ELOSSA VAI EI?

Tänään on taas vaihteeksi satanut muutamaan otteeseen ja nyt illalla tulee tasaista tihkua. Töitä ulkona pystyi kuitenkin tekemään koko päivän. Etupihan koristeomenapuu availee kukkiaan, vielä se ei ole täydessä kukassa, mutta olen katsonut, että se sointuu kauniisti kukkivaan 'Fire Hill' kääpiömanteliin.

Tässä kyseinen 'Fire Hill' kääpiömanteli, se kukkii täällä nyt ensimmäisen talvensa jälkeen ja olen iloinen, että se selvisi siitä.

Myös valkovarjohiipan kaikki kolme taimea kukkivat aitan päädyssä. Ymmärsin jostain, että valkovarjohiippa olisi tarhavarjohiippaa epävarmempi, mutta ilokseni nämä voivat hyvin.

Toinen kuvakulma valkovarjohiipasta. Milloinhan näitä uskaltaa levittää jakamalla vai laajeneeko luontaisesti itse?

En ole varmaan ennen laittanut kuvaa näistä kotkansiipisaniaisista? Vieressä oleva tuomi lopettelee jo kukintaansa, yhdessä ne ovat varsin viehättävä näky tontin itälaidalla.

Onneksi huoleni oli turha, sillä lahjaksi saamani peruukkipensas 'Royal Purple' on kuin onkin selvinnyt ensimmäisestä talvestaan. Samoin mustaselja 'Black Lace' tekee lehtiä vähän matkaa tästä peruukkipensaasta eteenpäin. Olen niin iloinen näistä molemmista!

Matkalla huomaan, että rönsytiarellat alkavat kukkia graniittipenkissä. 

Etualalla varjorikko nostaa pian kukkavanansa, tämä on minusta tosi ihana. Totesin tyytyväisenä, että kaikki viime kesänä ottamani pistokkaat ovat hengissä ja moni jopa aikoo tehdä kukan. Toukokuun sateet varmasti auttoivat. Tätä aion edelleen lisätä tähän graniittipenkkiin. Verikurjenpolvi 'Elken' taimet ovat vielä pieniä.

Tarhakalliokielon alku oli viime keväänä istuttaessa hyvin heiveroinen. Onneksi se kuitenkin ryhtyi kasvamaan ja nyt tekee ensimmäiset kukkansa. Todennäköisesti nyt voi huokaista ja uskoa, että tämä kotiutui Varjolehtoon ja jää pysyväksi asukkaaksi. 

Innostuin aika tavalla, kun huomasin, että elokuussa istuttamani kolme syysvuokkoa taisivat selvitä talvesta ja kasvavat nyt ihan tomerasti. Varjolehto oli ilmeisesti mieleinen paikka näille. Olin aika varma, että syysistutuksena en saa näitä jäämään eloon ja tilasin netin kautta keväällä istutettavaksi kolme 'Königin Charlotte' tarhasyysvuokkoa. Olisipa hauska, jos saisin syysvuokot viihtymään täällä!

Kohta kukkii ihana tuoksumatara.

Kuinka syvään istutatte tarha-alppikärhö 'Alpina Plenan' ja muut tarha-alppikärhöt? En ole nähnyt näissä 'helpoissa' ja varmemmissa kärhöissä eloa, vaikka loistokärhöni näyttäisivät olevan aika lailla hengissä. Itse istutin muistaakseni oman 'Alpina Plenan' melko lailla samaan syvyyteen kuin se oli purkissaan, mutta olisiko pitänyt laittaa syvempään? 

PIKKUINEN KIVIKKO JA IHANAT SAMMALLEIMUT

Koska eilen jälleen satoi, niin laitanpa muutaman kuvan tämän hetken ilahduttajista. Olen niin tyytyväinen, että huhtikuussa 2019 sain 'kuningasajatuksen' ja ostin rautatieomenapuun, minkä päätin istuttaa tämän kivipengerryksen alaosaan. Rautatieomenapuun hento runko näkyy yllä olevassa kuvassa raparperien vasemmalla puolella hennosti vaaleanpunaisten patjarikkojen ympäröimänä. Kohta se kukkii ja palataan siihen myöhemmin.

