UUSIA KUKKIEN KYLVÖJÄ

Intouduin vielä helmikuussa tilaamaan lisää kukkien siemeniä, katsotaan nyt, saako näistä kasvatettua taimia.

PERENNAT kylvö 25.2.2021

Lehtosalvia ’Merleau Rosen’ ja ’Merleau Bluen’ pikkuruiset siemenet ovat mullan alla, kylväessä tuntui lähes mahdottomalta ajatella, että mokoman mitättömästä siemenestä kasvaisi tuuhea perenna.

Loistosalvia 'West-Friesland' siemenestä kasvatettuna kesällä 2020

Olisin tilannut viime vuonna hyväksi havaittua loistosalviaa, mutta sen siemeniä ei ollut enää saatavilla. Loistosalvian kasvatus vuosi sitten oli alkuun täynnä epäuskoa; itämisen jälkeen taimia piti pitkään tarkastella lähinnä vanhanaikaisen suurennuslasin kanssa. Ehkä taimet keskittyivät juuriinsa, sillä ulos istuttamisen jälkeen kasvu lähti eteenpäin melkoisin harppauksin ja loistosalviat ilahduttivat todella pitkällä kukinnallaan ja saivat minut täysin tyytyväiseksi.

Itselleni outo perenna täpläpipo ’Mystica’ päätyi myös ostoslistalle. Olisi kiva, jos tämän esikasvatus onnistuisi ja näkisi millainen kasvi on kyseessä. Tietojen mukaan pronssinvihreiden lehtiruusukkeiden väri syvenee syksyä kohti mentäessä viininpunaiseksi. Kukkii heinä-elokuussa. Sirojen valtikkamaisten kukintojen väri vaihtelee valkoisesta laventelinpunaiseen. Houkuttelee puoleensa perhosia ja kimalaisia. Viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla, korkeus 70 cm. Vyöhyke V-VII.

Keltatörmänkukka ’Moon Dance’ Scabiosa ochroleuca kasvattamista aion myös kokeilla. Tästä kerrotaan, että matalan lehtiruusukkeen yllä ovat sievät, pehmeän vaniljankeltaiset törmänkukat. Helteet ovat valkoiset. Pitkät kukkavarret, sopii aurinkoiseen paikkaan ja kukkii heinä-elokuussa. Tämän talvenkestävyys ei ole kovin varma, mutta kokeillaan.

ESIKASVATETTAVIEN KESÄKUKKIEN KYLVÖJÄ

Kelloköynnökset ja keijunmekot ovat jo kasvamassa.

Hentoinen suklaakosmos kesällä 2018

Suklaakosmos ’Black Magicin’ siemenet kylvin 25.2. Pari vuotta sitten suklaakosmoksen esikasvatus ei onnistunut, mutta yritetään vielä kerran. Suklaakosmoksen kasvutapa on keveä ja se on jotenkin perennan kaltainen olemukseltaan.

Koristeporkkana ’Dara’ Daucus carota on edelleen tämän vuoden kasvatuslistalla. Viime vuonna tämä oli niin mieleinen. Dara toimii upeasti leikkona sen lisäksi, että se on todella silmänilo. Pysyi hyvin pystyssä, vaikka keittiöpuutarhan kivipenkki on tuulille alttiina.

On pieni mahdollisuus, että Dara olisi siementänyt viime vuotiseen kasvupaikkaansa, se mainitaan kaksivuotiseksi. Koska varmuutta ei ole, niin kokeilen esikasvattaa uudelleen. Dara viihtyy kuohkeassa, hiekkapitoista ja runsasmultaisessa maassa. Esikasvatettuna se kukkii jo ensimmäisenä vuonna. 

Viime vuonna aloitin Daran esikasvatuksen 28.2.2020, nyt kylvin siemenet 26.2.2021.

Isotsinnia 'Purple Prince' näkyy kaikissa kuvissa yhdessä Daran kanssa. Tämä laji on kulttuuriperintölajike 1700-luvulta.  Esikasvatin tsinniat viime vuonna, sillä halusin niiden kukkivan ajoissa. Toki tsinniat voi hyvin myös suorakylvää. Ikävintä esikasvatuksissa on koulutus- eli karaisuvaihe, kun joutuu päivittäin kantamaan kukat aamulla ulos ja illalla sisään tai kasvihuoneeseen.

