TAIMET TAITAVAT KASVAA

On niin lohdullista, että päivä pitenee ja valo lisääntyy. Käyn ilmeisesti aurinkoenergialla, koska sen vaikutus on niin suuri.

Aurinkoenergia tuntuu vaikuttavan myönteisesti myös taimiin. 

Kelloköynnöksiä on tässä vaiheessa kasvamassa 13 kpl ja määrä on ihan riittävä, vaikka en hämmästy, jos joku koukku vielä kurkistaa esiin. Taimet ovat hyvin eri kokoisia, sillä neljän ensimmäisen mullan pinnalle nousseen taimen jälkeen, on viimeinen ponnistanut mullasta reilu kaksi viikkoa myöhemmin.  

Paprikat ovat kasvattaneet uusia lehtipareja. Niin sitä pitää. ’Vilma’ tomaatit tekevät vasta ensimmäisiä varsinaisia lehtiä - toki ne on kylvetty paprikaa myöhemmin.

Eri kasveilla on oma persoonallinen kasvutapansa. Kuvasta näkee hyvin, kuinka suuri kokoero on samana päivänä kylvetyllä kelloköynnöksellä ja oikealla puolella hädin tuskin näkyvillä keijunmekoilla.

Koulin jo orvokit omiin purkkeihinsa ja taimia on yhteensä 23. Olen todennut, että kouliminen on hyvä tehdä ajoissa, jotta taimen juuriston kehittyminen ei häiriinny.

'Pepino' päärynämelonin siemenistä on kaksi lähtenyt kasvuun, myöhemmin näkee, saako näistä kasvatettua satoa tuottavia pensaita.

Ikkunasta tulevan valon lisäksi taimilla on kolme kirkasta taimivaloa ja yksi punainen kasvivalo. Toinen punainen lamppu pitää vielä viritellä, koska sellainen on olemassa ja taimet levittäytyvät omiin purkkeihin koulimisen jälkeen laajemmalle alueelle. Kuvaa ottaessani laitoin kytkimestä valot pois. Kaikki valot sammuvat ja syttyvät ajastimeen kytkettynä, saattaisin muuten joskus unohtaa käydä yläkerrassa laittamassa valot yöksi pois. Kuten lämpömittari osoittaa, kasvavat taimet noin 18 asteen lämmössä, toki aurinkoisina päivinä on päivällä lämpötila korkeampi.

Ihan huippua, että ensi viikolla kalenteri kääntyy maaliskuun puolelle! Viikonlopun lumisade tuiskutti uutta lunta edellisen päälle niin, että monin paikoin joutuu kahlaamaan ihan tosissaan, kun ulkoilen Rillan kanssa. Toisaalta tänä aamuna mittari näytti -15 astetta pakkasta, joten suojatkoon lumi kasveja.

Valo tuo anyway keväiset ajatukset mieleen ja on laitettava teille näitä vihertäviä taimikuvia, koska ulkona ei piippoja vielä näy. Hyvää helmikuun viimeistä viikkoa!

KOSKA KUKKII? -haaste

Sain haasteen Minnalta blogista Hiidenkiven puutarhassa. Minna laittoi toistamiseen liikkeelle tämän visaisen haasteen. Tarkoituksena on arvata, milloin jotkut oman puutarhan kasvit alkavat tänä keväänä kukkia. Kasvit voi etukäteen päättää itse ja minäkin päätin Minnan tapaan valita tämän vuoden veikkaukseen eri kasvit kuin viime keväänä.

10.5.2022

Ensimmäiseksi lajiksi päätin valita luonnonkukan, nimittäin keltaisena kukkivan pikkukäenrieskan. Pikkukäenrieska on viihtynyt nurmikoillamme niin kauan kuin muistan. Olin erittäin iloinen, että nämä suloiset kevään kukkijat säilyivät tässä kuvan paikassa, vaikka poistin syksyllä 2021 rikkaruohottuneen nurmikon tältä alueelta. Tavallisesti pikkukäenrieskan kukinta osuu tontillamme toukokuun alkupuoliskolle ja yleensä se kukkii samaan aikaan scillojen kanssa.

Veikkaus: Tänä vuonna pikkukäenrieska avaa kukkansa tällä alueella 2.5.2023.