Mutta tämän riippaoksaisen puun istuttaminen poiki seuraamuksena tämän nyt mieltäni valtavasti ilahduttavan 'Pikkuisen kivikkopenkin'. Ajatella, että tässä kivirinteen alapuolella kasvoi aikaisemmin voikukkainen nurmikko ja jouduin  kumarassa ajelemaan nurmikkoa valkoisen pihasyreenin ja raparperin välistä. Aivan älytöntä! Siispä päätin vielä pengertää rautatieomenapuulle pienen kohopenkin kivillä ja laitoin itselleni hoitopolun liuskekivistä kulkemaan raparperien ja tämän kivikkopenkin väliin.

Nämä valkoiset sammalleimut ovat mielestäni aivan ihania. Ohotanmaruna on yksi lempparini ja se sopii niin hyvin valkoisen sammalleimun kaveriksi. Vaaleanpunaista patjarikkoa täytyy jakaa lisää. Sammalleimujen oikealla puolella on posliinirikkoja ja isorikkoja, molemmat nostavat suloiset kukkavanansa vähän myöhemmin.

Tässä on tällä hetkellä kokeiltavana ollut myös tummanpinkkiä mätäsleimua 'Cracker Jack' Phlox douglasii, mutta saatan siirtää ne toisaalle ja levittää vaaleanpunaista ja valkoista hempeyttä laajemmalle.

Kävin illalla laittamassa kasvihuoneen yöpuulle ja nappasin vielä sateessa kokonaiskuvan 'Pikkuisesta kivikkopenkistä'. Nyt sammalleimut ovat sateen johdosta vähän nuupallaan, mutta tästä saa yläperspektiivistä paremman käsityksen alueesta.

Tässä pienen kivikon toinen reuna. Kiviportaiden toisella puolella on viime kesänä istutettu kirsikkapuu 'Latvian matala' ja kirsikkapuun takana morsiusangervopensas. Tätä kyseistä pensasta jänikset maistelivat talvella ja uusin sen nyt kukinnan jälkeen eli leikkaan kaikki vanhat ja huonot oksat pois. 

Tässä saman pienen kirsikkapuun kukkia.

Kävin jälleen eilen tekemässä mukavia taimilöytöjä, joten tuskin maltan odottaa, että pääsisin tekemään istutuskuoppia. Toivon poutaa ja aurinkoa. Viime viikolla satoi 52,6 mm ja tällä viikolla on tullut tähän mennessä 16 mm. Ei ole tarvinnut kastella tämän kevään istutuksia vähään aikaan, jos jotain myönteistä etsitään. 

Lopuksi vielä hyvää viikonloppua meille kaikille kera kukkivan rusotuomipihlajan!

SADEPÄIVÄN RATOKSI

 

Maa on niin märkää, ettei voi kaivaa ja sade laiskottaa, on siis vain katseltava puutarhaa. Olen tyytyväinen, että nämä 2019 istutetut kerrotut tulppaanit kukkivat toistamiseen edes jollain lailla, tosin vielä ovat sateen vuoksi vähän odottavalla kannalla.

Kirsikka avaa kohta nuppunsa....

... samoin pulleat nuput kääpiömanteli 'Fire Hillin' versoilla aukeavat hyvinkin pian. Tämän kukintaa en ole vielä nähnyt kuin kuvissa.

Saman piharingin istutusalueen reunassa ovat tulppaanit ja laukat kohta kunnolla kukassa. Olen tosi huojentunut, että syksyllä istuttamani Itoh-Hybridi pionit 'Julia Rose' ja 'Ballarena de Saval' ovat nousseet esiin, merkitsin syksyllä pionien kohdat valkoisella sepelillä, etten vahingossa tallo pintaan yrittäviä versoja.

Samaa piharinkiä toiseen suuntaan. Penkin reunuskasviksi on nousemassa purppuraisia keijunkukkia (siirsin niitä syksyllä tähän), samoin kuunliljan alkuja. Jotain muuta sopivaa reunuskasvia täytyy vielä keksiä peittämään myöhemmin kuihtuvia tulppaanin lehtiä.

Sain ostettua edullisesti talven varastossa olleen kääpiövalkokuusi 'Alberta Globen'. Pidin sillä alkuun varjostuskangasta ja olen kastellut paljon, mutta olosuhteiden muutokset silti kuivattivat pinnan neulasia ruskeiksi. Hoidoksi sumutin sitä havupuubalsamilla, toivottavasti se siitä elpyy. Edessä olevan bambukepin kohdalla on nousemassa viinikärhö 'Mme Julia Correvon' - onneksi se selvisi ensimmäisestä talvestaan.

Aitan päätyyn istutin syksyllä sekoituspussin, missä oli sekä tulppaaneja että valkoisia narsisseja. Ritarinkannukset ovat lähteneet hyvin kasvuun, samoin valkoiset neilikkaruusut, neidonkurjenpolvet ja jalopähkämöt. 