Itse koen esikasvatuksen hyödyksi aikaisen kukinnan lisäksi sen, että taimet voi istuttaa haluamiinsa kohtiin ja sommitella ne "niittymäisen" tyyliin ja vähän ”villisti”. Saattaisin harata versot pois vahingossa, jos upottaisi pelkän yksittäisen siemenen tällä tavalla. Tsinniat kylvän luultavasti maaliskuussa.

Tsinnioita täytyy olla perhosten ja kimalaisten vuoksi, minulla on keittiöpuutarhassa monia kukkia ja yrttejä, jotka ovat magneetteja pörriäisille ja perhosille.

Tuoksuherneitä ostin kolmea eri lajia, niiden esikasvatuksilla ei ole vielä kiirettä.

Turvallista viikonloppua teille! 

Liikkuessa kannattaa olla tarkkana, ettei tule luunmurtumia. Koronasta pysytään erossa, kun puuhaillaan vaikka pikkuisten taimien kanssa.

VARJOLEHDON KASVILISTA JA JATKOSUUNNITELMIA

Onneksi sain viime kesän aikana laajennettua Varjolehdon istutusaluetta ja lisättyä kasveja mukavasti, toki tehtävää vielä riittää tulevillekin vuosille. Nyt on kuitenkin monin verroin helpompi edetä. 

Yllä oleva kuva on otettu 17.5.2020. Tässä vaiheessa olin saanut istutettua kolme kartiovalkokuusta ja ryhdyin kanttaamaan nurmikkoa pois, jotta etualan kivi tuli mulloksen keskelle. Laakeaa kiveä voi tulevaisuudessa hyödyntää hoitotoimia tehdessään.

Tämän kiven ympäristöön istutin siis kesällä 2020 tarhavarjohiippoja, punakolmilehden, kolme valkoisena kukkivaa sinikämmenen taimea, ja kahta eri lajia rotkolemmikkiä. 

Kiven takana olevat sinikämmenet ovat niin pieniä, etteivät ne vielä näy, mutta tulevaisuudessa niiden pitäisi kasvaa ja peittää pehmeästi osa kiven takareunasta. Katsotaan ovatko kaikki taimet selvinneet talvesta ja miltä alue keväällä näyttää. Luullakseni tarvitaan vielä lisää taimia, jotta kasvit löytävät luontevasti paikkansa.

Syksyllä 2019 istutetut narsissin sipulit ilahduttivat kukkimalla ennen kuin kuunliljat nousivat. Voi olla, että kuunliljat kasvaessaan vievät tilaa siinä määrin, että narsissit eivät montaa vuotta mahdu samalle alueelle. Siinä tapauksessa siirrän narsissit toisaalle ja vaihdan jotain pikkusipuleja kuunliljojen kavereiksi.

Tämä musta mullos sai kesän aikana uusia täydennyksiä. Tarhavarjohiippojen edessä on nyt nyppykurjenpolvia, posliinirikkoja, helmiäishalikka, etelänkevätesikko ja kesäesikko. Esikoita täytyy lisätä, mutta katson ensin, miltä nämä tässä näyttävät. 

Helmiäishalikka oli minulle aivan tuntematon, mutta piti ostaa kokeiltavaksi, kun siihen törmäsin. Tästä sanotaan, että se sopii puolivarjon alueelle. Kukat ovat ensin vaaleanpunaisia ja myöhemmin muuttuvat sinertäviksi, lehdistö on sinivihreä. Kukkii kesäkuussa. Onko teillä kokemusta helmiäishalikasta?

Kiven takana vasemmalla näkyy yksi pieni tarhakalliokielon alku, toivoakseni se alkaisi viihtyä. Tarkoituksenani on poistaa lisää nurmikkoa, kunhan kasvit tuuheutuvat. Etualalla näkyy pesäkuusia, niitä on yhteensä kolme. Kiven vieressä oleva pieni havu on kääpiöserbiankuusi ’Karel’, niitä on alueen takareunalla kaksi.

Kevätkaihonkukkia istutin pari alkua, katson miltä ne näyttäisivät maanpeitekasvina havujen välissä, ehkä laitan vielä tiarellojakin vaihtoehdoksi.

Olen suunnitellut, että kaivaisin voikukkanurmikon salavan juurelta pois. Terijoensalavalle tyypilliseen tapaan sen juuret nousevat pintaan ja pinnalla olevien juurten rajaamiin ”lohkoihin” voisi istuttaa ainakin matalia varjon perennoja sipulikukkien lisäksi. 

