöten. Yleensä pitää tunkeutua keskelle leveää kasvustoa, joten homma ei ole ihan yksinkertaista.

Syyslannoitteen ostin tänään ja lannoite pitäisi vielä levittää. Lannoitteen päälle toivoisin sadetta, jotta se imeytyisi kasvien hyödyksi.

Sadonkorjuu kuuluu tähän vaiheeseen kesää ja päivittäisen ruokailun lisäksi osa sadosta päätyy pakasteseen ja säilöttäväksi. 

Elokuussa odottavat monet perennat jakamista ja jakopaloja täytyy siirtää uusiin tyhjiin paikkoihin. Myös muutama pensas pitäisi siirtää, mutta näin kuivaan tilanteeseen ei viitsi asiaa edes harkita. 

Oli todella kiva tavata eilen meillä puutarhavierailulla Puutarhaeloa -blogin Riitta puolisonsa kanssa. Tuntuu tutulta, kun on jo pitkään lukenut toisen blogia, mutta niin kiva oli nähdä livenä. Riitan siemenestä kasvattamat kuparisaran taimet yritän parhaani mukaan varjella, jotta saan ne istutettua mahdollisimman hyvään paikkaan. Kiitos Riitta, taas tuli taimia, joilla on tarina!

Sää on suosinut hämmästyttävästi kaikkia tähän mennessä olleita avoimia sunnuntaita ja muutamaa erikseen sovittua vierailua. Saa nähdä, miten tästä eteenpäin.

Hyvää heinäkuun viimeistä viikkoa teille kaikille!

KUKKIVA KEITTIÖPUUTARHA

 

Keittiöpuutarha antaa satoa ja iloa myös kukkien muodossa. Kivipenkin täyttävät yrtit ja niiden lomassa kukkivat kosmoskukat ja tsinniat. Melkoinen surina on monesti meneillään, kun pörriäiset lentävät kukasta kukkaan. Iisopit näyttävät olevan sitruunatimjamin ohella lemppareita, mutta kyllä nämä kuvan punaiset kukatkin houkuttelevat.

Esikasvatin näitä vaaleita 'Spencer Arthur Hellyer' tuoksuherneitä. Takana näkyy osa kivipenkin 'Cazebo Red' punakosmoksista.

'Spencer Arthur Hellyer' tuoksuherneet tuoksuvat ihanasti. Samasta pussista tuli sekä valkoisia, vaalean liloja että kuvan hieman tummemman liloja kukkia. 

Keittiöpuutarhaan paistaa oikeastaan aina aurinko, silloin kun paistaa, joten saatte katsella näitä valoisia kuvia. Istutin näihin kuvassa näkyviin kahteen laatikkoon syötävien lajien joukkoon myös kukkia. Tillikin on oikein koristeellinen. 

Tilliltä tuoksuvia koristeellisia kukkia keittiöpuutarhan henkeen kera siemenestä esikasvatettujen 'Purple Prince' tsinnioiden. Yksi peruste esikasvatukselle on, että näen paremmin mihin väleihin istutan kukkien taimia keväällä. 

Reunimmaiseen laatikkoon laitoin tänä vuonna sipuleja ja porkkanoita, mutta sieltäpä puski esiin myös kosmoskukka, joka oli laatikossa viime vuonna olleen kosmoskukan jälkeläinen. Erinomaista!

Tässä muuten etualalla epätarkkana nupullaan oleva itsekseen siemenestä kasvanut kosmoskukka ja kivipenkissä sitruunatinjamit ja iisoppi hieman korkeampana. 

Keittiöpuutarhasta katse puutarhan suuntaan. Olen tyytyväinen, että esikasvatin kosmoksia ja tsinnioita, vaikka tietty ne olisivat kohta kukkineet ilman esikasvatustakin. Yhtä kaikki, pidempi ilo näin.

Tuonne mustaan lavakauluksista koottuun laatikkoon heitän kaikki keittiöpuutarhan naatit ja muut vihreät osat kompostoitumaan. Tuo suloinen ruiskukkien joukko omenapuun juurella on itsekseen kylväytynyt siihen viime vuoden ruiskukista, erinomaista tämäkin :).

Herneet ovat jo kukkineet ja nyt riittää syötävää. Ah, niin maukkaita ja makeita. Syömme niitä kilvan Rillan kanssa. Koira on ihan mahdoton herneiden perään. Yritän kyllä komentaa, ettei Rilla kiskoisi palkoja itsenäisesti, sillä siinä lähtee välillä koko varsi herneineen mukana. Mutta tämä itsepäinen koira hiipii laatikon toiselle puolelle ja yrittää hipihiljaa ottaa uutta herneenpalkoa itselleen.