Huvimajan eteläpuolella on harvassa tulppaaneja, voisihan noita enemmänkin olla. Tulppaanien väliin on nousemassa ’Nora Barlow’ akileijat ja penkin reunuskasviksi laitoin syksyllä peittokurjenpolvi ’Biokovon’ alkuja. Mirrinminttujen väliin voisi ehkä syksyllä laittaa vaikka keveitä ’Thalia’ narsisseja? 

Perennatuen kohdalla on ilokseni nousemassa tarhakellokärhö 'Arabellan' alkuja usean verson voimin. Perennatuki on toivoakseni auttamattoman pieni, mutta saa nyt aluksi merkitä kohtaa, kunnes kärhö saa paremman tuen. Olen miettinyt, onko oikein puhua 'Arabellasta' tarhakellokärhönä vai tiukukärhönä, molempia nimityksiä sille tarjotaan.

Pieni koukkaus Varjolehtoon, siellä tarhavarjohiippa on avannut kukkansa.

Sirotuomipihlaja kukkii sateesta huolimatta...

Tässä edessä viime kesänä istutettu rusotuomipihlaja, joka avaa kohta kukkansa Ruusupuiston yhtenä rajapuuna.

Tämä etualan rusotuomipihlaja on istutettu syksyllä 2019, se oli ostaessa kookkaampi ja näyttää nyt jo oikein somalta pikkupuulta. Monta kertaa olen jo sanonut, että olen näihin ihan hupsuna?

Niin suloisia nuppuja. 

Graniittipenkin tulppaanit onneksi kukkivat, vaikka en syksyllä laittanut tähän yhtään lisää. Uskokaa tai älkää, mutta kyllä maanpeiteperennat graniittipenkissä leviävät, ehkä ensi kevään kuvissa ei enää näy multaa?

Luumujen kukat aukeavat, mutta pölyttäjiä ei ole, jos ei lämpene. Viime yönä mittari näytti +3 astetta ja aamulla oli vain +5. Ja vettä sataa. Toivotaan siis poutaa ja lämpöä edes kohtuullisen mukavasti.

Olet varmaan samaa mieltä?

KASVIHUONEEN KUULUMISET

Viikko sitten toivoin hartaasti sadetta, mutta nyt saisi jo riittää joksikin aikaa. Taivaalta hanat aukesivat maanantaina  illalla, mutta keskiviikkoillan ukkosmyrsky rojahdutti pieneen hetkeen 19 mm. Tässä vaiheessa tämän viikon sademäärä näyttäisi olevan 41 mm, tälläkin hetkellä sataa tuhisee. 

Kasvihuoneessa puuhailu on mukavaa sateellakin, vaikka tämä viidakko on vielä järjestämättä lopullisille paikoilleen. Olen pitänyt vielä hallaharson seinillä varjostamassa, lämpiminä päivinä avaan katon harson sopivasti valolle, mutta tänään on harso ollut katossakin, sillä mittari näyttää nyt ulkona 10,9 astetta klo 13.40.

Mitähän mahtavat vihannekset tuumia näistä melkoisen rajuista lämpötilan muutoksista? Helteellä pidin molemmat ovet auki ja kaikki neljä kattoluukkua oli tietysti apposen auki, miellyttävä tropiikin tuntu vallitsi. Nyt ulkona on tuo 10,9 ja kasvihuoneessa 15 astetta.

Ensimmäiset kasvihuonekurkut on jo syöty. 'Passandran' ensimmäinen kurkku kasvoi syötävään kokoon keskiviikkona 19.5. ja eilen nappasin pitkäksi venyneen 'Maxin' mukaani aamupalapöytään. Oikein maukkaita molemmat lajit. 

Näyttää siltä, että nyt pystytään kurkuissa omavaraisesti, ellei sitten tule jotain mutkia matkaan.

Paprikat ovat ihan hurjia raakileiden kasvattamisessa. Jännittää nähdä, meneekö kauan, että nämä kynämäiset 'Fiyaka' suippopaprikat kypsyvät punaiseksi? Odotan uteliaana, maistuuko tämä 'Fiyaka' rapsakan makealta, kuten myyntiteksti lupasi. Lopetin tämän purkin raakileiden laskemisen todetun 25 kpl jälkeen.

'California Wonder' kasvattaa myös raakileita.