Scillojen siemeniä olen tuonut tänne monena vuonna ja ne ainakin ovat levinneet mukavasti.

Tuoksumataraa en voi kylliksi kiittää. Se on täyttänyt kaikki odotukset monin verroin. Pidän kauniista lehdistöstä myös kukinnan jälkeen. Puhtaaseen multaan istutettu tuoksumatara on pärjännyt rikkoja vastaan niin hyvin, ettei minun ei ole tarvinnut edes kitkeä kasvualustaa.

Tässä etualalla näkyy kaksi erilaista rotkolemmikkiä. Ne tuntuivat viihtyvän, toivottavasti selviävät myös ensimmäisestä talvestaan. En ole koskaan nähnyt rotkolemmikin kukkivan (vain kuvia) ja odotan jännittyneenä tulevaa kasvukautta. Näiden aluetta voisi kasvattaakin.

Lisäsin pitkin kesää leikattua nurmea katteeksi näille varjon perennoille, jotta humus lisääntyisi. Syksyllä keräsin puiden lehtiä mullokselle perennojen ympärille samasta syystä.

Rumien tukikeppien tukemana kasvaa viime keväänä istutettu sirotuomipihlaja, joka saa täydentää kauniina ja ilmavana puuna metsäpuutarhan kasvillisuutta. 

Metsäkurjenpolvien on kasvettava omana ryhmänään, sillä niiden kasvualustassa on paljon vuohenkellon maavarsia. Vuohenkelloa en todellakaan aio päästää leviämään. Pidän vuohenkellon ”kurissa” leikkaamalla sen kasvuston aina varmuuden vuoksi matalaksi, jos se vaikka näivettyisi pois.

Kuunliljat nousevat tuoksumataran viereen. Tässä kasvaa nyt kolmea eri kuunliljaa, ehkä ne ensi kesänä ovat jo päässeet paremmin kasvun vauhtiin ja ovat tuuheammat näköiset.

Istutin pumppuhuoneen pienen ”mökin” taakse syksyllä 2019 kolme kilpiangervon aletaimea. Luulin, että kilpiangervot kuolivat talven aikana, sillä mitään ei tuntunut nousevan maasta alkukesän aikana. Hämmästyin kovasti, kun pallohortensioiden kukinnan aikaan löysin nämä kolme pientä alkua. Olisi hauskaa, jos ne kasvaisivat oikeaan kokoonsa, tällä niille olisi sopiva paikka kasvaa tuuheiksi.

Vielä Varjolehto on alkuvaiheessaan. Minun täytyy nähdä, miten eri lajit asettuvat kasvamaan ja kuinka erilaiset lehtimuodot sopivat toistensa kanssa. Sommittelua täytyy muuttaa, jos joku kohta ei näytä kivalta. Usein sopivat parit löytyvät, kunhan on tutustunut kasvutapaan ja kasvin olemukseen paremmin.

Istutin loppukesällä hopeasyysvuokkoja siitäkin huolimatta, että edellinen talvi tappoi aikaisemmat hopeasyysvuokot. Toivoisin niin saavani nämä viihtymään. Tässä ne ovat kohopenkissä, sen pitäisi auttaa talvenkestävyyteen. Muistan lukeneeni puutarhablogeista, että nämä pitäisi istuttaa keväällä? Harmi vaan, että paikalliset liikkeet myyvät näitä vasta loppukesällä. Ehkä on tilattava netin kautta, jos nämäkin menehtyvät.  

Riittää ainakin jännitystä keväälle, kun kiertää etsimässä, mitä mullasta mahdollisesti nousee.

HAVUT JA PENSAAT

• Rohtokataja
• Tuivio
• Japaninmarjakuusi
• Kartiomarjakuusi 
• Pesäkuusi Nidiformis
• Kääpiöserbiankuuri ’Karel’
• Kartiovalkokuusi Conica
• Pallohortensia "Annabelle"  - Hyrangea arborescens
• Pallohortensia "Pink Annabelle" 