Tähtäsin kameralla kasvihuoneen tomaatteihin, mutta mikä kumma tuossa kuvan alareunassa on?! Ei kai vain Rilla, joka ei saa tulla kasvihuoneeseen, mitä ihmettä! Rilla rakastaa myös tomaatteja, kurkkua, mansikoita ja kaikkia muitakin marjoja. Varsinainen kasvisyöjä siis. Hus takaisin Rilla, ovella odotetaan.

Etualalla Polka mansikoita, niitä kerään kulhoon päivittäin aamupalaa ja muuta herkuttelua varten. Pakastemarjat ostin erikseen. Tällä viikolla tein kesäkurpitsoista ison laatikon musakan tyyliin ja keittelin lisukkeeksi omia maukkaita Annabelle perunoita ja herkullisia punajuuria. Isoimmat punajuuret ovat jo sopivia syötäviksi. 

Kasvihuoneen toisella puolella kukkivat esikasvattamani 'Franciscus Cupani' tuoksuherneet hemaisevasti tuoksuvina.

Ette ehkä osanneet päätellä, mutta olen aika lapsellisen iloinen tästä kukkivasta ja maukkaita makuja tarjoavasta keittiöpuutarhastani. 

Vaikka kasvihuoneeni ei ole niin kaunis kuin taidokkaasti itserakennetut kasvihuoneet, on se oikein toimiva ja tarjoaa paljon hyvää ja herkullista.

Minimaalisen pieni sadekuuro meni jo ohi ja taas paistaa aurinko. Töihin siis mars!

LISÄÄ KÄRHÖJÄ

Tänä vuonna osa kärhöistä on hyvässä kasvuvauhdissa ja muutama on vaisu, vaikka hengissä (onneksi).  

Kuvassa näkyvä Loistokärhö Samaritan Jo on istutettu syksyllä 2021 ja se lähti oikein reippaasti kasvuun keväällä. Sitä vastoin noin 60-70 cm tämän vieressä kasvava tarhaviinikärhö 'Etoile Violette' on nostanut versojaan maan pinnalle vasta noin 20 cm. Mikähän silläkin on ongelmana?

Tapansa mukaan aikainen 'Hagley Hybrid' aukoo uusia kukkia joka päivä. Tämä loisto- eli jalokärhö kasvaa samassa tuessa 'Jackmanniin' kanssa, mutta 'Jackmannii' on selvästi myöhäisempi kukkija. Kasvu on ollut kuitenkin runsasta ja nuppuja on paljon.

Edelleen Hagley Hybrid. 

Viinikärhö 'Purpurea Plena Elegans' on kasvanut viime vuodesta huomattavasti tuuheammaksi, myös korkeutta on tullut lisää.

Tässä lähempää 'Purpurea Plena Elegansin' persoonalliset kukat. Minusta tämä on tosi söpö. 

Vielä kerran toiseen suuntaan tämän viinikärhön runsasta kukintaa, joka silmillä näkyy kyllä paremmin.

'Aljonushka' tarhakellokärhö on kukkinut jo pitkään. Tämäkin on oikein kiva.

'Arabella' on esittäytynyt jo aikaisemminkin, mutta kukkia aukeaa kaiken aikaa lisää, joten onhan tästä vielä laitettava tuore kuva. Arabellani on nyt noin 120 cm korkea.

'Justa' on tarhaviinikärhö ja tämä viime kesänä istutettu kärhö on vielä aika pieni, ensimmäinen kukka aukesi ja nuppuja on vielä jonkun verran.

'Destiny' avasi ensimmäisen kukkansa, mutta lisää aukeaa varmasti pian. Tämä loistokärhö on puhtaan valkoinen.

'Rouge Cardinal' on avannut ensimmäiset kukkansa sekä Ruusupuistossa, keittiöpuutarhan vieressä ja piharingissä.

Tässä näkyy piharingin 'Rouge Cardinal' ja oikealla takana madame Julia Correvon. ...ja Rilla.

Piharingin Madame Julia Correvon on näin reippaasti kukassa, mutta huvimajan lähellä oleva Madame on vasta nupuillaan.

Lämpimällä säällä uusia kukkia aukeaa nopeasti. Tämä pari päivää sitten otettu kuva on selvästi jo vanhentunut sillä pallohortensioiden kukinnot ovat kasvaneet paljon kuvan jälkeen.