Sama taimi päältä päin eli kukkia on tulossa lisää. Sekä 'Fiyaka' että 'California Wonder' on kylvetty 22.1. ja niiden korkeus maasta mitattuna  on 100 cm.

Paprika 'Olly' on kylvetty vasta 6.2. ja se on pienempi eli noin 60 cm korkea. 'Olly' oikealla ja vasemmalla on tomaattipaprika 'Dumas'. Oikeassa reunassa on kolmannen kylvöerän kasvihuonekurkku aloittamassa kasvutaivaltaan.

'Dumas' tomaattipaprikan nuppuja. 

Red Profusion' amppelitomaatit tekevät söpöisiä tomaatin alkuja. 

Rungollisissa kirsikkatomaateissa on kukkia, mutta raakileita en ole vielä havainnut, tosin silmälasit eivät yleensä ole päässä kasvihuoneessa. Tässä ryhmässä näkyy ainakin osittain 'Supersweet 100', 'Rosella', 'Naranja' ja 'Sungold', nämä on kylvetty 28.2. ja nämä ovat kasvaneet maasta 120 cm kokeuteen.

Samassa erässä kylvettynä 'Gardener's delight, 'Honey comb', 'Romello' ja 'Bumble Bee'.

Kaksi viikkoa myöhemmin eli 13.3 kylvetty pääjoukko tomaateista on noin 30 cm matalampaa ja nuput ovat vasta aukeamassa. Olen varovaisesti naputellut varsia pölytystä parantaakseni näinä päivinä, kun pörriäiset eivät lentele.

Vielä en ole virittänyt Blumat kastelujärjestelmää, koska odotan ensin saavani purkit tolkulliseen järjestykseen. Olen varmuuden vuoksi koonnut harsoteltan joka yöksi, ettei lämpötila laske öisin liikaa ja joudun osan ruukuista muuttamaan keskelle lattiaa tässä vaiheessa. Blumatista on suuri apu, joten toivon, että sen voisi laittaa jo ensi viikolla toimintaan.

Toivotaan, että sade jo loppuisi ja olisi jälleen lämmintä poutaa. 'Puutarhuri' haluaisi sopivat pehmeät yösateet ja päivälle kunnolliset työkelit :).

HAVAINTOJA JA NÄKYMIÄ

Puutarhassa tehdyt havainnot pitäisi aina kirjata tänne puutarhapäiväkirjaan, koska muistiin ei voi omassa tapauksessa luottaa. Nyt jo tiedän, että sekä  sipulikukkia että muita keväällä kukkivia haluan lisää ja paljon.

Kirsikkakulmaan haluan lisätä narsisseja, palloesikkoja, sinivuokkoja ja tiarelloja. Nyt paikalla olevat 'Thalia' orkkideanarsissit ja valkoiset kirjopikarililjat ja lila palloesikko miellyttävät kovasti, mutta vielä mahtuu täydennystä. Tiarellan pistokkaita lisään uusiksi aluiksi, mutta syksyllä on muistettava lisätä tänne sekä narsisseja että pikarililjoja. Samaan aikaan kukkivina kirjopikarililjan lila ruudutus sopisi hyvin valkoisen täydennykseksi. Viihtyisikö hyasintti tässä?

Kirsikkakulman narsissit näkyvät keskellä takana. Vanha mongolianvaahtera ei ole vielä saanut lehtiä, kirsikkapuu 'Pohjolan Helmi' on vistosti 3-4 metriä mongolianvaahteran takana, kohta se kukkii.

Kärhökaaren kolmio on vasta nuori alue, mutta tämä alueen toinen kevät on antanut lupauksen oikeasta suunnasta, kunhan muistan tehdä lisäyksiä kasveihin. 

Tännekin haluan lisätä kirjopikarililjoja, ne ehtivät hyvin kukkia ennen ruusujen täyttä vihreyttä. Toivottavasti pikarililjat pärjäävät ruusujen kasvaessa?

Viime vuonna istutetut pienet tarhakylmänkukkien taimet nousivat reippaina talven jälkeen ja ovat ilahduttaneet kovasti. Haluan näitä lisää, toivottavasti tekisivät pikkutaimia vierelleen. Kivipolun vieressä kukkii valkoisena pilvenä 2020 siemenestä kasvattamani 'Little treasure White' kaukaasianpitkäpalko. Tähän olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.