PERENNAT

• Etelän kevätesikko Primula elatior
• Kesäesikko Primula florindae
• Helmiäishalikka
• Hopeasyysvuokko 'Robustissima' Anemone tomentosa
• Jaloangervo valkoinen ja pinkki (vanhoja kantoja)
• Jalokuunlilja "Sum and Substance - Hosta
• Jalokuunlilja "Fragrent Blue" 
• Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
• Komeakuunlilja "Francee" Hosta fortunei
• Kilpiangervo - Astilboides tabularis
• Kyläkurjenpolvi "Laura"
• Nyppykurjenpolvi Geranium renardii
• Peittokurjenpolvi "Biokovo"
• Posliinirikko
• Punakolmilehti Trillium erecta
• Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
• Rohtovirmajuuri - Valeriaana officinalis
• Särkynytsydän Alba - Lamprocapnos spectabilis
• Sinikämmen Glaucidium palmatum alba
• Syyspäivänlilja "Citrina"
• Sieriankurjenmiekka, sininen
• Siperiankurjenmiekka 'Snow Queen' Iris sibirica
• Siperiankurjenmiekka Iris sibirica Alba Maatiainen "korkea"
• Sormivaleangervo Rodgersia aesculifolia
• Tarhakalliokielo Polyconatum x hybrium
• Tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum
• Tuoksumatara - Galium odoratum
• Valkotäpläimikkä
• Vuorenkilpi

VIHREÄÄ NÄKYVISSÄ

 

Helmikuun aurinkoiset pakkaspäivät ilahduttavat. Tänään aamu valkeni hurrr -30,1 asteen pakkasessa ja se on jo liiallista. 

Myös viherpeukaloa koetellaan taas; tuleeko onnistumisia vai ei. Yritin vielä alkuvuoden suunnitelmissa pitäytyä enimmäkseen vihannesten esikasvatuksissa, mutta ei voi mitään, taas alkaa touhu rönsyillä. 

Ensimmäisenä kylvin vanhentuneita kelloköynnöksen siemeniä, näistä kolmestatoista siemenestä vain yksi ponnisti pintaan, mutta se on reipas ja hyvävoimainen.

Paprikan siemenet sain hankittua vähän myöhässä, joten ne kylvin 22.1. En ole malttanut noudattaa ohjeita, vaan koulin taimet yleensä jo sirkkalehtien noustua. En ole huomannut tästä hätäilystä olevan haittaa, kunhan taimi siirtyy uuteen astiaan riittävän suuren multapaakun tai sammanapin kanssa.

Vihannesten siemenet ja monet muutkin lämpimässä itävät lajit olen alkuun pitänyt patterin päälle tehdyllä telineellä. Koska itäminen on monesti vähän epätasaista, nappaan vihreät taimet eroon sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu ja siirrän ne omaan purkkinsa kasvamaan.

Vien koulitut taimet yläkertaan 17-19 asteen lämpötilaan. Ikkunoista tulevan valon lisäksi taimet saavat apua kasvilampuista. Minulla on tällä hetkellä käytössä kaksi katosta roikkuvaa kasvivaloa ja kaksi punaista kasvivaloa vanhoihin lamppuihin kiinnitettynä, näitä siirtelen tarpeen mukaan. Ensimmäisen vuorokauden pidän koulittuja taimia muovin alla, että varmemmin toipuvat siirrosta. 

6.2.2021 laitoin sammalnappeihin kelloköynnöksen siemeniä uuden pussillisen ja tästä sarjasta nousi 12 terhakkaa koukkua, suurimmassa osassa on jo sirkkalehdet.

Keijunmekoista näyttää nousseen kaksi hennon heiveröistä alkua, näiden suhteen ei ole vielä mitään varmuutta siitä, jaksavatko jatkaa kasvua vai kuihtuvatko kasaan. 

Punahattu ’Green Twister’ näyttää itäneen hyvin ja 10 taimea olen jo koulinut purkkeihin yläkertaan. 

Paprikat ovat lähteneet mukavasti kasvuun. Myös viimeisenä kylvetty paprika ’Olly’ on koulittuna kasvamassa ja samoin muutama amppelitomaatti ’Red Profusion' ja muutama 'Vilma' pensastomaatti. Näistä voi joku vielä matkan varrella kuukahtaa, joten parempi olla varataimia.  

Kasvihuonekurkut ’Passandra’ ja ’Max’ (yksi molempia) ponkaisivat pintaan ja nekin siirtyivät jo yläkertaan, nämä aikaiset kurkut ovat viime vuoden tapaan kokeiluna.

Nyt odottelen, milloin posti tuo viimeisen siementilauksen pussukat. 