20.5.2022

Löysin itse kirjopikarililjat aivan liian myöhään. Itse asiassa vasta löydettyäni puutarhablogit, tutustuin tähän viehättävään sipulikasviin. Minulla on sekä punaviolettia ruutukuvioista että valkoista kirjopikarililjaa. Tavoitteena on lisätä joka syksy vähintään yksi pussillinen kirjopikarililjaa uuteen paikkaan. Ainoa ikävä puoli on, että liljakukot viihtyvät tässäkin pienessä liljassa. Keväällä kierrän kasvustot usein ja poistan löytämäni liljakukot.

Veikkaus: Tänä vuonna kirjopikarililjat kukkivat tässä ruusupensaiden juurella 16.5.2023.

6.5.2022

Puutarhablogit johdattivat tieni myös valkovarhohiipan luo. Valkovarjohiippani kasvavat aitan päädyssä ja pidän tästä viehättävästä perennasta aivan valtavasti. Ilmeisesti paikka on ollut niille mieleinen, sillä kasvustot ovat tuuheutuneet ja selvinneet jo muutamasta talvesta, toivottavasti myös meneillään olevasta. 

Veikkaus: Tänä vuonna valkovarjohiippa kukkii 1.5.2023.

10.6.2022

Rotkolemmikki 'Jack Frost' kukkii tavallisesti touko-kesäkuussa, tämän perennan kauniit lehdet ilahduttavat kukinnan jälkeen koko kasvukauden. 

Veikkaus: Tänä vuonna Varjolehdossa kasvava 'Jack Frost' rotkolemmikkini kukkii 30.5.2023.

6.6.2022

Kellukka 'Pink Fluffy' on istutettu Kärhökaaren kolmioon syksyllä 2021. Minun on ollut vaikea löytää meidän alueelta kellukoita perinteistä oranssia lukuunottamatta. Tämän yksilön pääsee jakamaan muutamaan osaan, jos se selviää talvesta kunnialla. Tykkäsin tästä kovasti.

Veikkaus: 'Pink Fluffy' kellukka kukkii tänä vuonna 2.6.2023.

Jännää nähdä, osuvatko veikkaukset edes lähelle. Viime vuoden kevät oli myöhässä, mutta yllättävän reippain harppauksin kevät eteni lumien lähdettyä ja kukat kuitenkin kukkivat melkein tavanomaiseen aikaan. Kiitos Minna tästä hauskasta haasteesta!

Haastan blogit:

Saaripalsta ja Tutkimusmetsän puutarhassa

Haasteen säännöt:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuiksi tunnistettavia osia. Valitsemasi kasvin kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi olisi lähtenyt kasvuun. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen päähän ja tässä haasteessa nimenomaan tarkoitus on luoda pitkäkestoista jännitystä.

Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä (sitähän me kaikki teemme jossain vaiheessa kevättä), mutta harsoviritelmät ynnä muut, joita et normaalisti tekisi, lasketaan dopingiksi.

Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

PIENTÄ VIHERRYSTÄ TAIMIPÖYDÄLLÄ

Tänä keväänä käynnistyin hieman hitaasti ja se näkyy esikasvatusten tilassa. Toisaalta yritän nyt olla maltillisempi kasvattamieni taimien määrässä, jotta pääsisin hieman helpommalla kuin kolmena edellisenä vuonna. Itse esikasvatusta ja taimien hoitoa en pidä työläänä. Sitä vastoin runsaan taimimäärän totuttaminen ulos on välillä aika vaivalloista. Tänä keväänä on vielä lisäksi ylimääräinen haaste uteliaassa ja osallistuvassa nuoressa koirassa, joka tunkee kuononsa joka asiaan.

En yhtään tiedä, saavatko huhti-toukokuussa ulkoilmaan totuttautuvat taimet olla rauhassa kasviharrastusta opettelevalta koiralta? Rillan edeltäjä Rita antoi kaikkien taimipurkkien olla aivan rauhassa, korkeintaan vain nuuhkaisi niitä. Rilla saattaa hyvinkin kipata taimia täynnä olevan tarjottimen ympäri ja tutustua kasvien juuristoon tarkemmin. Tällainen tilanne voisi kiristää liikaa tunnelmia minun ja koiraystävän välillä. Parempi siis ennakoida ja jättää taimipurkkien määrä sellaiseksi, että ne mahtuvat keskelle verannan pöytää. 

Edellisinä vuosina tarjottimet täynnä taimia ovat tulleet pöytälevystä yli ja osa ulkoilevista taimista on karaistunut verannan penkeillä. Rilla voisi ihastuneena katsoa, miten pienellä kuonon tökkäisyllä saisi tarjottimen ympäri ja taimipurkkien mullan leviämään iloisessa kaaressa pitkin verantaa. Sitten tämä ’kasvitieteilijä’ pääsisi etsimään kasvualustan seassa lojuvia taimiparkoja. Ou nou, sitä tilannetta en haluaisi nähdä.