Tarhakylmänkukan väriin on täydellinen kirjopikarililjan ruudutus kivipolun toisella puolella. Yritin saada ne kuvaan samoin kun silmä näkee, mutta jälleen oli haasteena joko valo tai kuvaajan heikkous. Kuvan taustalla näkyy muuten arboretumiin kuluneen viikon aikana valmistuneet köynnösportit. Kerron niistä enemmän, kunhan saan köynnökset istutettua.

Kiviportaiden viereen täytyy yrittää uudelleen kevätkurjenmiekkoja, en ymmärrä oliko paikka sopimaton vai miksi eivät tänä keväänä nousseet. Yksi 2019 istutettu tulppaani on auennut, muut ovat vielä nupussa. Kohta kukkivat sammalleimut ja patjarikot. Raparperin tunnettu kasvuvoima on tuonut jo ensimmäiset kiisselit pöytään.

Piharinkiin laitoin viime syksynä mielestäni paljon sipulikukkia, mutta alue on niin suuri, että eivät vielä näytä kovin kummoiselta. 

Pikkusipuleista krookukset ovat jo kukkineet, posliinihyasintit lopettelevat ja helmihyasintit aloittavat. Nyt ovat balkaninvuokot kukassa, mutta kaikki lajit saisivat lisääntyä kernaasti. 

Narsissit, tulppaanit ja laukat ovat vasta nuppuvaiheessa. Havujen väliin voisi ehkä laittaa pikkusipuleiden lisäksi aikaisia tulppaaneja. 

Istutin tähän hetken mielijohteesta riippamallisen purppuraomenapuu ’Royaltyn’ (hassunnäköinen taimi vasemmassa reunassa). Koska olen hulluna kukkiviin puihin, niin vaihdoinkin purppuraheisiangervon punertavalehtiseen koristeomenapuuhun. Katsotaan, oliko onnistunut päätös. Tämän puun juurelle pitää ehdottomasti laittaa pikkusipuleita syksyllä.

Sipulikukkia juuristoalueelle kaipaa myös toinen uusi purppuraomenapuu, minkä istutin tällä viikolla. Tämä ’Hopa’ päätyi vanhojen kiiltotuhkapensaiden paikalle. Jänikset päättivät karsia kiiltotuhkapenssat kurjaan kuntoon viime talvena ja päätin vaihtaa ne koristeomenapuuhun. Kyseiset kiiltotuhkapensaat olivat kasvaneet tässä 35 vuotta, istutin ne naimisiin mentyämme. Hauskaa löytää uusia paikkoja pienille kauniille puille! Reilusti leikatut kiiltotuhkapensaat pääsivät arboretumiin, katsotaan lähtevätkö kasvuun.

Riippajalavan kuvaaminen on hankalaa, mutta kaunis se on! Olen mielissäni katsellut pieniä tulppaaneja riipajalavan juurella, istutin ne syksyllä. Toivon näiden lisääntyvän oma-aloitteisesti, mutta lisäystä voisi myös auttaa. 

Tässä lähempi tarkastelu riippajalavan juurella kasvavista parvitulppaaneista. 

Punakolmilehti nousi kuin nousikin esiin ensimmäisen talvensa jälkeen, sen pitää vielä kasvaa ja vahvistua. Pitkään ajattelin metettäneeni viime vuonna istutetut valkoiset sinikämmenet, mutta nyt nekin näkyvät pieninä alkuina. Sinikämmenet kasvavat viihtyessään melko kookkaiksi, niiden paikka on punakolmilehden ja takana olevan valkotäpläimikän välissä. Kauempana takana kukkivat valkoiset tulppaanit.

Aivan kohta kukkivat sirotuomipihlajat, ihanaa!

Tässä sirotuomipihlaja toiseen suuntaan eli järvelle päin katsottaessa. Sen valkoinen kukkapilvi näkyy ihanasti vettä vasten kunhan kukinta alkaa.

Takana on ollut tiivis viikko. Sain kaikki keittiöpuutarhan kylvöt tehtyä. Teen paikkauksia ja uusintakylvöjä, jos joku laji jää nousematta tai heikoksi. Ainakin maa oli lämmin uusille siemenille. Perunakin on istutettu, samoin lähes kaikki esikasvatetut taimet istutin puutarhaan. Saattaa olla, että hätäily on haitaksi, mutta  helpottaa, kun taimiviidakko vähenee. Harsot on tietysti laitettava, jos tulee hallanvaara.

Illalla alkoi sade ja nyt saimme tännekin vihdoin vettä 13,2 mm. Aiemmat sateet ovat olleet vain 1-2 mm tihkua, joten otin sateen ilolla vastaan. 

Hyvää viikkoa teille!