Piristykseksi viime kesän basilikan taimia, basilikan kylvöllä ei ole vielä kiire.

Tuli rätisee leivinuunissa ja pitää kylmää loitolla. Hyvää helmikuuta edelleen teille kaikille!

KASVATETTAVAT KASVIHUONEKURKUT 2021

Tallennan vielä puutarhapäiväkirjaani tälle vuodelle suunnitellut kurkkulajikkeet ja hieman kokemuksia viime vuodesta. Kylvän vain partenokarppisia eli itsepölytteisiä lajikkeita, ne toimivat myös keskenään. 

Kurkkujen suhteen ei ole vielä mitään kiirettä, sillä yleensä kurkut kylvetään 4-6 vk ennen kuin ne aiotaan istuttaa lopulliseen kasvualustaansa. Kurkku on arka kylmälle, joten lämpö ei saisi juurikaan laskea alle 10 asteeseen.

'Passandra’ F1 on partenokarppinen kasvihuonekurkku. Olen kasvattanut tätä kahtena viime vuotena hyvillä kokemuksilla ja tälle vuodelle on jäljellä 1 siemen. Passandra tuottaa runsaasti noin 20 cm pitkiä maukkaita hedelmiä. Tämä on oman kokemukseni mukaan sekä aikainen että satoisa.  (Yllä kuvassa päällimmäinen kurkku on Passandra).

'Louisa’ F1 on myös partenokarppinen ja sillä on hyvä härmänkestävyys.  Tämä kasvattaa noin 35 cm pitkiä kurkkuja. Viime vuodelta jäi jäljelle 2 siementä, aion kokeilla niiden itävyyttä, vaikka parasta ennen päiväys onkin jo ohitettu. 

'Deltastar’ F1 on partenokarppinen ja tuottaa pienikokoisia noin 16-18 cm pitkiä hedelmiä, joiden luvataan olevan hyvänmakuisia ja rapeita. Erittäin satoisa lajike. Tätä en ole kokeillut aikaisemmin.

'Max’ F1 partenokarppinen kurkku kasvihuoneeseen. Tekee noin 30 cm pitkiä kurkkuja, joiden luvataan olevan raikkaita ja hyvänmakuisia. Aikainen ja satoisa lajike, pitkä satoaika. Hyvin terve ja voimakaskasvuinen. Tätä en ole kokeillut aikaisemmin.

Vuonna 2020 harrastin omia sooloilujani kurkun kasvatuksessa, sillä minua kiinnosti kokeilla, saisiko varhaista satoa, jos aloittaisin kasvatuksen ohjeita uhmaten jo helmikuussa. Yllä kuvassa taimet 15.3.2020.

Tänä vuonna kylvin yhden 'Passandran' ja yhden 'Maxin' siemenen 12.2.2020. Maaliskuussa kylvän vielä pari siementä ja loput ns. kurkkujen tavanomaiseen kylvöaikaan. Viime vuonna sain hyviä kokemuksia kylvöjen porrastamisesta, nyt kokeilen, oliko onnistuminen vain moukan tuuria vai voisiko vetää muitakin johtopäätöksiä.

ARVIOINTIA JA HUOMIOITA VUODEN 2020 OSALTA

Ensimmäiset kylvöt tein vastoin kaikkia ohjeita jo 28.1.2020 ja ne tuottivat kolme taimea. Näin aikaisin kylvetyt kurkut kasvavat kohisten ja vaativat siirron suurempiin purkkeihin jo maaliskuussa eli vaihdoin isot ruukut 15.3.2020. Suurempiin ruukkuihin oli helpompi viritellä riittävän pitkät tukikepit kurkkujen tarpeisiin.

Huomioon on otettava, että isot ruukut vievät huomattavan reilusti tilaa ikkunoiden edessä. Minulla on täällä vanhassa talossa paljon viileää tilaa isoilla ikkunoilla etelään päin, joten pystyn järjestämään hieman kasvihuoneen kaltaisen tilan esikasvatettaville kasveille. 

Kurkut ehtivät saavuttaa miehen mitan ennen kuin me isännän kanssa varoen kannoimme ne kasvihuoneeseen. Jouduin tekemään siirron jo 28.4.2020, sillä kurkut kasvoivat yli kaikista pisimmistäkin tukikepeistä ja olivat jo ottamassa otetta verhotangosta 😊. Varoituksena voin myös kertoa, että oli melkoisen haastavaa istuttaa näin pitkät kurkut lopulliseen kasvualustaansa. Miehen apu oli latvuksen kannattelijana välttämätön, melkein olisin kaivannut vielä yhtä käsiparia vetämään suojaruukkua pois, sillä yritin suojella juuripaakkua rikkoutumiselta.