Mitä sitten on tässä vaiheessa helmikuuta kylvetty?

Vihannekset

10.2.2023

Paprika ’Ollyt’ ovat ilokseni kasvamassa, kylvin siemenet 13.1. Mikäli muutaman edellisen vuoden tapaan näiden paprikoiden kasvatus onnistuu, saan kahdesta taimesta todella runsaan ja riittävän sadon. Metrin korkeuteen kasvava pensas on ollut aivan täynnä muhkeita ja maistuvan makeita paprikoita.

10.2.2022

Pensastomaatti ’Vilman’ siemeniä oli vielä jäljellä usean vuoden vanhassa pussissa ja kylvin ne 3.2. Jännitti, onko siemenissä vielä kasvuvoimaa. Ihme kyllä, taimikoukkuja nousi kurkistamaan mullan pinnalle yhteensä 7 kpl. Tänä vuonna laitoin siemenet suoraan taimiruukkuihin, joissa ne mahtuvat kasvamaan usean viikon. Lisään multaa sirkkalehtiin saakka lähipäivinä, vermikuliitti puuttuu vielä mullan pinnalta.

Pieninä pensaina kasvavat ’Vilma’ kirsikkatomaatit voi kylvää jo hemikuussa, sillä haluan jälleen aikaista satoa. Rungollisten tomaattien siemenet kylvän vasta maaliskuussa.

Alla pari kuvaa viime vuonna kasvatetuista 'Vilma' kirsikkatomaateista. Kuten huomaatte, ovat Vilmat aika kompaktin kokoisia. Ne alkoivat tehdä raakileita jo sisällä salin ikkunalla kasvaessaan. Toki tämän kokoiset taimet vievät ikkunatilaa, mikäli sitä on rajallisesti käytettävissä, ei varmaan kannata aloittaa esikasvatusta vielä helmikuussa.

14.5.2022

26.5.2022

Merkintöjen mukaan keräsin 24.5.2022 kypsiä tomaatteja 5 kpl. Ensimmäisten tomaattien kypsyttyä, alkaa saada maistiaisia tasaiseen tahtiin ja kesän edetessä voi todeta ’Vilman’ oikein satoisaksi tomaatiksi. 

Innostuin kokeilemaan itselleni aivan uutta kasvia nimittäin ’Pepino’ päärynämelonia. Laiton 3 siementä kasvamaan 4.2, jospa edes yksi itäisi. Pepinon tiedoissa sanotaan, että tällä on kauniit lila-valkoiset kukat ja 5-10 cm pituiset munanmuotoiset hedelmät ovat aluksi vaaleanvihreitä ja kypsyessä muuttuvat kermanvärisiksi violeteilla raidoilla. Hedelmän maku on päärynän ja melonin makea sekoitus. Pepinon voi talvettaa, jos se ylipäätään suostuu itämään ja osoittautuu tietoja vastaavaksi.

Taustalla näkyvä koira liittyy tähän juttuun. Kuten huomaatte kasvava koira saa jo pään ylettymään pöydän reunalle. Murkkuikäisen koiran kanssa opetellaan päivittäin, että pöydällä olevat asiat eivät ole koiralle kuuluvia. Yksi lasimaljakko koki kohtalonsa tältä nimenomaiselta pöydältä, kun Rilla tiputti sen lattialle. Onneksi ei tullut lasinsiruja tassuihin.

Köynnökset

Kelloköynnöksen taimia on tässä vaiheessa noussut 5 (yksi taimi on vielä koulimatta). Myöhemmin voi toki joku vanhoista siemenistä itää, mutta kylvin 8.2. varmuudeksi vielä uudesta pussista lisää kelloköynnöksen siemeniä. 

Keijunmekot miettivät itämistään tänä vuonna pidempään kuin viime vuonna, mutta kasvuun lähti kuitenkin 6 taimea, määrä on ihan sopiva, joten olen tyytyväinen. Joka vuosi hämmästyttää keijunmekkojen hentoinen alku, mutta kyllä ne siitä reipastuvat.

Perennat

Laitoin uudelleen kasvamaan samoja sarviorvokkeja kuin viime vuonna. Sarviorvokkien talvenkestävyys ei ole mitenkään varmaa, joten varaudun uusilla taimilla. Paikkoja näille löytyy kyllä, jos maassa talvehtineet orvokit yllättäisivät iloisesti. 