Olen vieläkin iloinen kaikista sunnuntaina puutarhassa käyneistä vieraista. Oli kiva tavata monta puutarhaa harrastavaa ja kuulla, että osa oli blogini lukijoita. Terveisiä teille kaikille, mieleeni jäi lämmin muisto käynnistänne!

AAMUKIERROKSELLA

 

Valolla on valtava vaikutus valokuvien onnistumiseen ja tunnelmaan. Silmälle aurinko näyttää niin kauniilta, mutta yritä ottaa valokuvia, niin vaikeaksi menee. Aamulla lähdin yöpaitakierrokselle katsomaan, olisiko mahdollista löytää uusia kuvakulmia puutarhasta. Rilla kiiruhti heti mukaan.

Tiikerililja 'Sweet Surrender' kukkii nyt runsaasti.

Sydänpenkki on kahdessa viikossa muuttunut aivan eri näköiseksi. Keskellä takana purppurapunalatvat kasvavat kohisten.

Graniittipenkki aamuvalaistuksessa terijoensalavan alta katsottuna.

Huvimajasta Graniittipenkin suuntaan.

Tähän paistoi jo liikaa aurinko, mutta oli ikuistettava valkoinen palavarakkaus ennen kukinnan loppua. Tuo valkoinen tulikukka on kiinnostava salamatkustaja. Ensi se oli monta vuotta keltainen ja nyt kahtena vuonna se on noussut esiin samalta paikalta tällaisena kauniin valkoisena. En tiedä lajinimeä, koska se tuli alunperin jonkun muun taimen mukana paikalle ihan yllätyksenä. Osaako joku valaista, mitä on mahtanut tehdä värimuutoksen? Onko perennaviljelmällä lentänyt mukaan siemeniä kahdesta lajista vai onko keltainen muuttunut valkoiseksi?

Keittiöpuutarhasta katse kohti huvimajaa kiertävää istutusaluetta.

Nyt on taas lähdettävä töihin. Huomenna sunnuntaina on mahdollisuus kierrellä puutarhassa klo 14-16. Tervetuloa!

KÄRHÖT ALKAVAT PÄÄSTÄ VAUHTIIN

Arboretumissa kasvava kruunukärhö 'Propertius' lähti heti keväällä reippaasti kasvuun ja on kukkinut jo kauan. Tänä vuonna tämä kärhö näyttää sellaiselta kuin toivoin, eli se on saavuttanut jo katon ja on peittänyt tuuheasti raudoitusverkon molemmilta puolilta.

Tässä sama 'Propertius' verkon toiselta puolelta kuvattuna. Kukka on kaunis.

Keittiöpuutarhan heinäseiväsaidassa kiipeää tarha-alppikärhö 'Ballet Skirt'. Tämäkin on tänä vuonna kasvanut reippaasti ja kukki jo varhain tarha-alppikärhöjen tapaan. Kuten huomaatte on kasvusto jo oikein tuuheaa.

Tässä vielä 'Ballet Skirtin' yksittäinen kukka.

Loistokärhöistä 'Omoshiro' on ollut aikaisin avaamaan kukkansa sekä viime vuonna että tänä vuonna. Tässä nuppu on juuri aukeamassa.

Myöhemmin 'Omoshiron' kukka vaalenee.

Myös tarhakellokärhö 'Arabella' aloittaa kukinnan ajoissa. Tämä kasvaa huvimajan lähellä.

Kukkien määrä lisääntyy nopeasti.

Viime vuonna istutettu pensaskärhö 'Mandsurica' esittelee pieniä herkkiä kukkiaan arboretumissa. Nämä hennot valkoiset kukat eivät ole pensaan ainoat, mutta minun täytyy vielä kehitellä tälle pieni tuki, jotta versot saa paremmin ohjattua ylöspäin.

Ostin viikonloppuna Viherlandiasta Arboretumiin 'Purpurea' pensaskärhön. Tämän lehdistö on alkukesällä viininpunainen, myöhemmin kesällä vihreä. Kasvutavaltaan tämä on pensastava perenna. Pienet valkoiset kukat ilmestyvät kesäkuussa ja kukinta ajoittuu kesä-heinäkuulle. Korkeutta voi karttua 120 cm.

Myös alla kuvassa näkyvä tarhakellokärhö 'Hanajima' on Viherlandian tuliainen. Onneksi siellä oli kaikki köynnökset 30% alennuksessa. Lisää kärhöjä seuraavassa numerossa.