Päädyimme viemään myös toisen kylvöksen taimet (nämä kurkut oli kylvetty 6.3.2020) kasvihuoneeseen, ennen kuin ne kasvaisivat liian isoiksi.

Yllä olevasta kuvasta näkee hyvin, että sisällä esikasvatetut taimet olivat alkuvaiheessa paljon hontelompia rimpuloita kuin sellainen pieni taimi, joka tavanomaiseen tyyliin istutetaan suoraan kasvihuoneeseen ja aloittaa kasvunsa siellä. Kuvasta näkee myös kahden 'sarjan' kasvun eron eli vasemmalla kolme 28.1.2020 kylvettyjä ja oikealla kolme 6.3.2020 kylvettyjä.

Kasvihuoneesseen siirron jälkeen oli pitkä kylmä jakso ja monta pakkasyötä peräkkäin, mittasimme jopa -7,4 asteen pakkasyön. Mittareiden mukaan tuona kovana pakkasyönä kasvihuoneessa sisällä oli ollut alimmillaan -1,3 asetta pakkasta, mutta kurkut säästyivät omassa harsoteltassaan termostaatilla ohjatun lämpöpuhaltimen avustuksella. Laitoimme harson kaksinkertaisena, teltan katossa taisi olla kolminkertainen harso. Isäntä seuraa hyvin tarkasti sähkön kulutusta, mutta se pystyi maltillisena, sillä lämmitettävä ala oli pieni (tässä vaiheessa kasvihuoneessa asuivat vain kurkut).

Hämmästyksekseni kurkut alkoivat melkein saman tien keskittyä sadon tuotantoon, vaikka  juuripaakkuihin olikin tullut jonkun verran vaurioita siirron yhteydessä. Pidin tarkasti varjostuksesta huolta aurinkoisina päivinä, jotta juuristo elpyi huolehtimaan näin suuresta lehtimassasta. Ensimmäinen 'Passandra' kurkku kypsyi syötäväksi 17.5.2020 ja sen jälkeen kurkkuja tuli tasaisena virtana.

Kuvista yllä ja alla näkee, miten kurkkujen lehdistö alkaa muuttua kasvihuoneessa. Kiinnostava huomio oli, että ilmeisemmin juuristo oli kaikesta huolimatta kehittynyt niin hyvin, että sillä oli voimaa ruveta puskemaan vahvaa kasvua ja satoa myös.

7.6.2020

Kolmannen sarjan kurkkuja kylvin 30.4.2020. Nämä olivat 'Louisaa' ja säästin itselleni yhden taimen ja lapsille annoin muut.

Yllä oleva kuva on otettu 15.6.2020. Tästä näkee hyvin kokoeron viimeisenä kylvettyyn taimeen. 'Louisa' on aivan oikeassa reunassa alakulmassa. En muistanut kirjata, milloin söimme ensimmäisen 'Louisan'. Louisa oli tosiaan voimakaskasvuinen ja tuotti hyvän sadon, kun ensin pääsi satoatuottavaan kokoonsa.

Tämän kokeilun johdosta meillä oli 2020 kurkkujen omavaraisuus noin 5 kk. Syömme paljon kurkkuja, eikä syömistä tarvinnut säännöstellä. Eri aikoina kylvetyillä kurkuilla satohuiput tulivat eri aikoina, mikä oli hyvä asia. 

Jossain vaiheessa heinäkuussa huomasin kurkkujen lehdissä merkkejä, jotka sopivat vihannespunkin aiheuttamiksi (mahtoivatko vihannespunkit saapua yhden ainoan ostotaimen eli suippopaprikan mukana?). Koska olin nähnyt kurkkujen kanssa näinkin paljon vaivaa, ajattelin samaan kokeiluun testata biologista torjuntaa ja tilasin Biotukselta petopunkkeja. Petopunkit ovat luonnonmukainen tapa hoitaa tuholaiset. Petopunkki kuolee pois siinä vaiheessa, kun se ei enää löydä syötäviä vihulaisia, eikä petopunkeista ole mitään haittaa viljelmille. Biotuksen ohjeissa sanotaan, että on hyvä reagoida vihannespunkkien torjuntaan ajoissa, jotta petopunkit pääsevät 'niskan päälle'.