Viikossa on noussut lupaava määrä ’Sorbet XP Pink Wing’ orvokin alkuja. Jos kaikki säilyvät hengissä, saan orvokkeja yhteensä 23.

Tässä 7.5.2022 kyseisiä 'Sorbet XP Pink Wing' orvokkeja verannan pöydällä ulkoilemassa

Jätän muut perennat vasta ulos kylvettäväksi, jos keksin sopivan paikan, joka estää uteliaan koiran tutkimukset. 

Muiden kasvihuoneessa kasvatettavien tomaattien sekä kurkkujen kasvatuksen aloitan vasta maalis- tai huhtikuussa. Basilikat olen yleensä kylvänyt esikasvatukseen maaliskuussa, vaikka myöhemminkin ehtii hyvin. 

Onko teillä jo monenlaista vihreää näkyvissä? 

RILLA 8 kk

Rillan olkapään osteokondroosin vuoksi tehdystä tähystysleikkauksesta on nyt 7 vk. Irtopalan poistaminen nivelestä oli Rillalle iso helpotus, ontuminen jäi leikkauspöydälle. Ortopedi totesi, että Rillalla on varsin hyvät mahdollisuudet toipua ihan reipasta käyttöä kestäväksi koiraksi.

Fysioterapeutti totesi viikko sitten, että olkapää näyttää parantuneen hyvin. Saimme luvan aloittaa asteittain lisäten koiran liikkumisen vapaana, siis vähän kerrassaan. Toki on seurattava, ettei olkapää kipeydy. Mikäli koira alkaa ontua tai liike on muuten epäpuhdas, pitää rauhoittaa tahtia muutamaksi päiväksi. Lisäksi saimme taas Rillalle uusia jumppaohjeita.

Rilla on nauttinut ihan hurjasti vapaista hetkistä. Onhan tosi siistiä, että omistaja ei kaiken aikaa määrää vauhtia ja liikkeitä narussa 'roikkuen'. 8 kk:den ikäinen junnukoira keksii paljon hauskaa puuhaa ihan itse, ilman, että omistaja yrittää olla liian tiukkapipoinen, tuumii Rilla hyvin varmana mielipiteestään.

Omassa rannassa on hurjan hauska tähystää. Näkee pitkälle ja voi välillä ottaa ilon irti. Onneksi vapaan liikunnan lisääntyminen ei ole aiheuttanut ontumista. Ilmeisesti Rilla ehti saikkuaikana treenata olkapäätä niin monipuolisilla liikkeillä omistajien kauhistuneista katseista piittaamatta, että olka on hyvin verrytelty näihin nykyisiin spurtteihin.

Koiran kuvaaminen on hieman hankalaa, koska se on yleensä on siirtynyt uuteen paikkaa, ennen kuin saan kameran tähtäyksen valmiiksi. Nämä tervalepän pienet kävyt pysyvät huomattavasti paremmin aloillaan.

Olin juuri ottamassa hyvin ryhdikkäästi seisovasta koirasta tyylikkään otoksen, kunnes Rilla päätti istahtaa. Tässä liike istumista kohden on alkanut, mutta huomaa Rillan ajatus pian saatavasta palkkionamista. Hieman keskustelimme siitä ja Rilla arveli, että sen saaminen on varmempaa, jos istuu. 

Välillä on ollut harmaita päiviä niin säätilassa kuin koiran toipumisen matkassa. Kun arvioin kulunutta leikkauksen jälkeistä aikaa, on todettava, että oli helpotus, että Rillan kohdalla oli kyse ocd tähystysleikkauksesta, eikä esim. toipuminen luun murtumasta. En jaksa uskoa, että luut olisivat saaneet luutua rauhassa, niin vilkas tämä potilas on ollut. Ihmeen nopeasti on aika kulunut, kun taaksepäin katsoo.

Nyt kuitenkin paistaa aurinko ja ehkä voi jo huokaista hieman helpotuksesta. Rilla on joutunut sairausloman aikana opettelemaan rauhoittumista ja se on ollut vaikeaa. Rauhoittumisen taito on kuitenkin erittäin hyödyllinen nuorelle villille koiralle, joka välillä saa itsensä melkoisille kierroksille.

Osa koirakoulussa pentuna opituista taidoista on välillä kateissa, tähän varmasti vaikuttaa sekä Rillan turhautuminen sairausloman aikana olleisiin rajoituksiin että murrosikä. 

Kauniita helmikuun päiviä teille kaikille! Ihanaa, että kevät lähestyy.