Minulle jäi tästä luonnonmukaisesta torjunnasta sellainen vaikutelma, että petopunkit auttoivat vihannespunkkien nujertamisessa, sillä lehdet alkoivat kasvaa taas vihreämpinä, eikä kasvuston tilanne huonontunut. Autoin toki petopunkkeja taistelussa siten, että ennen  petojen laittoa keräsin huonon näköisiä lehtiä pois hävitettäväksi ja huolehdin päivittäin lehtien alapintojen suihkuttelusta, mikä paransi taisteluasetelmia toivomaani suuntaan. Vihannespunkit eivät pidä suihkuttelusta, mutta petopunkit taas pitävät.

Eihän tällaisessa kurkun kasvatuksessa mitään varsinaista järkeä ole - ainakaan taloudellisesti ajateltuna, mutta voisi ihminen huonompaankin rahansa ja aikansa laittaa. Koko kurkun elinkaaren seuranta esikasvatuksesta alkaen oli minusta kiinnostavaa, enkä kokenut sitä  vaivaksi.

Omat tuoreet kurkut suoraan kasvihuoneesta poimittuna ovat niin rapsakoita ja herkullisia, että se on minulle hieno vaivan palkka.

TOMAATTIEN KASVATUS 2021

Tänä vuonna ryhdyn hihat käärien kolmatta kertaa kasvattamaan tomaatin taimia. Käytän sekä viime vuodelta jääneitä siemeniä että muutamia uusia tänä vuonna hankittujen lajikkeiden siemeniä.

2.4.2020 'Red Profusion'

Viime vuonna kylvin muutamia pensas- ja amppelitomaatteja jo 28.1.2020. Tavoittelin näistä aikaista satoa, mikä onnistuikin. 

Aikaisin kylvettyjen pensastomaattien kanssa pärjää melko helposti, jos on vain riittävästi tilaa ikkunalaudoilla tai kasvilamppujen alla, taimet pitää nimittäin kokemukseni mukaan vaihtaa suurempiin ruukkuihin jossain välissä. Yllä kuvassa taimi on vielä purkissa, johon sen koulin. Kasvu harppasi reippaasti eteenpäin, kun siirsin taimen suurempaan astiaan ja parempaan kasvualustaan kuvauksen jälkeen.

12.4.2020 runkotomaattien taimia

Runkotomaatit kasvavat korkeiksi ja tarvitsevat tukea, joten ne kylvin viime vuonna 4.3.2020. Taimet pärjäsivät sisällä siihen saakka, kun sain ne siirrettyä kasvihuoneeseen lopulliseen kasvualustaan 2.5.2020.  Viime vuonna tuohon aikaan oli kylmää ja monta kovaa pakkasyötä peräkkäin, joten pidin taimet öisin harsoteltassa ja lämmitin oli taimien apuna. Jos ei ole näitä apukeinoja käytettävänä, niin turvallisempaa on kylvää tomaatit myöhemmin.

TÄNÄ VUONNA KOKEILEN SEURAAVIA ITSELLENI UUSIA TOMAATTEJA:     

Golden Bumble Bee, kirsikkatomaatti. Myyntitekstin lupaus: Tekee valtavasti erittäin makeita ja hyvänmakuisia kullankeltaisia hedelmiä, joissa on oranssinpunaisia raitoja. Halkaisia 2-3 cm. Hyvin satoisa.

Rosella, kirsikkatomaatti. Tumman roosanpunaiset kirsikkatomaatit mehukkaalla, vihertävänsävyisellä mallolla. Erittäin satoisa. Muistelen lukeneeni tästä hyviä kokemuksia jossain blogeissa?

F1 Honeycomb, kirsikkatomaatti. Oranssit, pyöreät, todella makeat hedelmät, jotka painavat noin 12 gr. Pitkät tertut, joissa jokaisessa on jopa 20 hedelmää. Satoisa. Varkaita ei tarvitse poistaa.

F1 Romello, miniluumutomaatti - kasvin koko 50cm. Kiiltävän punaiset, noin 5cm kokoiset, erittäin makeat ja vitamiinipitoiset hedelmät pitkissä, kauniissa tertuissa. Pensasmainen kasvutapa, vaatii tukea (voi viljellä riippuvana). Varkaat poistetaan.

Pensastomaatti 'Vilma' vasemmalla, kaksi 'Red Profusion' amppelitomaattia 13.5.2020

LISÄKSI KASVATAN VIIME VUODELTA TUTTUJA TOMAATTEJA, VIIME VUODEN SIEMENISTÄ:

F1 'Red Profusion' amppelitomaatti, kylvin 6.2.2021 muutaman siemenen. 'Red Profusion' tekee valtavasti makeita pieniä punaisia tomaatteja. Tämä on erittäin aikainen, mikä on hieno lisäarvo. 

Saimme aloittaa 2020 juhannuksena tämän kypsien tomaattien maistelun. Kasvutapa on haarova ja leveä, ihan pieneen paikkaan tämä ei mahdu. Tämän voi kasvattaa amppelissa, mutta minä kasvatin isoissa, korkeissa ruukuissa lattialla. 

'Red Profusionin' yksi oksa 2020

'Red Profusion' 24.6.2020

Pensastomaatti 'Vilma' 2020

Vilma pensastomaatti. Tänä vuonna kylvin 6.2. muutaman siemenen. 'Vilma' tekee valtavasti pieniä punaisia ja makeita hedelmiä. Kasvutapa on tiivis ja vakaa. Pitkään pärjäsi ilman tukea, mutta loppuvaiheessa laitoin tukikepit / narut kattoon, että pensas jaksoi kannatella valtavan sadon oksiaan katkaisematta.

Tyttärelle annoin sekä ’Red Profusionin’ että ’Vilman’ taimia ja ne pärjäsivät hyvin ulkona eteläpuolen terassilla ja tuottivat satoa.

Yellow Submarine' keltainen luumutomaatti. Tekee paljon pieniä päärynänmuotoisia, makeita ja herkullisia hedelmiä. Minusta tämä oli aikaisempi ja paljon parempi kuin Ildi, jota myös kasvatin.

F1 'Cherrola', punainen kirsikkatomaatti. 'Cherrolan' tummanpunaisia tomaatteja mainostettiin sanoilla "täydellinen makean ja happamuuden tasapaino". Sitä jäin vähän miettimään eli tomaatit olivat ihan hyviä, mutta ei kuitenkaan ihan 'wau' fiilistä tullut ainakaan viime vuoden perusteella. Satoisa ja aikainen ovat myös myyntitekstissä. Tämän suhteen täytyy tulevana kasvukautena olla tarkempi, sillä Cherrolan kasvutapa edesauttoi oksia katkeamaan melko herkästi, jos oli huolimaton hoitotöitä tehdessään.

F1 Supersweet 100, punainen kirsikkatomaatti. Yhteen taimeen saattaa kasvaa jopa 100 hedelmää. Hedelmät kasvavat pitkissä, viinirypälemäisissä tertuissa. Satoisa. Tämä tuotti makeita tomaatteja paljon, kuten kuvaus mainitsi. Kasvatan vielä uudelleen.

Gardener’s Delight, punainen kirsikkatomaatti. Tekee suurehkoja, halkaisijaltaan 3-4 cm maukkaita tomaatteja.

F1 Sungold, oranssi kirsikkatomaatti. Tämä on kahden vuoden perusteella edelleen lempitomaattini, katsotaan löytyykö uusista lajikkeista kilpailijoita. Sungold on ihanan makean maukas ja sitä kuvataan mm. trooppisen hedelmäiseksi. Lisäksi se on aikainen, yleensä tätä pääsee runkotomaateista syömään ensimmäisenä (oma kokemus).

Nyt vielä arvelen, että käytän kasvihuoneen kasvatustilan kirsikka- ja luumutomaateille, ne kypsyvät nopeammin ja aikaisemmin kuin isot tomaatit. Pieniä makeita suupaloja on hauska pistää suuhun aina kasvihuoneessa käydessään ... ja minähän käyn siellä usein 😋

Jos teillä on tiedossa joku makoisa ja suositeltava tomaattilajike, niin kaikki ehdotukset kuunnellaan kiitollisena. Mikäli siemeniä ei ehdi hankkia tälle vuodelle, niin säilyyhän kommenttikentän tieto tallessa tuleville vuosille.

Iloa ja onnea meille kaikille tämän vuoden kasvatuksiin!